Toimitusjohtaja YTT Yrjö Myllylä:  Arktinen osaaminen on Suomen Sampo, Kaleva Alakerta 25.5.2013,

Kaleva Alakerta 25.5.2013: Arktinen osaaminen on Suomen Sampo

Arktinen osaaminen on tullut käsitteeksi strategioihin ja ohjelmiin. Käsitteen avaaminen vaatii kuitenkin vielä paljon töitä. Esimerkiksi muutamia vuosia sitten lainsäädännöllä velvoitettiin Puolustusvoimat viranomaisyhteistyöhön. Asia vaikuttaa yksinkertaiselta, mutta sitä se ei aivan täsmällisesti ole. Olin erään sotatieteen tohtorin väitöskirjan esitarkastajana, mikä väitöskirja keskittyi termiin ”turvallisuustoimijoiden yhteistyö”, jossa osapuolena on niin puolustusvoimat, muut viranomaiset, järjestöt ja yritykset. Samaa analogiaa jossakin määrin tarvitaan nyt arktisen osaamisen käsitteen avaamisessa, joskin tavoitteena on käytännönläheisen toiminnan suuntaaminen, jokaiselle jotakin, edellisessä fokuksen ollessa tiedeyhteisössä.

Kalevan Alakerta-kirjoituksessa sovellettiin Arktisen Sampon mallia, joka esiteltiin tässä muodossa ensi kertaa loppuvuodesta 2012 STX Rauman telakalla pidettyssä Forssan-Loimaan seudun tuotantopäälliköiden koulutustilaisuudessa. Ennen kirjoitusta mallia on myös esitelty ja sovellettu sellaisenaan Raahessa Hitsausteknillisen yhdistyksen tilaamssa koulutuksessa keväällä 2013. Sen taustalla on etenkin Arktisen meriteknologian ennakointihanke 2011-2013 ja siinä kypsyneet jäsentelyajatukset. Seuraavassa on esitetty Alakerta-kirjoituksen käsikirjoitusluonnos.

Arktinen osaaminen on Suomen Sampo

Suomi on arktinen maa ja suomalaiset muodostavat arktisen suurimman yksittäisen kansakunnan 60 leveyspiirin eli noin Helsingin tasan pohjoispuolella. Kysyntä arktiseen kasvaa ja siten suomalaiseen arktiseen osaamiseen. Mutta mitä on arktinen ja mitä arktinen osaaminen?

Arktinen tulee ymmärtää tässä yhteydessä ennen muuta sen ympäristön ominaisuuksien kautta eikä rajata sitä vaikkapa napapiirin pohjoispuoliseksi alueeksi. Mitä pohjoisemmas päiväntasaajalta mennään, sen enemmän lisääntyvät arktisen ympäristön ominaisuudet. Näitä ominaisuuksia ovat mm. pitkät etäisyydet, harva-asutus, suuret luonnonvarat suhteessa väkilukuun, kylmyys, lumi, jää, nopeat säätilojen vaihtelut, pimeys, valo sekä herkkä ja haavoittuvainen luonto. Näitä ominaisuuksia löytyy muualtakin maapallon äärialueilta.

Osaaminen on puolestaan ympäristötekijöiden kanssa kytköksissä ja vuorovaikutuksessa olevaa tiedon ja taidon yhteensovittamista. Ympäristön haasteiden ratkomisessa syntyy myös hyödynnettävä tutkimusosaaminen.

Olemme harhautuneet osaamisen tulkinnassa etenkin 1990-luvun alusta tulkitessamme sen erityisesti alkutuotannosta, luonnonvaroista ja ympäristön ominaisuuksista irralliseksi ilmiöksi. Tästä kertoo Oulun yliopiston rakennustekniikan yksikön lakkauttaminen 1996 Oulun yliopiston tukiessa sisäisesti resurssien siirtämistä ”osaamiseen” eli tietotekniikkaan. Samassa kansallisessa osaamisen tulkinnassa kaivosinsinöörien ja muiden alan ammattilaisten koulutus ajettiin alas, laivansuunnittelukin sai vain vähän huomiota, vaikka meriklusteri työllistää kymmeniä tuhansia.  Lähes kaikki, mitä viemme menestyksekkäästi, voidaan tulkita liittyvän em. arktisen ympäristön ominaisuustekijöiden hallintaan tai luonnonvarojen hyödyntämiseen. Esimerkiksi miljardilla vievä putkuriklusteri ABB, Rolls Royce ja Steerprop tai kaivostekniikkaa myyvät entisen oululaisen Nokia-johtajan vetämä Outotec,  Metso Minerals tai Outokumpu.

