MATKALLA PIETARIIN – E18-TIEN KANSAINVÄLINEN KEHITTÄMISPROJEKTI – historiallinen avaus Suomessa laman keskellä 1992 Pohjois-Euroopan poikittaisyhteyksien kehittämiseksi


Matkalla Pietariin, E18-tien kansainvälinen kehittämisprojekti. Pietari 3.2.1993. Valokuva Yrjö Myllylä.

Matkalla Pietariin, E18-tien kansainvälinen kehittämisprojekti. Pietari 3.2.1993. Valokuva Yrjö Myllylä.

MATKALLA PIETARIIN – E18-tien kansainvälinen kehittämisprojekti. Hankkeen muistio päivättiin 12.11.1992. Hanke oli historiallinen visiolähtöinen avaus Suomen vaipuessa kohti lamaa. Tämän pohjalta käynnistettiin toimenpiteet Suomen ja Venäjän poikittaisyhteyksien markkinoimiseksi, jossa E18 oli keskeisin ydin. Hanke on katsottu olevan myöhemmissäkin analyyseissä E18-tien kansainvälisen kehittämisen lähtökohta. Olemme saapuneet vaiheeseen, jossa tuolloin kirjatut visiot ovat pitkälti toteutuneet ja on aika mennä eteenpäin ja käyttää asiantuntevia ja osaavia henkilöitä tulevien visioiden ja kehittämisen painopisteiden määrittelyyn. Taloustilanteemme kaipaisi myös näkemyksellisten asiantuntijoiden mukaanottoa keskusteluun.

E18-projektin visio toteutui, vaikka keskeisissäkin piireissä oli ainakin julkisen sanan perusteella visiolle vastustusta, kuten aina. Visiolla oli kuitenkin vankka pohja “maantieteellisissä ja historiallisissa tosiasioissa”. Tällä hetkellä toteutunutta kehitystä ei monikaan aseta kyseenalaiseksi, jos sitä katsoo Suomen talouselämän ja kulttuurinvaihdon kannalta. Seuraavissa muistioissa esiintyy etenkin “O. Nordenswanin, Y. Myllylän ja J. Reinikaisen” nimet. Aivan ollennainen nimi ja taustavaikuttaja hankkeelle oli kuitenkin professori Antti Talvitie, joka toimi tuolloin Viatek Tapiola Oy:n toimitusjohtajana, nykyisin mm. Aalto-yliopiston professorina ja Maailman pankin asiantuntijana. Lisäksi on muistettava monia muita taustavaikuttajia ja tukijoita tässä hankkeessa, kuten Sirje Hokkanen ja Riitta Virtanen. Menestys hankkeessa perustui pitkälti myös tässä mainitsemattomiin myös kansainvälisiin verkostoihin, joita mm. em. henkilöillä oli.

Koska muistio Matkalla Pietariin on jaettu julkisesti messuilla, se on tehty yhteiskunnan rahoituksella ja siinä esitetyt suunnitelmat ovat toteutuneet, katson mahdolliseksi julkista siitä osia opiksi ja mahdollisuuksien hyödyntämiseksi hyvänä käytäntönä myös nykytilanteeseen. On kuitenkin muistettava, että vaikuttava työ perustuu persooniin, toki myös resursseihin ja organisaatioiden tukeen.

MATKALLA PIETARIIN – E18-tien kansainvälinen kehittämisprojekti

MATKALLA PIETARIIN - E18-tien kansainvälinen kehittämisprojekti

MATKALLA PIETARIIN – E18-tien kansainvälinen kehittämisprojekti. Kirjoittaja vei muistiota henkilökohtaisesti päättäjille ja pääkontterihin, kuten Nokian pääkonttoriin Etelä-Esplanadille. Muistiota jaettiin myös messuilla Pietarissa 2.-4.2.1993

.

