Öljy virtaa Murmanskin radalla toukokuussa 2005. Valokuva Yrjö Myllylä.

Liikennejärjestelmäsuunnittelu tulevaisuuksientutkimuksen ja maantieteen lähtökohdista, 7.9.2012

Ylhäällä olevassa linkissä on 7.9.2012 Fintrip-seminaaripäivälle päivätty esitys uudesta liikennejärjestelmäsuunnittelun lähtökohdasta. Taustalla viitteenä ovat mm. artikkelin lopussa mainitut tutkimukset ja niiden yhteydessä kehitetyt mallinnokset.

Tulevaisuudentutkimuksen ja maantieteen käsitteistön käyttäminen samanaikaisesti keskeisenä lähtökohtana

Liikennejärjestelmäsuunnittelua pitäisi tehdä nykyistä enemmän hyödyntäen tulevaisuudentutkimuksen (tarkkaan ottaen oikeampi termi tulevaisuuksientutkimuksen) sekä maantieteen lähtökohtia. On tunnettava näihin liittyvät keskeiset avainkäsitteet kuten vahvat ennakoivat trendit ja klusterit sekä käsitteiden keskinäisyhteydet.

Tulevaisuuden ”maankäyttöä” (termi on liikennejärjestelmäsuunnittelussa keskeinen, tarkoittaa mm. työpaikkoja ja asutusta valitun matriisin ruuduissa) ei voi tai ei pitäisi johtaa nykyisyydestä tai pelkästään historia-aineistoon liittyvän mallinnostyön perusteella, kuten nyt tehdään tavanomaisessa tilanteessa liikennejärjestelmäsuunnittelun lähtökohdaksi. Jos tarkoitus on säilyttää suunnittelualueen elinkeinoelämä elinvoimaisena ja tukea sen aluekehitystä ja hakea siten alue- ja kansantalouteen myönteisiä vaikutuksia, lähtökohta on oltava toinen. Tulevaisuuslähtöisessä liikennejärjestelmäsuunnittelussa on lähtökohtana  otettava huomioon muutostrendit, niiden vaikutukset ja yhteinen tahtotila.

Perinteinen liikennejärjestelmäsuunnittelu ei kykene huomioimaan jo ”ilmassa leijuvia” selviä muutostekijöitä

Esimerkiksi kuvassa olevaa 2000-luvun alussa alkanutta voimistuvaa öljynkuljetusvirtaa olisi ollut vaikea ennustaa 1990-luvulla tai 1980-luvulla perinteisin tutkimusmenestelmin. Vastaavasti 1991 riitti epäilijöitä, että Helsinki-Tallinnan välinen matkustajalaivaliikenne voisi kasvaa suuremmaksi kuin Helsinki-Tukholma -välinen liikenne. Koiviston satamasta tuskin tiedettiin mitään 1991. Koiviston satama kasvoi samassa ajasta ”nollasta” tämän päivän Venäjän tärkeimmäksi yksittäiseksi öljynvientisatamaksi. Eräässä projektissa v. 91-92 hyödynsin tuolloin silloista osaamistani ja soitin satamajohtajille Etelä-Suomessa ja etenkin Kaakkois-Suomessa ja kysyin, että miten he ennakoivat liikenteen kehittyvän satamassaan. Kaikki eivät pitäneet uudesta asiantuntijatietoon perustuvasta menetelmästä, mutta se jo tuollaisenakin oli luotettavampi kuin perinteinen ennustusmenetelmä, joka ei kyennyt huomiomaan Neuvostoliiton hajoamisen seurauksia. Kehitys ei jatkunut lineaarisesti tai säännönmukaisesti, kuten ennen. Tallinnan ja Helsingin välillä on nyt moninkertainen määrä matkustajia verrattuna Helsingin ja Tukholman väliin. Miten on tulevaisuudessa Helsinki-Pietarin välinen liikenne? Sama koskee tällä hetkellä esimerkiksi kaivostoiminnan materiaali- tai henkilöliikennevirtoja Suomessa. Onko nyt ympäristössä muutostekijöitä, jotka eivät näy nykyisten historia-aineistoon pelkästään perustuvien mallien taustalla? Ja oliko se tahtotilan analysointi mukana? On tutkittava ja painotettava mahdollisia ja toivottavia tulevaisuuksia myös liikennejärjestelmän suunnittelun yhteydessä. Fakta+Näkemys=Tulevaisuustieto. Faktasta ei voida johtaa näkemystä, tahtoa.

