Sallan radan rakentaminen


HANKEAIHIO (Uusi avaus)

IV Logistiikka + Suomi – yhteydet ja infra

Sallan radan rakentaminen (63).

Ponttonisillat ovat historiaa Salla-Kantalahti-välillä. Saillan takana vanhaa Sallan radan ratapenkkaa.

Ponttonisillat ovat historiaa Salla-Kantalahti-maantiellä.  Raskas rekkaliikenne sujuu käytävällä. Raja avattiin kansaionväliselle liikenteelle vuonna 2002. Seuraavaksi noussee ratakysymys. Kuvassa 1990-luvulla uudistetun sillan takana Sallan radan vanhaa ratapenkkaa. RD Aluekehitys on osallistunut tiiviisti käytävän kehittämiseen, mm. avainroolissa läpimurtotapahtumiin 95-97.

Sallan rata yhdistäisi Suomen ja Venäjän rataverkot. Rata puuttuu tällä hetkellä kokonaan Suomen Sallan Kelloselästä (rajalta) Venäjän Alakurtin kylään noin 70 km:n matkalla. (Ennen II maailmansotaa Alakurtti kuului Suomen Sallaan.) Alakurtista rata jatkuu Kantalahteen, jossa se liittyy Murmanskin rataan. Radalla ei ole Luoteis-Venäjän kehittymisen näkökulmasta ratkaisevaa strategista merkitystä (Myllylä 2007, 2008), koska Venäjän kannalta olennaisinta on kehittää yhteyksiä Jäämerelle valtamerisatamiin. Radalla on kuitenkin merkitystä mm. yksittäisten kaivosyhtiöiden näkökulmasta Kuolan alueella tai Pohjois-Suomessa (esim. Soklin hyödyntäminen). Radan on arveltu hyödyttävän myös Perämeren satamien liikennettä mm. pohjoissuomalaisten toimijoiden itsensä mielestä mm. keskisen Euroopan ja Luoteis-Venäjän välisten kuljetusten välittäjänä. Uutena mahdollisena lisänäkökohtana voisi arvioida Stokmanin kaasukentän investointeihin liittyviä kuljetuksia ja kaasun kuljetusmahdollisuuksia junalla Pohjois-Suomeen yksittäisiin pieniin teollisuuspisteisiin. Joka tapauksessa Sallan rata on puuttuva luonnollinen linkki pohjoisen rataverkossa ja sen rakentamiselle on syytä hakea luontevaa mahdollisuutta ja ajankohtaa.



Lähde:

Myllylä, Yrjö (2010). Arktinen ja Itämeren kasvualue Suomen intressien polttopisteessä. 92 s. Työ- ja elinkeinominsteriö, alueiden kehittäminen, 43/2010.<http://www.tem.fi/files/27375/TEM_43_2010_netti.pdf>

Seuranta ja implementointi:

Jäämeren ratakin voi olla osa verkkovisiota kaavoissa, mutta sen toteuttamista ei tutkimustemme mukaan kannata perustaa napajäätiköiden sulamisvisioon vaan mieluummin RD Aluekehityksen tutkimusraporteissa esitettyihin ja tunnistettuihin kehitystä ohjaaviin muihin vahvoihin ennakoiviin trendeihin. Koska rahat alkavat  loppumaan, evidenssiä ja ”maantieteellisiä tosiasioita” kannattanee arktisen kehitysvisioiden lisäksi hakea vakavassa mielessä laajemminkin päätöksentekomme pohjaksi – jossa RD Aluekehitys voi auttaa:

Ks. myös:

Blogiartikkelit:

Mainokset
Kategoria(t): 02 YRITTÄJYYS, YRITYKSET, KLUSTERIT, 03 YRITYSPALVELUKESKUKSET, 04 OPPILAITOKSET, T&K, 05 HALLINTO, VIRKAMIEHET, 06 POLITIIKKA, POLIITIKOT, 07 Valtakunnan taso, 10 Pohjois-Suomi, 12 Maakunnat-/ELYt-/Kuntayhtymät, 13 Maakuntien yhteistyö, 14 Seutukunnat, Seudulliset kehittämiskeskukset, kuntayhtymät, 15 Kaupunkiseudut, 16 Maaseutu, 17 Kylät, AVAINKÄSITTEET JA TIETOISKUT, KANSAINVÄLISET HANKKEET, KÄYTÄVÄKEHITTÄMINEN JA KORRIDORIT, VISIOT JA TOIMENPITEET Avainsana(t): , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s