E18-tien kansainvälinen kehittämisprojekti Matkalla Pietariin

E18-tien kansainvälinen kehittämisprojekti Matkalla Pietariin. Inkressissä on visio. Muistan kuinka venäläisten ehdotuksesta muistioon lisättiin “Viipurin/Koiviston satama on varteenotettava vaihtoehto….” Tämä on nyt Venäjä suurin ja tärkein öljynvientisatama!

E18-tien kansainvälinen kehittämisprojekti Matkalla Pietariin

E18-tien kansainvälinen kehittämisprojekti Matkalla Pietariin

E18-tien kansainvälinen kehittämisprojekti Matkalla Pietariin

E18-tien kansainvälinen kehittämisprojekti Matkalla Pietariin.

E18-tien kansainvälinen kehittämisprojekti Matkalla Pietariin, Liite 1, "Visio"

E18-tien kansainvälinen kehittämisprojekti Matkalla Pietariin, Liite 1, “Visio”. Vision nuolia piirrettiin ja justeerattiin.

E18-tien kansainvälinen kehittämisprojekti Matkalla Pietariin visio sisälsi kaikkien poikittaisyhteyksien kehittämisen.

E18-tien kansainvälinen kehittämisprojekti Matkalla Pietariin visio sisälsi kaikkien poikittaisyhteyksien kehittämisen.

E18-kansainvälinen kehittämisprojekti, Matkalla Pietariin. Hankkeet kokosi ja kuvan rakensi käsipelillä Yrjö Myllylä.

E18-kansainvälinen kehittämisprojekti, Matkalla Pietariin. Hankkeet kokosi ja kuvan rakensi käsipelillä Yrjö Myllylä. Hankkeille etsittiin myös kustannusarviot ja koko “E18:lle” laitettiin hintalappu.

E18-kansainvälinen kehittämisprojekti, Matkalla Pietariin. Hankkeet kokosi ja kuvan rakensi käsipelillä Yrjö Myllylä.

E18-kansainvälinen kehittämisprojekti, Matkalla Pietariin.

E18-tien kansainvälinen kehittämisprojekti Matkalla Pietariin. Kirjoittaja keskittyi myöhemmin etenkin Sallan käytävän kehittämiseen, jossa saavutettiin "läpimurto" vuonna 1996.

E18-tien kansainvälinen kehittämisprojekti Matkalla Pietariin. Kirjoittaja keskittyi myöhemmin etenkin Sallan käytävän kehittämiseen, jossa saavutettiin “läpimurto” raja-aseman kansainvälistämisessä vuonna 1996.

E18-tien kansainvälinen kehittämisprojekti Matkalla Pietariin. Lapin ja Kuolan alueen yhteyksien kehittämistä.

E18-tien kansainvälinen kehittämisprojekti Matkalla Pietariin. Lapin ja Kuolan alueen yhteyksien kehittämistä. Lähde Lapin tiepiiri/Tiehallitus 1992 (A Study on Road Connections between Finland and the Murmansk region).

Vaikuttaminen ja tapahtumat alkavat – Finnis Business Days in St. Petersburg 2.-4.2.1993

E1 ja Finnish Business Forum

E18 ja Finnish Business Days in St Petersburg 2.-4.2.1993.

E18 ja Finnish Business Forum

E18 ja Finnish Business Days in St Petersburg 2.-4.2.1993.

E18 tien kansainvälinen kehittämisprojekti Matkalla Pietariin ja tekijät

E18 tien kansainvälinen kehittämisprojekti Matkalla Pietariin ja tekijät. Olli Nordenswan ja Sije Hokkanen aamuvarhaisella saapumassa  Finnish Business Day -tapahtumaan Pietarissa.

.

“Teimme ‘esisopimuksen’ Matkalla Pietariin -projektin viemiseksi Pietarin alueen TV:hen: 2 lähetystä Pietarissa ja 1 IVY-maissa, lähetyksen kesto 0,5 h.” (Yrjö Myllylän valokuva-albumi)

.

TV:n edustajat tutkivat tarkkaan Matkalla Pietariin – E18-tien kansainvälinen kehittämisprojektin venäjäksi käännettyä muistiota.

