RD Info 1/2022, Aluekehitys: Talenttimagneetti, millenniaalit, aluevaalit, pandemia, kaupunkisuunnittelu

Aluekehitys

Talenttimagneetti – Veto- ja pitovoimaa Kymenlaaksoon

RD Aluekehitys Oy:n toimitusjohtaja, tutkija, YTT Yrjö Myllylä on toiminut ns. Talenttimagneettihankkeen ohjausryhmässä 2020-2022. Ohjausryhmä-jäsenyys alkoi Etiäinen-hankkeen (2018-2020) ollessa jo loppupuolella ja Etiäinen-hankkeen ollessa mahdollisesti vaikuttamassa myös Talenttimagneettihankkeen syntymiseen ja suuntaamiseen. Talenttimagneetti-hanke jatkuu toistaiseksi. Hankkeessa on pyritty houkuttelemaan erityisesti millenniaaleja Kouvolaan ja Kymenlaaksoon. Millenniaalien intresseihin on perehdytty tarkemmin mm. Osaava Kymenlaakso 2030 tulevaisuusverstaassa. Perehtymisen pohjalta on pyritty luomaan saumatonta palvelupolkua, kouluttamaan yrityksiä rekrytoinnissa ja tuotettu useita videoita työnantajien kanssa yhdessä sekä tekemään aluetta tunnetuksi. Millainen on teidän alueenne talenttimagneettistrategia? Mitä toimenpiteitä on tehty ymmärryksen luomiseksi?

Lisätietoja:

Millenniaalit – 2025 jo puolet globaalista työvoimasta – miten luodaan heille arvoa?

Millenniaaleja voi pitää syystä tärkeimpänä työmarkkinakohderyhmänä. Millenniaalit ovat erään tulkinnan mukaan 1980-2000 aikana syntyneitä (tiukempiakin rajauksia on), nuoria perheellisiä, joiden yhteinen sukupolvikokemus on mm. nuoruus internet-aikakautena. Tästä on osaltaan seurannut globaali katsanto ja erilainen mediankäyttö kuin vanhemmilla. Yhteistä on muyös finanssikriisin kokemukset ja haasteet. He ”ratkaisevat pelin” aluekehityksessä, koska siellä missä ovat millenniaalit, siellä ovat myös nuoreet perheelliset ja lapset. Millenniaalit muodostavat näinä vuosina jo puolet maailman työmarkkinoilla olevasta työvoimasta. Ilman ymmärryksen luomista millenniaaleista ja heidän arvomaailmasta, yritykset tuskin onnistuvat parhaiten rekrytoinneissaan tai alueet aluekehittämisessään. Palvelumuotoilija Kati Viljakainen haki aiheensa projektipäällikkö Yrjö Myllylän johtamasta hankkeesta, lisäsi merkittävästi hankkeen ja Kymenlaakson toimijoiden ymmärrystä millenniaalien merkityksestä. YAMK-opinnäytetyöstään hän saikin parhaimman mahdollisimman arvosanan ja mahdollisuuksien mukaan voi olla soveltavamassa tietoa toimijoiden tarpeisiin. Oletettavasti tämä hanke vaikuttikin mm. em. Talenttimagneetti-hankkeen käynnistymiseen osaltaan. Millainen on teidän alueenne strategia arvon luomiseksi millenniaaleille? Mitä toimenpiteitä on tehty ymmärryksen luomiseksi?

Lisäetietoja:

Aluevaalit ja maakuntaitsehallinto

– visionnin, valintojen, strategioiden laadinnan painopiste maakuntatasolle

Aluevaalit ovat ajankohtaisia. Sote-uudistus tehtiin osatoteutuksena pidemmän aikavälin visiosta, joka on maakuntaitsehallinto. Yrjö Myllylä on perehtynyt maakuntaitsehallintovisioon aluekehityksen opinnoistaan alkaen ja kirjoitellut aiheesta uudistuksen edetessä visiota kuvaten. Vaikka tämä visio jakaa vielä mielipiteitä, on vuosikymmenten aikana tehdyt uudistukset pala palalta vieneet kehitystä visiota kohden ja Yrjö Myllylän käsitys on, että prosessi jatkuu. RD Aluekehitys Oy:n perustaminen on osaltaan liittynyt uskoon, että osaamista tarvitaan yhä enemmän maakuntatasolla aluekehitysasioissa, alueellisissa visioissa, strategioissa ja toimenpideohjelmien tuottamisissa, verkottamisessa jne. Onko Sinun alueellasi maakunnalliset strategiat tulevaisuuden trendit ja muut muutostekijät huomioivia?

Lisätietoja:

Pandemia – Pandemioihin ja muihin yllätuksiin voidaan ja pitää varautua jokaisessa organisaatiossa 1A4 suunnitelmin

Yrjö Myllylä johti 10 vuotta sitten viiden maan Delfoi-ennakointitutkimusta (Saksa, Iso-Britannia, Tsekki, Suomi, Israel) tietojenkäsittelyn ja maaraportointien johtamisen osalta sekä Suomen aineiston hankinnan ja raportoinnin osalta. Hankkeessa tunnistettiin villejä kortteja ja heikkoja signaaleja eri elämänalueilta, tunnistettiin todennäköisimmät, vaikuttavimmat ja päättäjien käsittelykyky näille. Lisäksi tunnistettiin toimenpideohjelmat.

