HANKEAIHIO (uusi avaus)

II Arktisen osaamisen ohjelma

Teknologian kehittäminen, EU:n ja Kiina-yhteyksien vahvistaminen

Arktisen kuljetus-, energia- ja ympäristöteknologian tutkimus- ja kehittämisohjelma[1] (4).

Eduskunnan suuri sali 9.12.2010. Käsittelyssä Sopimusten Venäjä 2030 -skenaatiot. Puhumassa pääministeri Mari Kiviniemi ja kuuntelemassa ministeriaitioissa Aleksander Stubb. Raporttiin oli implementoitu Murmansk tutkimuksen tuloksia (TuV 3/2010). implementointiin

Eduskunnan suuri sali 9.12.2010. Käsittelyssä Sopimusten Venäjä 2030 -skenaariot (TuV 3/2010) . Puhumassa pääministeri Mari Kiviniemi ja kuuntelemassa ministeriaitioissa ulkoministeri Aleksander Stubb. Raporttiin oli implementoitu tekujän Murmansk-tutkimuksen tuloksia sekä TEM julkaisussa 43/2010 esitettyjä tuloksia ja johtopäätöksiä. Eduskunta ei maksanut työstä palkkiota tai korvauksia eikä kokouksissa tarjottu hankkeen aikana lopulta kutsutuille asiantuntijoille edes kahvia puhemiehen ja eduskunnan säästöpäätösten vuoksi. Kuva YM.

Aloite on kirjattu myös 20.5.2010 julkistettuun eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan kannanottoon ”Sopimusten Venäjä 2030” raportin julkistamisen yhteydessä sekä raportissa olevaan tekijän tämän TEM-hankkeen tuella kirjoittamaan artikkeliin (LISÄYS: ALUEIDEN KEHITTÄMISOSASTON TILAAMA SELVITYS) . Pohjoisten alueiden luonnonvarojen hyödyntäminen edellyttää uusia kustannuksia säästäviä logistisia ratkaisuja, uusia energiateknologisia ratkaisuja sekä herkän luonnon säästämistä teknologisin ratkaisuin ja vaurioiden korjaamista (esim. öljyntorjunta). Uudet voimistuvat logistiset virrat Murmanskissa ja arktisilla alueilla samoin kuin Suomenlahden pohjukassa toimivat myös suomalaisen aluekehityksen keskeisinä moottoreina. Suomalaisilla on erityisosaamista mm. arktisessa kuljetusteknologiassa, mutta tilanne voi muuttua muiden maiden eduksi, ellei arktiseen osaamisen panosteta laajalla rintamalla perustutkimuksesta tuotekehittelyyn ja koulutukseen. Mm. innovatiivisilla tilauksilla on keskeinen rooli alan kehittämisessä. Onkin luotava perusteellinen ja laajamittainen ohjelma[2], jossa mm. Suomen Akatemia, Tekes ja monet muut viranomaiset ovat keskeisiä toimijoita yritysten[3] lisäksi. Ohjelman valmistelu on käynnistettävä yrityksiä kuulemalla, vaikka on hyvin tärkeää, että ohjelmassa perustutkimuksen osuus on suuri. Tärkeää on myös ohjelmien alueellisen ulottuvuuden ja vaikuttavuuden vahvistaminen ts. alueellisten osaamiskeskittymien synnyttäminen ja vahvistaminen. Ohjelmassa voisi olla myös arktisen tie-, rautatie- yms. infrastruktuurin kehittämisosa[4] merkittävällä kansainvälisellä EU-rahalla, pilotointikohteena Suomen infrastruktuuri.

[1] Aloite esitettiin tässä muodossa ensimmäisen kerran tekijän toimesta Taloussanomien artikkelissa 24.5.2006, sekä myöhemmin mm. Tulevaisuusvaliokunnan kokouksessa 7.10.2009, Kalevassa 24.1.2010, Kansan Uutisten Viikkolehdessä 22.1.2010 ja Suomenmaassa 20.1.2010. Aloite on kirjattu myös 20.5.2010 julkistettuun eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan kannanottoon ”Sopimusten Venäjä 2030” raportin julkistamisen yhteydessä sekä raportissa olevaan tekijän tämän TEM-hankkeen tuella kirjoittamaan artikkeliin.

[2] Matti Saarnisto esitti vuonna 1998 selvityksensä tärkeimpänä jatkotoimenpiteenä seuraavaa: ”Suomen Akatemian ja Tekesin tulee perustaa Arktisen tutkimuksen tutkimusohjelma pitkäjänteisen arktisen tutkimuksen tuvaamiseksi ennen muuta Euraasian pohjoisosissa.” Saarnisto, Matti (1998): Suomen arktisen tutkimuksen nykytila ja strategian suuntaviivoja. 65 s. Kauppa- ja teollisuusministeriön neuvottelukuntaraportteja 4/1998.

[3] Esimerkiksi laivojen voimasiirtojärjestelmissä näköpiirissä on tarve tehdä ”teknologiahyppy”. ”Azipod® -potkurijärjestelmän kehitystarina alkaa vuodesta 1987, jolloin Merenkulkulaitos, Wärtsilä Marine ja ABB käynnistivät yhteisen hankkeen. Yhteistyöaloitteen teki Merenkulkulaitos, joka tarvitsi jäänmurtajakäyttöön mekaanisesti lujan ja yksinkertaisen potkurilaitteen. Lisäksi tavoiteltiin parempia ohjailu-ominaisuuksia kuin perinteisellä akseli–peräsin -yhdistelmällä.” (ABB 2007). Innovatiiviset tuotekehitystilaukset ja tutkimuksen rahoitusohjelma varmistaisivat suomalaiset innovaatiot mm. Koillisväylän vaativiin olosuhteisiin.

[4] Pilotointikohteena olisi Suomen infrastruktuuri, tavoitteena teknologian kehittäminen ja toteutusmallien ja käytänteiden vieminen mm. Venäjän pohjoisosiin. Näin voitaisiin myös samalla löytää yksi tapa kotimaisen infrastruktuurin kehittämiseksi. Hankkeissa voisi olla koulutusulottuvuus jossa venäläiset tilaajat koulutetaan ymmärtämään käytänteiden kustannuksia säästävä vaikutus ja samalla luotaisiin pohjaa mm. teknisen suunnittelupalvelun tilauksille. Esimerkiksi 1990-luvulla Suomessa nykyisessä Ramboll Finland –yhtiössä käyttöön otettua maatutkaa käytettiin Venäjällä uusien öljyntuotantoalueiden infrastruktuurin rakentamisessa siten, että sillä haettiin soravaroja rakennuskohteiden läheisyydessä, jonne ei ollut yhteyttä valtakunnan maantie- tai rautatieverkostosta. Vastaavasti kehitettiin pehmeikköjen, etenkin savialueiden, vahvistamiseksi ja stabiloinniksi sittemmin laajalle levinneitä käytänteitä mm. tienrakentamisen yhteydessä. Käytänteet säästävät huomattavia luonnonvaroja, kun maamassat voidaan stabiloida esim. teollisuuden sivutuotteilla niiden maamassojen vaihtamisen sijaan.

Lähde:

Myllylä, Yrjö (2010). Arktinen ja Itämeren kasvualue Suomen intressien polttopisteessä. 92 s. Työ- ja elinkeinominsteriö, alueiden kehittäminen, 43/2010. <http://www.tem.fi/files/27375/TEM_43_2010_netti.pdf>

Ks. myös eduskunnan suuressa salissa 9.12.2010 käsitelty TuV 3/2010 raportti:

Myllylä, Yrjö (2010). Murmanskin alueen merkityksen kasvu energiataloudessa ja logistiikassa luo mahdollisuuksia myös Suomen yrityksille. Teoksessa Kuusi, Osmo, Paula Tiihonen & Hanna Smith 2010: Sopimusten Venäjä 2030. 161-170. Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan julkaisuja 3/2010.

<http://web.eduskunta.fi/dman/Document.phx?documentId=gi29410111625283&cmd=download>

Arktinen teknologia – Avain kasvuun. Visio-lehti 1/2011, s. 12-16. Teknologiateollisuus ry. Edit. Olli Manninen <http://www.teknologiateollisuus.fi/uploads/extra/1f658057dfe1c23fa021adc8c4a69316.html> < http://aluekehitys.internetix.fi/fi/sisalto/05_julkaisut/visio2011>

Implementointi ja seuranta

2010 arvostetun johtavan laivansuunnittelijan kirjallinen yhteydenotto: TEKESistä ei saa arktisen koekäytön rahaa, TEMiin pitää vaikuttaa
2011 huhtikuussa aloitteen esittäminen TEM Innovaatio-osaston johtavalle virkamiehelle: ”Kuuluu Lapin ely-keskukselle”

Myllylä, Yrjö (2013). Arktisen meriteknologian ennakointi – Uudenmaan pk-yritysten näkökulmasta. (Arctic Maritime Technology Foresight) 141 s. Uudenmaan ELY-keskuksen julkaisuja 13/2013. <http://amtuusimaa.net/2013/06/01/arktisen-meriteknologian-ennakointi-loppuraportti/ > (TEM:n rooli: Alueiden kehittämisosastolta ohjausryhmän jäsen ja tulevaisuusverstaan kahvitarjoilu)