Muistion visiot kalvoille ja esittely päättäjille. Olli Nordenswan esittelemässä.

Muistion visiot kalvoille ja esittely päättäjille. Olli Nordenswan esittelemässä.

.

Matkalla Pietariin projektin neuvottelijoita vasemmalla.

E18

E18 ja Suomen Gateway-aseman markkinointia. Kuvassa suomalaisia ja venäläisiä tekijöitä.

Matkalla Pietariin - E18-tien kansainvälinen kehittämisprojekti -mustion venäjänkielistä versiota jaettiin messuilla. Samalla myytiin suomalaistan infraosaamista.

Matkalla Pietariin – E18-tien kansainvälinen kehittämisprojekti -mustion venäjänkielistä versiota jaettiin messuilla. Samalla myytiin suomalaistan infraosaamista. Kuvassa Viatekin osastoa.

Lehtiotsakkeita

HS 30.6.1995

HS 30.6.1995

EuroUutiset

EuroUutiset 21.1.1993

Ympäristöpoliittiset analyysit alkavat- Matkalla Pietarin projekti tunnistetaan lähtökohdaksi

E18-liikennekäytävä, ympäristöpoliittinen analyysi

E18-liikennekäytävä, ympäristöpoliittinen analyysi

E18 ja ympäristöpoliittinen analyysi

E18 ja ympäristöpoliittinen analyysi tunnistaa Matkalla Pietariin -hankkeen  merkityksen E18-kehittämisen.

E18 ja ympäristöpoliittinen analyysi

E18 ja ympäristöpoliittinen analyysi tunnistaa myös jatkovaiheet.

E18 tien kansainvälinen kehittämisprojekti Matkalla Pietariin - Ympäristöpoliittinen analyysi

E18 tien kansainvälinen kehittämisprojekti Matkalla Pietariin – Ympäristöpoliittinen analyysi, muistio on päätynyt oikeutetusti lähdeluetteloon.

Europe road E18 – The most important East-West connection of northern Europe

E18 in english

E18 in english

Author next year in St. Petersburg under Neva river 1994, as a consultant for Suomen Maanrakentajien keskusliitto

Author under the Neva-river in St. Petersburg 1994.

Author year 1994 under the Neva-river in St. Petersburg with SML (current Infra ry).

Vuonna 2005 Pietarissa tulevaisuusvaliokunnan mukana asiantuntijana

Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta järjesti lähialueyhteistyöseminaarin Pietarissa osana Murmanskin tutkimuksen antamaa kipinää skenaarioida Venäjän tulevaisuutta vuoteen 2017. Kuvassa silloinen valiokunnan puheenjohtaja Jyrki Katainen, taustalla kansanedustaja Jouni Backman. Yrjö Myllylä piti seminaarissa esitelmän Murmanskin tulevaisuudesta ja sai esityksestään palkaksi kiitosta järjestäjiltä.

Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta järjesti lähialueyhteistyöseminaarin Pietarissa osana Murmanskin tutkimuksen antamaa kipinää skenaarioida Venäjän tulevaisuutta vuoteen 2017. Kuvassa silloinen valiokunnan puheenjohtaja Jyrki Katainen, taustalla kansanedustaja Jouni Backman. Yrjö Myllylä piti seminaarissa esitelmän Murmanskin tulevaisuudesta ja sai esityksestään palkaksi kiitosta järjestäjiltä. Skenaariot uusittiin vuonna 2009-2010, joilloin kirjoittaja sai jopa nimenkin mukaan (TuV 3/2010). Kahvia asiantuntijat tosin eivät enää saaneet kokouksissaan puhemiehen käynnistämän eduskunnan säästökuurin vuoksi:

Vuonna 2010 eduskunnan suuri sali

Eduskunnan suuri sali 9.12.2010. Käsittelyssä Sopimusten Venäjä 2030 -skenaatiot. Puhumassa pääministeri Mari Kiviniemi ja kuuntelemassa ministeriaitioissa Aleksander Stubb. Raporttiin oli implementoitu Murmansk tutkimuksen tuloksia (TuV 3/2010). implementointiin

