Venäläinen pääoma Suomessa – riskit ja mahdollisuudet


HANKEAIHIO (Uusi avaus, Nopea vaikutus)

II  Arktisen osaamisen ohjelma

Aluekehitys & strategiat

Venäläinen pääoma Suomessa – riskit ja mahdollisuudet (28).

Venäläisen pääoman vaikutukset Suomen kehittämisessä olisi ennakoitava. Suomalaiset tavoittelevat aktiivisesti ulkomaisia pääomia Suomeen, tämä ei kuitenkaan välttämättä koske venäläisiä pääomia. Venäläiseen pääomaan suhtaudutaan osin varauksellisesti. Sijoituksia on kuitenkin tehty mm. maa-alueisiin ja kaivostoimintaan (Talvivaaran kaivos ja Harjavallan nikkelitehdas), myös Teboil-polttoaineen jakeluverkoston Suomessa omistaa suurin venäläinen yksityinen öljy-yhtiö, Lukoil. Yhtäältä venäläisen pääoman intressit on sijoituksellisia, sijoitukset halutaan hajauttaa oman maan ulkopuolelle yhden maan sijaan, tässä mm. lähellä olevat maa-alueet, joita voi vielä hyödyntää, ovat yksi mahdollisuus, joka kiinnostaa etenkin pieniä ja keskisuuria yrittäjiä. Kiinnostusta voisi olla laajemminkin osallistua sijoitustoimintaan Suomessa. Suomi voisi olla venäläisille astinlauta ulkomaille. Asiaa pitäisi pohtia perusteellisesti ja eri intressiryhmien näkökulmia analysoiden. Suomi voisi tarvita aiheeseen liittyen yhteisesti, jopa poliittisesti hyväksytyt linjaukset ja strategian sekä toimivat pelisäännöt. Historian kokemuksen valossa lienee nähtävissä, että venäläinen pääoma ja Venäjän markkinat on lähinnä olleet rakentamassa Suomea (josta merkkeinä monet kaupunkikeskustat, tehdasrakennukset ja monet rautatieverkoston osat). Asiantuntijapalautteen mukaan Suomen puolustusministeriö voisi olla mukana hankkeessa.

Lähde:

Myllylä, Yrjö (2010). Arktinen ja Itämeren kasvualue Suomen intressien polttopisteessä. 92 s. Työ- ja elinkeinominsteriö, alueiden kehittäminen, 43/2010.

<http://www.tem.fi/files/27375/TEM_43_2010_netti.pdf>

Seuranta ja implementointi:

Mm. tohtori Vesa Rautio on tutkinut viime vuosina teemaa Suomen akatemian tutkijana. Kollega ja Venäjä-tutkimusryhmämme jäsen Vesa Rautio on erikoistunut Norilsk Nickeliin:

Suomessa kaivostoimintaa ja metallinjalostusta on arvostettu vähän jos lainkaan virallisen valtion politiikassa. Harjavallan tehdas on entinen Outokummun tehdas.

Mainokset
Kategoria(t): 01 DELFOI JA MENETELMÄT, 02 YRITTÄJYYS, YRITYKSET, KLUSTERIT, 03 YRITYSPALVELUKESKUKSET, 04 OPPILAITOKSET, T&K, 05 HALLINTO, VIRKAMIEHET, 06 POLITIIKKA, POLIITIKOT, 07 Valtakunnan taso, 08 Etelä-Suomi, 09 Länsi-Suomi, 10 Pohjois-Suomi, 11 Itä-Suomi, 12 Maakunnat-/ELYt-/Kuntayhtymät, 13 Maakuntien yhteistyö, 14 Seutukunnat, Seudulliset kehittämiskeskukset, kuntayhtymät, 15 Kaupunkiseudut, 16 Maaseutu, 17 Kylät, 18 Yritykset ja toimialat, 19 Yhdistykset, AVAINKÄSITTEET JA TIETOISKUT, INNOVAATIOYMPÄRISTÖT, KANSAINVÄLISET HANKKEET, KÄYTÄVÄKEHITTÄMINEN JA KORRIDORIT, KOULUTUS, VISIOT JA TOIMENPITEET Avainsana(t): , , , , , , , , , , , , , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s