Päätösseminaari: Barentsin alueelta ja tuulivoimasta uutta liiketoimintaa pidettiin Oulussa Hotelli HolidayInnissä 26.11.2014. Hankkeesta vastasi Pohjois-Pohjanmaan ely-keskus.
”Suomi elää metsän lisäksi merestä ja maaperän rikkauksista.” Tällä hetkellä erityisesti meriklusteri näyttää olevan vetämässä Suomea kasvuun. Tilanne on muuttunut sitten synkimpien vuosien 2012-2013, jolloin tehtiin päätöksiä, tai oltiin tekemättä niitä, mikä uhkasi klusterin tulevaisuutta. Voidaan sanoa, että arktinen meriteknologiaosaaminen ja mm. siihen liittyvä offshore-osaaminen nostaa jo osaltaan Suomea kasvuun.

Yrjö Myllylä esitteli merihistorian suurinta moottoritilausta yleisölle. Tämä näkyy myös Pohjois-Suomessa. 1 mrd tilaus merisektorille tuo 2,5 mrd Bkt:n kasvun. Wärtsilä toimittaa 54 LNG-moottoria Koillisväylälle tarkoitettuihin itsenäisestäi jäissä kulkeviin LNG-tankkeireihin. (Tilaisuuden jälkeen alkuvuonna 2015 uutisoitiin kymmenien uusien moottorien tilauksesta.)
.

Yrjö Myllylä esitteli, että hänen esillä pitämänsä strategia arktiseen kysyntään vastaamiseksi on toistaiseksi toiminut myös Ukrainen kriisin aikana. Todennäköisesti suorat ja välilliset tilaukset Suomeen ovat tänä vuonna Venäjän hankkeisiin liittyen tähän asti suurimmat. Strategiasta lisää tästä.
.

Reijo Kivelä esitteli tuotantopäälliköille suunnattua koulutusohjelmaa. Ohjelmassa pidetiin useita verkoston koulutustilaisuuksia Technipillä ja Porissa. Kuva Porin yliopistokeskuksesta. Mukana paneelissa myös RD Aluekehitys Oy:n toimitusjohtaja Yrjö Myllylä, joka on mm. tehnyt Arktisen meriteknologian ennakointihankkeen.
.

TELATEK OY, Taivalkoski. Uusia työpaikkoja nykyiseen 25 kpl tammikuuhun 2015 asti. Yhtiö koneistaa ruoripotkureita ja tekee vaativia hitsaustuotteita. Telatekin toimitusjohtaja Juha Iiponen esittelee heidän koneistamiaan ABB:n Azipod-potkureita. Arktisesta osaamisesta kannattaa pitää kiinni.
.

Esko-Juhani Tennilan kirjan ”Jäämeri kutsuu” luovutettiin alustajille. Esko-Juhani Tennilä on muistanut kirjassa myös Yrjö Myllylän roolia keskustelussa mm. Tulevaisuusvaliokunnan ja ajatteluun vaikuttavana konsulttina (mm. 2005-2012).
.

Projektipäällikkö Mikko Viitanen luovutti konsulttitoimiston raskaan sarjan edustajalle Seppo Hoffrenille kuin myös muille alustajille Esko-Juhani Tennilan kirjan ”Jäämeri kutsuu”. Esko-Juhani Tennilä on muistanut kirjassa myös Yrjö Myllylän roolia keskustelussa.
.

Barentsin Meriseminaari pidettiin HolidayInn -hotellin tiloissa. Vasemmalla on vanha NMKY:n rakennus, jossa esitelmöitsijä noin 4-vuotiaana esiintyä puosuna (merimies) Liisa-tädin leikkikoulussa ollessaan.
.
Päätösseminaari: Barentsin alueelta ja tuulivoimasta uutta liiketoimintaa meriteollisuussidonnaisille yrityksille –projekti
9.30 | Kahvit |
9.45 | Avaus Johtaja, FT Maire Mäki, Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto |
10.00 | Meriteollisuuden tilannekatsaus ja projektin tulosten esittelyä Projektipäällikkö Mikko Viitanen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus |
10.30 | Pk-yritysten Barentsin alueelle suunnatut kansainvälistymiskoulutukset Toimitusjohtaja Seppo Hoffrén, Konsulttitoimisto Seppo Hoffrén Oy Consultancy |
11.00 | Meriteollisuusyritysten tuotantopäällikkövalmennukset Liikkeenjohdon konsultti Reijo Kivelä, Industria Oy |
11.30 | Lounas |
12.30 13.00 |
Meriteollisuuden näkymät alueen yritysten kannalta Toimitusjohtaja Juha Iiponen, Telatek Oy Toimitusjohtaja Pentti Aula, Iin Konepaja Oy |
13.30 | Arktisen alueen mahdollisuudet Pohjois-Suomelle Toimitusjohtaja, YYT, Yrjö Myllylä, RD Aluekehitys Oy |
14.00 | Loppukeskustelu |
Esitelmöitsijät, jotka olivat eläneet meriklusterin vaiheet 1980-luvulta asti, sanoivat, että tällainen alan hautaaminen ja näkeminen auringonlaskun alana toistuu päättäjien taholta jatkuvasti. Taustalla on mm. se, että alalla yksittäiset tilaukset ovat suuria, alalla on helposti joko ylityöllisyys tai sitten töitä ei ole ollenkaan. Jatkossa päättäjiltä, virkamiehiltä ja politiikoilta tulee edellyttää pitkäjänteisempää suhtautumista meriklusterin ja Suomen kehittämiseen. Paljon voisi valtio tehdä myös promotoinnilla ja ottamalla vastuullista roolia klusterin kehittämisessä ja tasata näin kysyntää. Tällaista vastuun kasvua on ilmennyt viime aikoina, mutta paljon olisi vielä voitettavana, jos vastuu lisääntyisi. Hiljaisina aikoina tarvitaan mm. koulutusta, siihen valtio lienee osallistunut tyydyttävästi, mutta taas prosessien alkupäähän osin heikosti. Kaikilla meriklusterin osa-alueilla on kuitenkin positiivisia näkymiä: arktinnen kysyntä, offshore-kysyntä ja risteilyaluskysyntä vetävät. Kaikilla on myös kytkös arktiseen osaamiseen, vaikka tuotteiden kohdealue olisi arktisen alueen ulkopuolella.
Viitatut artikkelit kuvateksteissä:
-
Wärtsilä saanut historiallisen suuren moottoritilauksen LNG-tankkereihin Koillisväylälle
-
Arktisen kuljetus-, energia- ja ympäristöteknologian tutkimus- ja kehittämisohjelma
-
Arktinen keskus: ”Kerrankin Suomella on tarjota logistinen etu – Arktinen Ulottuvuus -seminaari Porissa 20.3.2014″
-
SUOMEN VISIOSTA: “Suomi elää tulevaisuudessa metsän lisäksi merestä ja maaperän rikkauksista sekä arktiseen ympäristöön kytketystä osaamisesta“
-
Arktinen teknologiaosaaminen AVAIN KASVUUN
.

Tekijät tunnustettu. Tässä käsitellään Yrjö Myllylän roolia Suomen arktisessa toiminnassa Tulevaisuusvaliokunnan asiantuntijana.
.