Eduskunnan suuri sali 9.12.2010. Käsittelyssä Sopimusten Venäjä 2030 -skenaariot. Puhumassa pääministeri Mari Kiviniemi ja kuuntelemassa ministeriaitioissa Aleksander Stubb. Raporttiin oli implementoitu Murmansk tutkimuksen tuloksia (TuV 3/2010, Sopimusten Venäjä 2030). Valiokunta esittää mm.  viisumivapautta lyhyille vierailuille EU-alueille ja Venäjälle sekä monia muita hyödyllisiä Suomen ja Venäjän yhteistyötä edistäviä aloitteita. Julkaisusta riittää paljon ammennettavaa myös nykyiselle residentille.

.

Aika vaatii näkijöitä ja tekijöitä. Työ jatkuu.

RD Aluekehitys Oy:n Palveluesite

Aluekehitys RD, Palveluhake

Aluekehitys RD, Palveluesite

.

Aluekehitys RD, Palveluesite

Aluekehitys RD, Palveluesite, E18-teema painokkaasti mukana.

.

RD Aluekehityksen jatkohankkeita ja käytäväreferenssejä

Delfoi-tutkimus, RD Case: Itämeren alueen muuttuvat kuljetusmarkkinat – Varsinais-Suomen asema Itämeren yhteysverkossa, 95

LÄPIMURTO SALLASSA 96

Nelostievisio – RD Aluekehitys ja Nelostie E75 ry, 98

Käytäväkehittäminen -julkaisuja: Nelostietä markkinoille, E18, Barentsin käytävä ym.

***

1. askel kehitykseen on kyky luoda uusia yhteyksiä  virkamieslähtöisesti yrityksiin

Ota yhteyttä!

Mainokset
Kategoria(t): 01 DELFOI JA MENETELMÄT, 03 YRITYSPALVELUKESKUKSET, 07 Valtakunnan taso, 08 Etelä-Suomi, 09 Länsi-Suomi, 10 Pohjois-Suomi, 11 Itä-Suomi, 12 Maakunnat-/ELYt-/Kuntayhtymät, 13 Maakuntien yhteistyö, 15 Kaupunkiseudut, 16 Maaseutu, 17 Kylät, 18 Yritykset ja toimialat, AVAINKÄSITTEET JA TIETOISKUT, INNOVAATIOYMPÄRISTÖT, KANSAINVÄLISET HANKKEET, KÄYTÄVÄKEHITTÄMINEN JA KORRIDORIT, VISIOT JA TOIMENPITEET Avainsana(t): , , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Yksi vastaus artikkeliin: MATKALLA PIETARIIN – E18-TIEN KANSAINVÄLINEN KEHITTÄMISPROJEKTI – historiallinen avaus Suomessa laman keskellä 1992 Pohjois-Euroopan poikittaisyhteyksien kehittämiseksi

  1. yrjomyllyla sanoo:

    Linkki jaettiin Facebookissa Yrjö Myllylän seinällä 19.8.2013,. Linkkiä kommentointiin seuraavan sisältöisesti: ”E18 investoinnit on tehty, nyt liikenne voi jo siirtyä Venäjän omiin ja Baltian satamiin”

    Yrjö Myllylä 20.8.2013:

    KOMMENTTI YRITTÄJÄNÄ: Olen valmis palvelukseen, tekemään töitä, jotka tarjoavat Suomeen ja E18 lähivaikutusalueella asuviin (olisiko 2-3 milj. ihmistä) toimeentuloa, käytäväkehittämisen kautta, esimerkiksi käytävän markkinoinnin strategian suunnittelun kautta ottaen huomioon myös esim. pääkaupunkiseudun mahdollisuudet. Viimeksi olen ollut aktiivinen tällä akselilla yli 10 vuotta sitten käytäväkehittämisen näkökulmasta. Muulla tavoin mm. investointikohteita kehittäen aivan viime aikoina mm. Arktisen meriteknologian teemassa (esim. http://www.amtuusimaa.net).

