HANKEAIHIO (Uusi avaus)

IV Logistiikka + Suomi – yhteydet ja infra

Sallan radan rakentaminen (63).

Ponttonisillat ovat historiaa Salla-Kantalahti-maantiellä.  Raskas rekkaliikenne sujuu käytävällä. Raja avattiin kansaionväliselle liikenteelle vuonna 2002. Seuraavaksi noussee ratakysymys. Kuvassa 1990-luvulla uudistetun sillan takana Sallan radan vanhaa ratapenkkaa. RD Aluekehitys on osallistunut tiiviisti käytävän kehittämiseen, mm. avainroolissa läpimurtotapahtumiin 95-97.

Sallan rata yhdistäisi Suomen ja Venäjän rataverkot. Rata puuttuu tällä hetkellä kokonaan Suomen Sallan Kelloselästä (rajalta) Venäjän Alakurtin kylään noin 70 km:n matkalla. (Ennen II maailmansotaa Alakurtti kuului Suomen Sallaan.) Alakurtista rata jatkuu Kantalahteen, jossa se liittyy Murmanskin rataan. Radalla ei ole Luoteis-Venäjän kehittymisen näkökulmasta ratkaisevaa strategista merkitystä (Myllylä 2007, 2008), koska Venäjän kannalta olennaisinta on kehittää yhteyksiä Jäämerelle valtamerisatamiin. Radalla on kuitenkin merkitystä mm. yksittäisten kaivosyhtiöiden näkökulmasta Kuolan alueella tai Pohjois-Suomessa (esim. Soklin hyödyntäminen). Radan on arveltu hyödyttävän myös Perämeren satamien liikennettä mm. pohjoissuomalaisten toimijoiden itsensä mielestä mm. keskisen Euroopan ja Luoteis-Venäjän välisten kuljetusten välittäjänä. Uutena mahdollisena lisänäkökohtana voisi arvioida Stokmanin kaasukentän investointeihin liittyviä kuljetuksia ja kaasun kuljetusmahdollisuuksia junalla Pohjois-Suomeen yksittäisiin pieniin teollisuuspisteisiin. Joka tapauksessa Sallan rata on puuttuva luonnollinen linkki pohjoisen rataverkossa ja sen rakentamiselle on syytä hakea luontevaa mahdollisuutta ja ajankohtaa.

Lähde:

Myllylä, Yrjö (2010). Arktinen ja Itämeren kasvualue Suomen intressien polttopisteessä. 92 s. Työ- ja elinkeinominsteriö, alueiden kehittäminen, 43/2010.<http://www.tem.fi/files/27375/TEM_43_2010_netti.pdf>

Seuranta ja implementointi:

• Myllylä, Yrjö & Mika Perttunen (2011). Koillis-Suomen elinkeinostrategia 2011-2015.  121 p. Koillis-Suomen kehittämiskeskus Naturpolis Oy / Koheesio- ja kilpailukykyohjelma KOKO. <http://www.naturpolis.fi/dynamic/Nettiversio_Koillis-Suomen_elinkeinostrat.pdf>

• YLE 8.8.2013: Salla – Kantalahti-rata etenee rivakasti Venäjällä

Jäämeren ratakin voi olla osa verkkovisiota kaavoissa, mutta sen toteuttamista ei tutkimustemme mukaan kannata perustaa napajäätiköiden sulamisvisioon vaan mieluummin RD Aluekehityksen tutkimusraporteissa esitettyihin ja tunnistettuihin kehitystä ohjaaviin muihin vahvoihin ennakoiviin trendeihin. Koska rahat alkavat  loppumaan, evidenssiä ja ”maantieteellisiä tosiasioita” kannattanee arktisen kehitysvisioiden lisäksi hakea vakavassa mielessä laajemminkin päätöksentekomme pohjaksi – jossa RD Aluekehitys voi auttaa:

• Tekniikka- ja talous 4.12.2013: Jäämeren rata kuumottaa Kataista – Yle: ”Suuri mahdollisuus”

• Tekniikka- ja talous 24.1.2013: EU käyttää ilmastopolitiikassa järkeä – suomalaisyrityksiltä poskettomasti rahaa taivaan tuuliin?

Ks. myös:

• Myllylä, Yrjö (2013). Arktisen meriteknologian ennakointi – Uudenmaan pk-yritysten näkökulmasta. 141 s. Uudenmaan ELY-keskuksen julkaisuja 13/2013. <http://amtuusimaa.net/2013/06/01/arktisen-meriteknologian-ennakointi-loppuraportti/>

Blogiartikkelit:

•  LÄPIMURTO SALLASSA 96

• Pohjoiskalotin uusien yhteystarpeiden ennakointi

• “Rataverkosta tarvitaan visio Jäämerelle asti”

• “Pohjoinen rata nostettava kansalliseksi kärkihankkeeksi”

• Tohtori Jeffery Roberts teki töitä Sallan radan avaamiseksi