Barentsin käytävän kehittämisseminaari yhdessä Valkoisen Meren messujen kanssa johti rajan kansainvälistämisprosessin vauhdittumiseen ja siihen liittyviin virallisiin päätöksiin – siten käytännössä läpimurtoon Sallassa vuonna 1996, vaikka tähän liittyviä pyrkimyksiä pyrittiin ”ampumaan alas” tietyillä suunnilla. Nämä vastustavat tahot olivat lähtökohtaisesti ”haarukassa” ja ne kutsuttiin mukaan tapahtumiin. Jos nämä eivät päässeet itse, he kuitenkin lähettivät edustajansa. Lähtökohtana oli siis RD Delfoille tyypillinen asetelma, jossa asiaan vaikuttavat tahot pyritään ottamaan keskusteluihin mukaan. Kysy RD Aluekehitystä kumppaniksesi vaikuttavan seminaarin ja tapahtuman suunnitteluun!
Myllylä, Yrjö (1996). Barentsin käytävän kehittämisseminaari. Tie- ja liikenne, 29-31. Suomen Tieyhdistys. <Tie ja Liikenne 5-6, 96, Barentsin käytävän kehittämisseminaari> :
”19.4.1996 pidettiin Kantalahdessa ns. Barentsin käytävän kehittämisseminaari. Seminaarissa vietiin eteenpäin ns. Barentsin käytävän kehittämishankkeita, joista kiireellisin on Salla-Kelloselkä rajanylityspaikan virallistaminen kansainväliselle liikenteelle. Tämä edellyttää mm. asian tuomista Suomen ja Venäjän ulkoministeritapaamisen asialistalle Suomessa kesäkuussa.”
Tie- ja Liikennelehden 5-6/96 numerossa oli referaatti Valkoisen Meren messujen yhteydessä pidetystä Barentsin käytävän kehittämisseminaarista ja sen puheenvuoroista.
.
Andrey Kozyrev oli Barentsin käytävän kehittämisseminaarin yksi pääpuhuja.
.
Vuonna 2010 seminaarin vaikutuksia arvioitiin seuraavassa teoksessa sivulla 60:
Myllylä, Yrjö (2010). Arktinen ja Itämeren kasvualue Suomen intressien polttopisteessä. 92 s. Työ- ja elinkeinominsteriö, alueiden kehittäminen, 43/2010. < http://www.tem.fi/files/27375/TEM_43_2010_netti.pdf>
“Sallan raja-aseman avaamiseen johtaneet tapahtumat olivat vaikuttavuudeltaan historiallisia. Tapahtumia tukeneiden hankkeiden toteutuksesta on opittavaa mm. tässä selvityksessä (TEM 43/2010) esitettyjen hankkeiden toteuttamiseksi. Keskeisimmät tapahtumat olivat Valkoisen Meren Messut 1996 Kantalahdessa ja siihen liittyvä Barentsin käytävän kehittämisseminaari ja tapahtumien toistaminen vuonna 1997 Apatiitissa ja Kantalahdessa”.
“Tapahtumat ideoitiin Lapin yliopiston Muotoilu- ja yrityspalvelukeskuksen Logistiikka Barentsin alueella –yrittäjäkurssilla (ks. jatkumona Barents Logistic 2 -hanke, kirj. lis.), jonka vetäjänä allekirjoittanut toimi, sekä kurssin pohjalta suunnitellulla The Northern Way Logistcs and Trade –jatkokurssilla (jolla aloitettiin myös ensimmäistä kertaa yliopistotasoinen logistiikan arvosanan suorittaminen Pohjois-Suomessa, joka käynnisti logistiikan professuurin perustamisprosessin Oulun yliopistoon). Kurssilla yrittäjät olivat strategisessa roolissa. Kurssi myös osallistui tapahtumien toteutukseen ratkaisevalla panoksellaan. Keskeistä oli logistisen näkemyksen tai vision syntyminen kurssin alussa rajan avaamiseen vaikuttamisesta. Kurssia rahoitti työministeriö. Kurssia ja tapahtumia koordinoi projektipäällikkönä Yrjö Myllylä yksikön johtaja Aaro Tiilikaisen tuella. Tapahtumien Kantalahdessa Venäjällä rahoittivat anomuksesta Lapin lääninhallitus, kauppa- ja teollisuusministeriön Lapin piiri, Koillis-Lapin kuntayhtymä ja Kemi-Tornio alueen kehittämiskeskus – kaksi viimeksi mainittua sitoutuneina toimijoina tärkeitä – sekä osallistuvat yritykset ja seminaarin osanottajat, lisäksi hanketta sponsoroi Oy Aluekehitys RD.”
“Venäjän puolella yhteistyökumppaneina olivat Kantalahden kaupunki, kaupunginjohtaja Vladimir Akhrameikon johdolla. Käytännön ”helteen” Venäjällä kantoi kaupungin ulkoasianosaston Ilja V. Minin ja Aleksander Konjuhov. Tapahtuman osallistujarakenne suunniteltiin huolellisesti hyvän Delfoi-paneelin ideaa soveltaen (erilaiset näkemykset, myös vastakkaiset, keskustelemaan ja argumentoimaan, mm. yrittäjät ja virkamiehistöä Suomesta, Venäjältä ja EU:sta sekä politiikkoja). Tapahtumat synnyttivät yhteisen näkemyksen raja-aseman avaamisen tärkeydestä. Ennen tilaisuutta voimakkaimmin rajan avaamista kannattivat Lapin toimijat, mutta mm. Murmanskin aluehallinto ja Suomen valtio eivät antaneet erityistä tukea pyrkimykselle, pikemminkin päinvastoin. Vuoden 1996 huhtikuun tapahtumien jälkeen Murmanskin aluehallinto tuki myös Sallan raja-aseman avaamista, mikä ”EU:n ja alueiden aikakautena” johti Murmanskin ja Lapin maaherrojen sekä EU:n ulkoasiankomissaarin tapaamiseen ja rajan avaamisprosessin käynnistämiseen touko-kesäkuussa 1996. Moskovan ja Suomen valtionjohtajat ”siunasivat” prosessin. Lapin lääninhallitus totesi tiedotteessaan vuonna 2007: ”EU:n ulkoasiainkomissaari Hans van den Broek vieraili vuonna 1996 Sallan Kelloselän suunnitellulla raja-asemalla. Käynnin vauhdittamana saatiin rakentamiselle EU-rahoitus. Monenlaisten vaiherikkaiden neuvottelujen, kirjelmien ja muiden toimenpiteiden jälkeen Sallan raja-asema avattiin kansainväliselle liikenteelle syyskuussa 2002.” (Lapin läänihallituksen tiedote 24.5.2007, http://www.poliisi.fi/lh/lappi). Merkittävän ja sinnikkään käytännön työn avaamisprosessin EU-hakemusprosessissa teki mm. Erkki Oikarinen ja Kari Väyrynen.”
Katso tarkemmin lehtileike- ja valokuvaraportti läpimurtoon johtaneista tapahtumista artikkelista
RD Aluekehitys Oy - Elää aikaansa edellä 