    KOMMENTTI TUTKIJANA: Venäjän vuoden 2005 liikennestrategian mukaan Venäjä pyrkii hallitsemaan itse logistiikkaansa ja kehittämään satamiaan, tämäkin on huomioitava http://aluekehitys.internetix.fi/fi/sisalto/05_julkaisut/hsvieraskyna310507 .

    KOMMENTTI MUINA MIEHINÄ: Autoliikenteen matkat ovat pääsääntöisesti lyhyitä, moottoritiekin palvelee pääsääntöisesti määrissä mitattuna ”paikallista maankäyttöä”, siinä mielessä en usko, että liikennetaloudelliset perusteet väylällle transitoliikenteen siirtymän seurauksena menee. Tarvitaan liikennejärjestelmäajatetelua, mikä pitää moottoritien, satamien, rautateiden, valokuitukaapelien lisäksi mukana erityisesti myös ihmisten paikalliset tarpeet, kevyen liikenteen väylät ja inhimilliset keskustat. Nämä vain voivat useinmiten tarvita myös moottoritietä ja pysäköintitaloja. En usko yhden asian liikkeisiin näissä kokonaisuuden rakentajana ilman näkemyksellistä näiden voimien ohjausta http://yrjomyllyla.wordpress.com/2012/08/02/liikennejarjestelma-kaupungin-menestystekijana/.

    Sen sijaan olen kyllä sitä mieltä, että Suomessa on tarjottu liian järeitä ratkaisuja etenkin kaupunkiseuduille sieltä lähdettäessä. Esimerkiksi loistakkaasta torjuntataistelusta mielestäni Oulussa Kuusamontie, jonka Tielaitos halusi moottoritieksi, mutta kaupungin suunnalta saattiin vaikutettua, että tyydyttiin muuten välityskykyiseen kaksiajorataiseen ja pienemmillä nopeuksilla toimivaan ratkaisuun. Ehkä tähän teemaan liittyi myös tuore Turku-Masku -yhteyden parantaminen pääjohtajan erottamisineen. Teiden jatkuva siirto ja ns. rinnakkaistieoppi on ollut suurta tuhlausta suomalaisessa yhteiskunnassa, josta olemme joutuneet ja joudumme maksamaan kalliisti. Mahdollisesti E18-hankkeessa tämä oppi on jatkunut myös. Etenkin pääkaupunkiseudulla tästä löytyy ”huikaisevia esimerkkejä”. Kaupungin liikennejärjestelmä ja -verkosto voisi olla huomattavasti järkevämpi, jos ajoissa olisi ollut näkemyksellisiä osaajia vaikuttamassa kehitykseen. Olenpa vain seurannut esim. Espoom Merituulentien kehitystä ja ympäröivää maankäyttöä, vaikkapa vain Suomenojan paikkeilla. Miksi rinnakkaistie pitäi ja pitää edelleen olla moottoritien vieressä? Moninverroin halvemmallakin voisi hyvää kaupunkiympärstöä rakentaa.
    ***
    Sanomani E18 esille nostollani on, että nyt E18 ja muiden käytävien osalta tarvitaan päivittäminen / update ja uusia avauksia todennäköisesti Koillisväylän suuntaan, järkeä / ajattelua mahdollisimman paljon mukana, vaikka näkemyksellistä rohkeuttakin tarvitaan. Kaikki uusi aktiviisuus pohjoisessa ei johdu ilmastonmuutoksesta, mikä on ehkä tärkein huomioitava, ”jottei mennä aivan metsään”. Skenaarioissa sekä ratkaisuja ja toimenpiteitä valittaessa on varauduttava myös siihen, että olosuhteet voivat olla entistä ankarammat https://rdaluekehitys.net/2013/08/19/koillisvayla-ja-arktisen-meriteknologian-kehittamistarpeet-suomessa-rd-aluekehitys-julkaisu/

Kommentointi on suljettu.