Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa on vuosina 2020-2022 toteutettu jo 12 toimialakartoitusta. Tähän mennessä suurimmat alueelliset vaikutukset ovat olleet yhteisen toimialakohtaisen tilannekuvan sekä verkoston yhteisten näkemysten syntyminen. Kartoitusten hyötyjä ovat myös jatkuvan oppimisen edellytysten luominen ja yhteistyön lisääntymiseen eri toimijoiden välillä. Kaikki tämä käy ilmi tuoreesta Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen tilaamasta vaikutusselvityksestä ”Toimialakartoituksesta vuoropuheluun – Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan toimialakohtaisen ennakointikäytännön vaikuttavuuskartoitus”.
Työnantajien ja yritysten haastatteluja ja työpajoja
Toimialakartoituksissa oppilaitosten ja Kaakkois-Suomen TE-toimiston edustajat ovat haastatelleet toimialojen yrityksiä ja muita työnantajia. Haastattelun tuloksia on purettu toimialatyöpajoissa. Niihin on osallistunut oppilaitosten ja yritysten edustajia sekä muita toimijoita. Toimialatyöpajoissa on tunnistettu toimenpiteitä, joilla yritysten osaamis-, koulutus- ja rekrytointihaasteisiin voidaan vastata. Tulokset on raportoitu ja ne ovat kaikkien saatavilla Kymenlaakso ennakoi -sivustolla https://ennakointi.kymenlaakso.fi/toimialat.
Työnantajahaastatteluista ennakointitietoa koulutussuunnitteluun
Tuloksista syntynyttä ennakointitietoa käsitellään ja hyödynnetään yhteisissä foorumeissa, kuten Jatkuvan oppimisen verkostotiimissä sekä kartoituksiin osallistuneissa organisaatioissa. Niissä tieto on toiminut muun muassa hankesuunnittelun sekä täsmä- ja työvoimakoulutuksen suunnittelun tukena.
Parhaimpina käytänteinä pidetään oppilaitosten mukana oloa sekä ydintiimin ja muiden toimijoiden hyvää asennetta ja tahtotilaa kehittää konseptia. Lisäksi toivottiin konseptin toistuvuutta kertasuorituksen sijaan. Hyviä käytänteitä ovat myös konseptin kokonaisuus itsessään ja toimijoiden verkostoituminen toteutuksessa.
Toimintaa kehitetään koko ajan
Vaikuttavuuskartoituksessa kuultiin myös vastaajien parannusehdotuksia toiminnan kehittämisen tueksi. Eniten toivottiin parannuksia yritysten ja työnantajien välittömiin tarpeisiin reagoimisessa. Lisäksi toivottiin työnantajilta aktiivisempaa osallistumista toimialatyöpajoihin ja kolmanneksi jatkotoimenpidesuosituksien nykyistä laajempaa avaamista ja priorisointia raportoinnissa.
Lisäksi toivottiin erityisesti sitä, että haastateltuihin yrityksiin ollaan mahdollisimman nopeasti yhteydessä esiin nousseisiin tarpeisiin vastaamiseksi.
Matkailu- ja ravitsemusala sekä Liike-elämän palveluiden toimialakartoitukset fokuksessa – käytäntö skaalattavissa eri toimialoille ja muualle Suomeen
Vaikuttavuuskartoituksen keskiössä olivat Kymenlaaksossa vuonna 2020 toteutetun Matkailu- ja ravitsemusalan ja Etelä-Karjalassa vuonna 2021 toteutetun Liike-elämän palveluiden toimialakartoitukset. Vastauksissa vaikutuksia arvioitiin kuitenkin myös koko toimialakartoitusprosessin näkökulmasta, jolloin myös muut tehdyt toimialakartoitukset olivat osittain vastaajien mielessä.
Tähän mennessä tehdyt muut toimialakartoitukset ovat Kymenlaaksossa Logistiikka, ICT, Luovat alat, Sosiaali- ja terveysalan ikääntyneiden palvelut, Yksinyrittäjyys ja Elintarviketeollisuus.
Etelä-Karjalassa on toteutettu puolestaan Metalli- ja konepaja-alan, Rakennus- ja kiinteistöala, Matkailu-, tapahtuma- ja viihdeala sekä Kaupan alan toimialakartoitukset. Vaikuttavuusarvioinnin mukaan käytäntö onkin skaalattavissa eri toimialoille ja alueille. Alueiden ELY-keskuksilla ja oppilaitoksilla on arvioinnin mukaan valtakunnallisessa levittämisessä tärkein rooli.
Päämetodina toimialakartoitusten vaikutuksia tutkittaessa käytettiin Delfoi-menetelmän sovellusta kaksivaiheisine asiantuntijahaastatteluineen. Asiantuntijoina olivat ennen muuta tutkittaviin toimialakohtaisiin ennakointikäytäntöihin osallistuneet toimijatahot ja henkilöt Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa. Ensimmäiselle haastattelukierrokselle osallistui 15 ja toiselle 42 vastaajaa. Toiselle kierrokselle osallistuneista vastaajista 11 voitiin lukea yritysten tai työnantajien edustajiksi, 20 oppilaitosten edustajiksi ja loput 11 pääosin julkisen sektorin edustajiksi.
Seuraavaksi vaikuttavuuskartoituksen perusteella tuotettuja keskeisiä jatkotoimenpidesuosituksia laitetaan soveltuvin osin toimeen mm. viestimällä tuloksista kohderyhmälähtöisesti.
Työn toteuttajat
Alueen oppilaitosten ja TE-palveluiden kanssa toteutettuja kartoituksia koordinoi Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen kehittämisasiantuntija Tarja Kähärä yhdessä tukitiiminsä ennakoinnin asiantuntija Edla Inkilän ja erikoistutkija Tarja Paanasen kanssa.
Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen ylläpitämien jatkuvan oppimisen verkostotiimien tehtävänä on mm. olla toimialakartoitusten tukena sekä edistää tarvittavien toimenpiteiden toteutumista sekä Kymenlaaksossa että Etelä-Karjalassa.
Jatkuvan oppimisen verkostotiimeissä on edustettuina alueen keskeiset oppilaitokset ja yhteistyökumppanit. Tarkasteluun otettavat toimialavalinnat tehdään viime kädessä maakunnallisissa Ennakointiryhmissä, mm. jatkuvan oppimisen verkostotiimejä kuullen. Ennakointiryhmissä on mukana oppilaitosten, yritysten ja työnantajien edustajia sekä muita keskeisiä tahoja rehtori- ja toimitusjohtajatasolla.
Vaikuttavuuskartoituksen toimeksiantaja oli Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Vaikuttavuuskartoituksen toteutuksesta vastasi RD Aluekehitys Oy toimitusjohtaja ja ennakoinnin asiantuntija Yrjö Myllylän johdolla. Työ toteutettiin yhteistyössä Xamkin ETUKENO-hankkeen ja sen projektipäällikkö Irina Kujanpään kanssa.
RD Aluekehitys Oy - Elää aikaansa edellä 