Öljynkäsittelyteknologia arktisilla alueilla, ympäristönäkökulma


HANKEAIHIO (Uusi avaus, Kehittämistoimi)

III Inno + Suomi + Logistiikka – ratkaisut

Kustannuksia säästävät innovatiiviset järjestelmät ja teknologiat luonnonvarojen hyödyntämiseen – laivat, lastinkäsittelylaitteet, offshore-teknologia,  erikoisteräkset…

Öljynkäsittelyteknologia arktisilla alueilla, ympäristönäkökulma (39).

Pohjoisilla alueilla öljyntuotantoon ja kuljetuksiin liittyy useimpia vaiheita kuin perinteisillä öljyntuotantoalueilla. Tämä tarkoittaa mm. öljylastien siirtämistä pienemmistä aluksista isompiin arktisella merialueella. Itse tuotantoakin tapahtuu jatkossa enenevässä määrin arktisilla merialueilla merenpohjassa. Tietty prosenttimäärä kasvavasta öljyntuotanto- ja kuljetusmäärästä haaskautuu jatkuvasti luontoon, lähinnä mereen. Tästä on esitetty suuriltakin tuntuvia lukuja. On selvää, että volyymien kasvaessa tuotannon ja kuljetusten tulee olla mahdollisimman ympäristöystävällisiä. Tässä voisi olla suomalaisilla osaamista annettavana. Tosin ongelma ei ole välttämättä täysin teknologiassa tai sen puutteessa, vaan myös sen käyttämisessä ja nykyisissä vaatimuksissa Venäjällä. British Petroleumin öljynporauslautan räjähdys ja sen seurauksena syntynyt mittava öljyvuoto ja ympäristökatastrofi Meksikonlahdella huhtikuussa 2010 osoitti, että vastaavaan onnettomuuteen ei ole varaa arktisilla alueille. Ratkaisuja onkin kiireesti kehitettävä onnettomuuksien ennaltaehkäisyyn ja onnettomuuksien syntyessä niiden hoitoon. Aihepiiri vaatisi perehtymistä ja mahdollisuuksien selvittämistä[1].


[1] Olisiko suomalaisten aiemmin hallussa olleella sukellusveneteknologia- ja siihen liittyvällä robottiosaamisella mahdollisuuksia ympäristöteknologian tuotteina? Hyödynnettiinhän tätä suomalaista osaamista tiettävästi Venäjän viedessä lippunsa pohjoisnavalle Mir-sukellusveneellä 4261 metrin pohjaan (HS 2.8.2007). Uutisen paikkansapitävyyttä on tosin epäilty, mutta kyseiset 1980-luvulla Neuvostoliiton tiedeakatemian hankkimat sukellusveneet pystyvät laskeutumaan jopa 6000 metrin syvyyteen (HS/STT 2.8.2007). Vertailun vuoksi todettakoon, että Meksikonlahden 20.4.2010 sattuneen öljynporauslautan räjähdyksen johdosta alkanut öljyvuoto on alle kahden kilometrin syvyydessä.

Lähde:

Myllylä, Yrjö (2010). Arktinen ja Itämeren kasvualue Suomen intressien polttopisteessä. 92 s. Työ- ja elinkeinominsteriö, alueiden kehittäminen, 43/2010.

<http://www.tem.fi/files/27375/TEM_43_2010_netti.pdf>

Seuranta ja implementointi:

Myllylä, Yrjö (2013). Arktisen meriteknologian ennakointi – Uudenmaan pk-yritysten näkökulmasta. 141 s. Uudenmaan ELY-keskuksen julkaisuja 13/2013. <http://amtuusimaa.net/2013/06/01/arktisen-meriteknologian-ennakointi-loppuraportti/>

Mainokset
Kategoria(t): 01 DELFOI JA MENETELMÄT, 02 YRITTÄJYYS, YRITYKSET, KLUSTERIT, 03 YRITYSPALVELUKESKUKSET, 04 OPPILAITOKSET, T&K, 05 HALLINTO, VIRKAMIEHET, 06 POLITIIKKA, POLIITIKOT, 07 Valtakunnan taso, 08 Etelä-Suomi, 09 Länsi-Suomi, 10 Pohjois-Suomi, 11 Itä-Suomi, 12 Maakunnat-/ELYt-/Kuntayhtymät, 13 Maakuntien yhteistyö, 14 Seutukunnat, Seudulliset kehittämiskeskukset, kuntayhtymät, 15 Kaupunkiseudut, 18 Yritykset ja toimialat, 19 Yhdistykset, AVAINKÄSITTEET JA TIETOISKUT, INNOVAATIOYMPÄRISTÖT, KANSAINVÄLISET HANKKEET, KÄYTÄVÄKEHITTÄMINEN JA KORRIDORIT, KOULUTUS, VISIOT JA TOIMENPITEET Avainsana(t): , , , , , , , , , , , , , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.