IV Logistiikka + Suomi – yhteydet ja infra

[1] Sallan raja-aseman avaamiseen johtaneet tapahtumat olivat vaikuttavuudeltaan historiallisia. Tapahtumia tukeneiden hankkeiden toteutuksesta on opittavaa mm. tässä selvityksessä esitettyjen hankkeiden toteuttamiseksi. Keskeisimmät tapahtumat olivat Valkoisen Meren Messut 1996 Kantalahdessa ja siihen liittyvä Barentsin käytävän kehittämisseminaari ja tapahtumien toistaminen vuonna 1997 Apatiitissa ja Kantalahdessa:

Tapahtumat ideoitiin Lapin yliopiston Muotoilu- ja yrityspalvelukeskuksen Logistiikka Barentsin alueella –yrittäjäkurssilla, jonka vetäjänä allekirjoittanut toimi, sekä kurssin  pohjalta suunnitellulla The Northern Way Logistcs and Trade –jatkokurssilla (jolla aloitettiin myös ensimmäistä kertaa yliopistotasoinen logistiikan arvosanan suorittaminen Pohjois-Suomessa, joka käynnisti logistiikan professuurin perustamisprosessin Oulun yliopistoon). Kurssilla yrittäjät olivat strategisessa roolissa. Kurssi myös osallistui tapahtumien toteutukseen ratkaisevalla panoksellaan. Keskeistä oli logistisen näkemyksen tai vision syntyminen kurssin alussa rajan avaamiseen vaikuttamisesta. Kurssia rahoitti työministeriö.  Kurssia ja tapahtumia koordinoi projektipäällikkönä Yrjö Myllylä yksikön johtaja Aaro Tiilikaisen tuella. Tapahtumien  Kantalahdessa Venäjällä rahoittivat anomuksesta Lapin lääninhallitus, kauppa- ja teollisuusministeriön Lapin piiri, Koillis-Lapin kuntayhtymä ja Kemi-Tornio alueen kehittämiskeskus – kaksi viimeksi mainittua sitoutuneina toimijoina tärkeitä – sekä osallistuvat yritykset ja seminaarin osanottajat, lisäksi hanketta sponsoroi Oy Aluekehitys RD . Venäjän puolella yhteistyökumppaneina olivat Kantalahden kaupunki, kaupunginjohtaja Vladimir Akhrameikon johdolla. Käytännön ”helteen” Venäjällä kantoi kaupungin ulkoasianosaston Ilja V. Minin ja Aleksander Konjuhov. Tapahtuman osallistujarakenne suunniteltiin huolellisesti hyvän Delfoi-paneelin ideaa soveltaen (erilaiset näkemykset, myös vastakkaiset, keskustelemaan ja argumentoimaan, mm. yrittäjät ja virkamiehistöä Suomesta, Venäjältä ja EU:sta sekä politiikkoja). Tapahtumat synnyttivät yhteisen näkemyksen raja-aseman avaamisen tärkeydestä. Ennen tilaisuutta voimakkaimmin rajan avaamista kannattivat Lapin toimijat, mutta mm. Murmanskin aluehallinto ja Suomen valtio eivät antaneet erityistä tukea pyrkimykselle, pikemminkin päinvastoin. Vuoden 1996 huhtikuun tapahtumien jälkeen Murmanskin aluehallinto tuki myös Sallan raja-aseman avaamista, mikä ”EU:n ja alueiden aikakautena” johti Murmanskin ja Lapin maaherrojen sekä EU:n ulkoasiankomissaarin tapaamiseen ja rajan avaamisprosessin käynnistämiseen touko-kesäkuussa 1996. Moskovan ja Suomen valtionjohtajat ”siunasivat” prosessin. Lapin lääninhallitus totesi tiedotteessaan vuonna 2007:  ”EU:n ulkoasiainkomissaari Hans van den Broek vieraili vuonna 1996 Sallan Kelloselän suunnitellulla raja-asemalla. Käynnin vauhdittamana saatiin rakentamiselle EU-rahoitus. Monenlaisten vaiherikkaiden neuvottelujen, kirjelmien ja muiden toimenpiteiden jälkeen Sallan raja-asema avattiin kansainväliselle liikenteelle syyskuussa 2002.” (Lapin läänihallituksen tiedote 24.5.2007, http://www.poliisi.fi/lh/lappi). Merkittävän ja sinnikkään käytännön työn avaamisprosessin EU-hakemusprosessissa teki mm. Erkki Oikarinen ja Kari Väyrynen Koillis-Lapin kuntayhtymästä.  Sallan kunnan tiedote kertoo: ”Sallan kansainvälinen rajanylityspaikka avattiin juhlallisin menoin syyskuun 27. päivä vuonna 2002. Virallisen avauksen suorittivat Venäjän ja Suomen pääministerit Mihail Kasjanov ja Paavo Lipponen. ” (www.salla.fi) Em. osoittaa resurssien lisäksi hyvän hankeilmapiirin ja   hankenäkemyksen tai vision välttämättömyyden, innostuksen ja sitoutumisen, johtamistaidon sekä ruohonjuuritason työn välttämättömyyden hanketoteutuksessa tuloksia tavoiteltaessa .

.