Ykkössuositus kaikista oli varautua tappajaviruksen (Killer virus) eli pandemian ilmaantumiseen. Suosituksemme pandemian varalle vuonna 2011 raportoidussa iKNOW-hankkeessamme olivat (1) varhaisen hälytysjärjestelmän luominen (vrt tsunami) internetin hakusanoja hyödyntämällä ja (2) yleisen tietämyksen ja valistuksen lisääminen pandemioista sekä (3) tutkimusohjelmat aiheessa.Ajankohtaisia sovellusmahdollisuuksia Suomessa, esimerkiksi kohta (2) voisi olla kohdennettu viestintä: Tautitapaukset usein ryöpsähtävät nuorissa ikäluokissa. Tiedetään, että he seuraavat eri medioita kun vanhemmat. Esimerkiksi suosituilla ns. YouTube-tähdillä Suomessakin on satojatuhansia seuraajia eli pitkälti koko nuorisoikäluokka. Onko YouTube-tähtien ja someviestinnän mahdollisuus hyödynnetty valistuksessa esimerkiksi Sinun alueellasi? Olisiko se tehokkaampi keino, kuin esim. valtakunnan tai sen osan sulkeminen?

Jokaisella alueella pitäisi olla 1A4 suunnitelmat organisaatioiden johdon käytössä myös muiden yllättävien tilanteiden varalle. Onko teidän alueella varauduttu erilaisiin yllätyksiin, myös positiivisiin, kuten uusiin investointeihin ja niiden vaatimiin tarpeisiin?

Lisätietoja:

Pandemia ja kaupunkisuunnittelu – systeeminen muutos ilmeinen

Joskus luennot voivat olla käänteentekeviä, ajattelemaan laittavia.Vuosikokousten yhteydessä pidetään yleensä esitelmä ajankohtaisesta aiheesta. Esimerkiksi vuonna 2017 pidin esitelmän aiheesta ”Non motorized transport: Walking and cycling in all climates and environments”. Olin käynyt juuri esitelmöimässä tällä otsakkeella Maailmanpankissa. Kutsujana oli Maailmanpankin Transport & ICT osasto. Osallistuin ns. Learning Forum -tapahtumaan esitelmälläni. Learning Forum tapahtuman aihe oli ”Tranforming Ideas & Lives to Shape a Sustainable Future for All”, February 27 to March 10 2017, Transport & ICT, Knowledge & Learning Forum. Tapahtumaan oli kutsuttu Maailmanpankin noin 100 aluepankin henkilöstöä eri puolilta maailmaa. Osuuteni liittyi kaksipäiväiseen Maailmanpankin Transportation & ICT osaston järjestämään koulutustapahtumaan, jossa ensimmäisen päivän aihe oli ”Transport in the Digital Age”, toisen ”Economic and Social Development and Cost-Effective Planning and Design”. Info tästä Learning Forum tapahtumasta, esitelmästä ja mahdollisista jälkivaikutuksista. Yhtenä tärkeänä yhteyshenkilönä tapahtumaan oli liikennetaloustieteen professori ja Maailmanpankin neuvonantaja Antti Talvitie.

Mutta nyt puhutaan Liikennesuunnittelun seura ry:n vuosikokouksen esitelmästä neljä vuotta myöhemmin enkä oman esitelmän vaikutuksista tuolla Washingtonissa, vaikka uskon sen olleen vaikuttavan, kun tiettävästi ensi kertaa ei-motorisoitu liikenne oli näin agendalla. Yrjö Myllylä osallistui siis Liikennesuunnittelun seura ry:n (LSS) vuosikokoukseen 10.5.2021. Tämän vaikuttaneen esitelmän LSS vuosikokouksessa 2021 piti seuran uusi puheenjohtaja Ville O. Turunen. Esitelmä oli erittäin ajatuksia antava ja herättävä, käänteentekevä, vaikka se esiteltiin tutkijan viileydellä ja analytiikalla. Kuten mahdollisesti oli tuokin Maailmanpankin mainitsema luentoprosessi. Tämä LSS-esitelmä 2021 pidettiin pandemian johdosta Teams-ympäristössä, mikä sekin on tärkeää itse asian kannalta, sanomaa vahvistaen. Yhtenä tekijänä pandemian johdosta uudelle tasolle siirtyvä etätyö – ja kokoukset tämä LSS-kokous esimerkkinä – vaikuttavat yhdyskuntiin ja yritystoimintaan radikaalisti. Aihetta tulisi tutkia laajasti monipuolisesti myös tulevaisuuksientutkimuksen ja ennakoinnin metodein eri alueilla. Onko Sinun alueellasi huomioitu pandemian pysyvät vaikutukset esimerkiksi liikenteeseen ja maankäyttöön?

Turusen esitelmä on kokonaisuudessaan Liikennesuunnittelun Seura ry:n tieteellisessä vuosikirjassa Liikenne 2021 (ks. kansikuva alla). Kirjaa voi tiedustella Liikennesuunnittelun Seurasta. Loppuvuodesta 2021 Yrjö Myllylä on nykyisin myös Liikennesuunnittelun Seura ry:n (LSS) hallituksen jäsen.

Lisätietoja: