”Ympäristönsuojeluteknologialla mahdollisuuksia arktisessa” Kaleva, Alakerta


Myllylä, Yrjö (2013). Ympäristönsuojeluteknologialla mahdollisuuksia arktisessa. Kaleva, Alakerta-kirjoitus 14.11.2013

Kaleva Alakerta 14.11.2013, Ympäristönsuojeluteknologialla mahdollisuuksia arktisessa

Kaleva Alakerta 14.11.2013, Ympäristönsuojeluteknologialla mahdollisuuksia arktisessa

.

Suurvaltojen intressien kehitys arktisessa tarjoaa ympäristönsuojeluteknologialle mahdollisuuksia

Arktinen on siirtynyt Suomessakin nyt ”periferiasta polttopisteeseen”.  Arktiseen kohdistuvan kysynnän kasvua on selitetty keskusteluissa usein yksipuolisesti ilmastonmuutoksella. Ilmastonmuutos on vain yksi syy arktiseen alueeseen ja Koillisväylään kohdistuvan mielenkiinnon kasvuun suurvaltojen päivittäessä strategioitaan ja toiminnan lisääntyessä pohjoisessa. Tärkeimpiä vaikuttavia tekijöitä ovat viime vuosikymmeninä olleet muut tekijät ja näiden tekijöiden vaikutus on jatkossakin suuri viitaten muun Luoteis-Venäjän logistista kehitystä ennakoivan väitöskirjani tulosten tulkintaan ja tuoreeseen arktisen meriteknologian ennakointitutkimukseen.

Tärkeimmistä aktiviteetin lisääntymisen syistä arktisessa voidaan mainita kylmän sodan päättyminen ja Neuvostoliiton hajoaminen. Tämä on siirtänyt pinta-alaltaan ylivoimaisesti maailman ja arktisen suurimman Venäjän taloudelliset intressit entistä enemmän pohjoiseen kohti Jäämerta Neuvostoliittoon kuuluneiden eteläisten öljyn- ja kaasuntuottajavaltioiden, kuten suuren Kazakstanin jaTurkmenistanin itsenäistyttyä. Venäjä tarvitsee pohjoista ja Koillisväylää sille elintärkeiden luonnonvarojen markkinoille saamiseksi Eurooppaan ja Aasiaan.

Toiseksi on mainittava maailmantalouden kasvu ja sen vaikutus etenkin rajallisten raaka-aineiden, kuten öljyn, öljyä ympäristöystävällisemmän maakaasun ja muiden mineraalien hintoihin. Tämän pitkän tähtäimen taloudellisen kasvun perusmoottorina voidaan nähdä maailman väestönkasvu ja kaupungistuminen näiden painopisteiden siirtyessä samalla Aasiaan ja Afrikkaan.

Kolmas tärkeä tekijä on erityisesti kuljetusteknologian- ja järjestelmien kehitys. Uudet kustannuksia ja ympäristöä säästävät ratkaisut ovat keskeinen edellytys arktisten luonnonvarojen hyödyntämiseksi.  Tähän voimme vaikuttaa ja olemme vaikuttaneet. Muutosten myötä Luoteis-Venäjän ainoan valtamerisataman ja Koillisväylän keskeisen solmukohdan Murmanskin merkitys on kasvamassa pitkällä aikavälillä energiateollisuuden ja logistiikan keskukseksi, jonka heijastusvaikutukset ulottuvat myös Suomeen. Esimerkiksi Helsingissä suunniteltiin ja rakennettiin vallankumouksellinen ilman jäänmurtajan apua kulkeva menestyksekäs DAS(Double Action Ship)-rahtilaivakonsepti Koillisväylän läntisen pään ympärivuotiseen liikenteeseen Siperian Dudinkan ja Murmanskin välille. Ensimmäinen alus viidestä aloitti liikenteensä vuonna 2006.

Toimintaympäristön keskeisimmät muutostrendit vaikuttavat öljyn, kaasun ja mineraalien kysyntään. Suomi voi olla globaalisti avainasemassa näihin liittyvässä toiminnassa. Arktisen meriteknologian nopeasti kasvavia niin sanottuja tähtituotteita vuonna 2030 ovat ympäristönsuojeluteknologia, ilmatiede, sää- ja mittausjärjestelmät tuoreen ennakointitutkimuksen mukaan. Nopeasti kasvavia aloja ovat myös tutkimus- ja poraustoiminta ja siihen liittyvä ns. jäähallinta-toiminta, johon myös valtionyhtiön Arctia Shippingin monivuotinen yhteistyösopimus Shellin kanssa Beufortin merellä liittyy sekä merenalainen rakentaminen. Nämä toiminnot vaativat kasvaakseen investointeja ja kasvua tukevia toimia Suomessa juuri nyt. Yhtenä keskeisenä kasvun lähteenä klusterissa toimivat matalakatteiset telakat, jos valtio osaltaan huolehtisi niiden volyymista Suomen meriteollisuuden tuotteita kokoavasti markkinoimalla ja muun muassa  telakoiden tärkeimpään kilpailukykytekijään työnjohtotason koulutukseen huomioita kiinnittämällä.  Meriklusterin kokonaisuus ja sen arktinen ulottuvuus Suomessa ei kestä telakoiden potentiaalisten miljardikauppojen tai pienempienkään kauppojen valuttamista ulos – rahoitusosaamistakin on kehitettävä.

Arktiseen kohdistuvaa kasvavaa kysyntää ei voida trendien valossa estää ja asettua suurvaltojen elintärkeitä intressejä vastaan  ilman seurauksia.  Vastakkainasettelun sijaan viisaampaa, että Suomi pyrkii näiden trendien tukemana kehittämään ja tarjoamaan osaamista, mitä sille on maailman pohjoisimpana yksittäisenä kansakuntana rikastunut arktisessa selviytyäkseen. Suomeen on kertynyt erityisosaamista kelluvaan kalustoon jääolosuhteissa liittyen ainoana jäätyvien merien takaa kauppaa käyvänä kansakuntana.  Arktisten merialueiden ympäristöongelmien hallitsemiseksi Suomen on käynnistettävä offshore-koulutusta toiminnan ymmärryksen lisäämiseksi, jotta mahdollisimman kestäviä ratkaisuja osataan suunnitella ja toteuttaa.

Erityisen tärkeää on kehittää ympäristönsuojeluteknologiaosaamista mm. testauslaboratorioita, kuten öljyn kylmässäkäyttäytymisen tutkimusta varten sekä  öljyntorjunta-  ja materiaaliteknologian kehittämiseksi. Tietotekniikka- ja robotiikkaosaaminen konenäköineen on yhdistettävä arktisen  meriteknologian tarpeisiin.  Arktisen meriteknologian kehittäminen pakottaa tiivistämään alueiden välisiä suhteita Suomessa. Oulun  ICT-osaamisen liittäminen Etelä- ja Länsi-Suomi -painotteiseen meriteollisuusklusteriin on mahdollisuus. Arktisen meriteknologian tuotannollinen yhteistyö edellyttää tiivistämään yhteyksiä Itämeren alueella Suomesta Pietarin kehittyvään arktisen telakkaklusteriin ja maailman johtavaan teknologiavaltioon Saksaan.

Kirjoittaja on yhteiskuntatieteiden tohtori ja vuosina 2011-2013 toteutetun ns. Arktisen meriteknologian ennakointihankkeen  Delfoi-manager. Lisätietoja www.amtuusimaa.net .

Mainokset
Kategoria(t): 01 DELFOI JA MENETELMÄT, 02 YRITTÄJYYS, YRITYKSET, KLUSTERIT, 03 YRITYSPALVELUKESKUKSET, 04 OPPILAITOKSET, T&K, 05 HALLINTO, VIRKAMIEHET, 06 POLITIIKKA, POLIITIKOT, 07 Valtakunnan taso, 08 Etelä-Suomi, 09 Länsi-Suomi, 10 Pohjois-Suomi, 11 Itä-Suomi, 12 Maakunnat-/ELYt-/Kuntayhtymät, 13 Maakuntien yhteistyö, 14 Seutukunnat, Seudulliset kehittämiskeskukset, kuntayhtymät, 15 Kaupunkiseudut, 18 Yritykset ja toimialat, AVAINKÄSITTEET JA TIETOISKUT, INNOVAATIOYMPÄRISTÖT, KANSAINVÄLISET HANKKEET, KÄYTÄVÄKEHITTÄMINEN JA KORRIDORIT, VISIOT JA TOIMENPITEET Avainsana(t): , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.