Liikennejärjestelmäsuunnittelussa tarvitaan nykyistäkin kokonaisvaltaisempaa järjestelmän määrittelyä

Tulevaisuus- ja maantieteellislähtöisen konseptiin voidaan ottaa luontevasti tarkasteluun myös uudet energiaverkot, kuten sähkönsiirtoverkot ja putkistot, terminaalit, tietoverkot yms., jotka nykyisin vieläkin ovat usein ”eriytetty” eri vastuutoimijoiden tarkasteltavaksi . Liikennejärjestelmää ja logistiikka pitää kehittää niissä klustereissa, joilla on mm. vahvojen ennakoivien trendien tukemana luontaisia kasvun edellytyksiä tukien yhteistä visiota, tahtotilaa. Viimeksi mainittukin on mahdollista  saada selville osana ammattimaisesti tehtyä ja resurssoitua liikennejärjestelmän kehittämistä tukevaa ennakointiprosessia. Perinteinen liikennejärjestelmäsuunnittelu ja nykyinen valtavirta eivät riittävästi huomioi taustalla vaikuttavia vahvoja ennakoivia trendejä, ja vielä niidenkin taustalla vaikuttavia driving force -tekijöitä, eivätkä ota huomioon riittävästi heikkoja signaaleja ja villejä kortteja ja niiden vaikutusta elinkeinoelämän kehittymiseen, ihmisten liikkumistarpeisiin ja logistiikan kehittämistarpeisiin.

Ajankohtaista on esimerkiksi ”Barentsin alueen” ja laajemmin pohjoisten alueiden liikennejärjestelmäsuunnittelu em. lähtökohdista

Uusi ajattelutapa on tärkeä paitsi perinteisillä kaupunkialueilla liikennejärjestelmäsuunnittelua tehtäessä, etenkin laajemmassa katsannossa, jossa kuvaan yhdistyy myös pohjoisten luonnonvarojen hyödyntäminen. Tällöin pitää ymmärtää ottaa oikea tarkastelutaso ja tarkastella liikennetarpeita ei vain ennalta suunnittelualuetta rajaten vaan ns. toiminnan kautta. Esimerkiksi kaivosten työmatkaliikenteessä pitäisi kehittää joukkoliikennettä ja yhdyskuntarakennetta myös pitkän matkan pendelöinnin näkökulmasta. Yksi selittäjä alueelliselle kehitykselle jatkossa tulee olemaan uudet kustannuksia säästävät innovaatiot liikenne- ja kuljetusjärjestelmissä, jolloin pitkien etäisyyksien ja kalliiden tuotantokustannusten alueilla herkästä ympäristöstä saadaan luonnonvaroja hyötykäyttöön mahdollisimman kestävästi (mm. Myllylä 2010b). Tähän haasteeseen edellä esitetty ennakointi- ja liikennejärjestelmän kehittämistä tukeva malli vastaa osaltaan hyvin.

TUTKIMUSRAPORTIT

Myllylä, Yrjö (2007). Murmanskin alueen teollinen, logistinen ja sosiaalinen kehitys vuoteen 2025 (Industrial, logistical and social Development of Murmansk Oblast until 2025). 321 p. Väitöskirja (Dissertation). < http://joypub.joensuu.fi/joypub/alldefences.php>

Myllylä, Yrjö (2008). Industrial, Logistic and Social Future of the Murmansk Region – Summary of the Doctoral Dissertation by Yrjö Myllylä. 64 p. Publications of the Ministry for Foreign Affairs of Finland 3/2008.<http://aluekehitys.internetix.fi/fi/sisalto/uutiset/uutiset/ummurmanskkirja>

