Päätösseminaari: Barentsin alueelta ja tuulivoimasta uutta liiketoimintaa pidettiin Oulussa Hotelli HolidayInnissä 26.11.2014. Hankkeesta vastasi Pohjois-Pohjanmaan ely-keskus.
”Suomi elää metsän lisäksi merestä ja maaperän rikkauksista.” Tällä hetkellä erityisesti meriklusteri näyttää olevan vetämässä Suomea kasvuun. Tilanne on muuttunut sitten synkimpien vuosien 2012-2013, jolloin tehtiin päätöksiä, tai oltiin tekemättä niitä, mikä uhkasi klusterin tulevaisuutta. Voidaan sanoa, että arktinen meriteknologiaosaaminen ja mm. siihen liittyvä offshore-osaaminen nostaa jo osaltaan Suomea kasvuun.
.
.
.
.
.
.
.
Päätösseminaari: Barentsin alueelta ja tuulivoimasta uutta liiketoimintaa meriteollisuussidonnaisille yrityksille –projekti
9.30 | Kahvit |
9.45 | Avaus Johtaja, FT Maire Mäki, Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto |
10.00 | Meriteollisuuden tilannekatsaus ja projektin tulosten esittelyä Projektipäällikkö Mikko Viitanen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus |
10.30 | Pk-yritysten Barentsin alueelle suunnatut kansainvälistymiskoulutukset Toimitusjohtaja Seppo Hoffrén, Konsulttitoimisto Seppo Hoffrén Oy Consultancy |
11.00 | Meriteollisuusyritysten tuotantopäällikkövalmennukset Liikkeenjohdon konsultti Reijo Kivelä, Industria Oy |
11.30 | Lounas |
12.30 13.00 |
Meriteollisuuden näkymät alueen yritysten kannalta Toimitusjohtaja Juha Iiponen, Telatek Oy Toimitusjohtaja Pentti Aula, Iin Konepaja Oy |
13.30 | Arktisen alueen mahdollisuudet Pohjois-Suomelle Toimitusjohtaja, YYT, Yrjö Myllylä, RD Aluekehitys Oy |
14.00 | Loppukeskustelu |
Esitelmöitsijät, jotka olivat eläneet meriklusterin vaiheet 1980-luvulta asti, sanoivat, että tällainen alan hautaaminen ja näkeminen auringonlaskun alana toistuu päättäjien taholta jatkuvasti. Taustalla on mm. se, että alalla yksittäiset tilaukset ovat suuria, alalla on helposti joko ylityöllisyys tai sitten töitä ei ole ollenkaan. Jatkossa päättäjiltä, virkamiehiltä ja politiikoilta tulee edellyttää pitkäjänteisempää suhtautumista meriklusterin ja Suomen kehittämiseen. Paljon voisi valtio tehdä myös promotoinnilla ja ottamalla vastuullista roolia klusterin kehittämisessä ja tasata näin kysyntää. Tällaista vastuun kasvua on ilmennyt viime aikoina, mutta paljon olisi vielä voitettavana, jos vastuu lisääntyisi. Hiljaisina aikoina tarvitaan mm. koulutusta, siihen valtio lienee osallistunut tyydyttävästi, mutta taas prosessien alkupäähän osin heikosti. Kaikilla meriklusterin osa-alueilla on kuitenkin positiivisia näkymiä: arktinnen kysyntä, offshore-kysyntä ja risteilyaluskysyntä vetävät. Kaikilla on myös kytkös arktiseen osaamiseen, vaikka tuotteiden kohdealue olisi arktisen alueen ulkopuolella.
Viitatut artikkelit kuvateksteissä:
-
Wärtsilä saanut historiallisen suuren moottoritilauksen LNG-tankkereihin Koillisväylälle
-
Arktisen kuljetus-, energia- ja ympäristöteknologian tutkimus- ja kehittämisohjelma
-
Arktinen keskus: ”Kerrankin Suomella on tarjota logistinen etu – Arktinen Ulottuvuus -seminaari Porissa 20.3.2014″
-
SUOMEN VISIOSTA: “Suomi elää tulevaisuudessa metsän lisäksi merestä ja maaperän rikkauksista sekä arktiseen ympäristöön kytketystä osaamisesta“
-
Arktinen teknologiaosaaminen AVAIN KASVUUN
.
.