Sponsored by Cargotec, Aker Arctic Technology, Finstaship, Lapland Chamber of Commerce, Municipality of Salla, Barents Group Ltd and Management & Transportation Experts Matrex Oy

Myllylä, Yrjö (2010a). The Development of Murmansk Region in the light of three scenarios. In the book: Nysten-Haarala, Soili & Katri Pynnöniemi (eds.) (2010). Russia and Europe: from mental images to business practices. Papers from the VII International Conference of Finnish Russian and East European Studies and other writings Kotka, Finland 2010 Publications of Kymenlaakso University of Applied Sciences. Series B.
Research and Reports. No: 65. 61-79. <http://aluekehitys.internetix.fi/fi/sisalto/05_julkaisut/kyamk2010>

Myllylä, Yrjö (2010b). Arktinen ja Itämeren kasvualue Suomen intressien polttopisteessä. 92 s. Työ- ja elinkeinominsteriö, alueiden kehittäminen, 43/2010. < http://www.tem.fi/files/27375/TEM_43_2010_netti.pdf>

Myllylä, Yrjö (2010c). The Murmansk region’s growing importance in the energy economy and logistics creates opportunities also for Finnish companies. In the book: Kuusi, Osmo & Hanna Smith & Paula Tiihonen (eds.) (2010). Russia 2030 based on contracts. Publication of the Committee for the Future 6/2010. 170-180.  <http://web.eduskunta.fi/dman/Document.phx?documentId=vy14010113558959&cmd=download>

Myllylä, Yrjö & Pekka Iikkanen (1995). Itämeren alueen muuttuvat kuljetusmarkkinat – Varsinais-Suomen asema Itämeren yhteysverkossa. 67 p. Liikenneministeriön julkaisuja L 23/1995. <http://yrjomyllyla.com/2011/10/16/case-delfoi-tutkimus-itameren-alueen-muuttuvat-kuljetusmarkkinat-varsinais-suomen-asema-itameren-yhteysverkossa/>

ESITELMÄT

Myllylä, Yrjö (2011).  Pohjois-Suomen tulevaisuuden elinkeinoelämä ja liikenneyhteyksien kehittämistarpeet. Esitelmä Meritse perille  – Perämeren liikenne –seminaarissa, Oulu  16.-17.6.2011, Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus. Ks. Kaleva 17.6.2012.

Myllylä, Yrjö (2012). DELFOI-MENETELMÄ. Esitelmä, Studia Generalia -luento
Lappeenranta 11.4.2012 Lappeenrannan teknillinen yliopisto. Yhteistyössä: Etelä-Karjalan liitto,  Kymenlaakson liitto,  Kaakkois-Suomen  ELY-keskus, työ- ja elinkeinoministeriö, ”Turun tulevaisuustutkimusverkosto” .

Ks. myös

Liikennementori: ”Liikennejärjestelmä kaupungin menestystekijänä”

KOILLISVÄYLÄ ja arktisen meriteknologian kehittämistarpeet Suomessa – RD Aluekehitys julkaisu (Perustuu SA ja Uudenmaan ely-tilausprojektien synteesiin)

ARKTISEN MERITEKNOLOGIAN ENNAKOINTI – LOPPURAPORTTI  (Tilaaja Uudenmaan ely)

Koillisväylä ja pohjoinen ulottuvuus – koulutusmateriaalia ja artikkeleita  (pl. edelliset)

Aluekehitys RD julkaisuesittely: Arktinen ja Itämeren kasvualue Suomen intressien polttopisteessä (Tilaaja TEM)

Viitatut Caset:

MATKALLA PIETARIIN – E18-TIEN KANSAINVÄLINEN KEHITTÄMISPROJEKTI – historiallinen avaus Suomessa laman keskellä 1992 Pohjois-Euroopan poikittaisyhteyksien kehittämiseksi (Tilaaja Tiehallinto)

LÄPIMURTO SALLASSA 96 (Tilaaja, yrityukset, työministeriö, KTM, Lapin lääninhallitus)

WWW-SIVUSTOT

WWW.RDALUEKEHITYS.NET