Arktisen osaamisen mahdollisuuksia voidaan tunnistaa ja mahdollisuuksia synnyttää seuraavasti:  valitaan toimialoja, joihin haetaan osaamisroolimme globaalissa työnjaossa edellä kuvatuista arktisen toimintaympäristön ominaisuuksista ja vahvistetaan tätä osaamista yritysten tarpeisiin. Esimerkiksi tuttuja toimintoja ovat rakentaminen, hyvinvointi, matkailu tai kaivostoiminta – muutaman esimerkin mainitakseni. Mikä on rakentamisessa arktista osaamista? Pelkästään kylmyysominaisuutta vasten tunnistamme lämpöeristeet ja energiatuotantoratkaisut. Kemissä kehitettiin sellusta lämpöarvoltaan suuri puukuitulämpöeriste.  ”Nollaenergiatalo” arktisessakin on mahdollista. Suomen kylmimmällä alueella Sallassa paikallisen yrittäjän maalämpöpumppu on yleisin energiaratkaisu uusissa taloissa.  Säätilojen muuttumisen hallintaan rakennusten lämmönsäädössä Oulun seudulla on omat menestysyrityksensä. Parvekelasiviennissä kilpailemme Keski-Euroopan vuoristoisten alueiden yritysten kanssa menestyksekkäästi.

Entäpä, jos rakentamista katsotaan pimeiden olosuhteiden näkökulmasta? LED-valotuotanto kasvaa Oulun ja Kainuun seudulla kymmeniä prosentteja vuodessa ja alan yritysten liikevaihdoissa puhutaan jo miljoonista. Työskentely ja eläminen pimeässä tarvitsee tehokkaita ja laadukkaita energiaa säästäviä valoratkaisuja. Alan yritykset rakentavat klusteria Oulun seudulla verkottuen Kajaaniin, vähentäen alihankintaa Kiinassa ja lisäten sitä Pohjois-Suomessa laatuvaatimusten ja etäisyyksien tuomien kustannussäästöjen vuoksi. Sama ilmiö on nähtävillä Suomessa mm. Salon seudulla.

Hyvinvoinnissa pimeydestä johtuvaan masennukseen auttaa oululainen korviin asennettava kirkasvalokeksintö, jonka markkinat voivat olla laajat myös muualla maailmassa, esimerkiksi kaivoksissa. Matkailussa ja ulkoilussa olemme jo pitkään nähneet, miten pohjoisuuteen kytkettävät ominaisuudet lumi- ja pimeys tuovat tänne matkailijoita. Kylmyyteen on vastattu kehittämällä Oulun seudulla patentoitu infrapunalämmitin, joka voidaan asentaa matkailukäytössä esimerkiksi safariasusteisiin, työkäytössä vaikkapa arktisten alusten miehistön työasuihin.

Norjan öljyteollisuuden tavoin kaivostoiminnan aluekehitysvaikutukset ovat meille suuria halutessamme. Eläkkeet saadaan maksettua ja infrastruktuuri kuntoon. Suurten hyötyjen korjaaminen edellyttää ensin, että maaperän rikkaudet määritellään lailla kansallisomaisuudeksi ja luovutusprosessista otetaan kansakunnalle hyöty lisenssioikeudesta, verona tai vaatimalla kansallista yhtiötä osaomistajaksi ulkomaiselle toimijalle hyödyntämisoikeuksia myönnettäessä. Kaivosteknologiapuolella esimerkiksi pitkien etäisyyksien näkökulmasta tulevat kustannuksia säästävät logistiset ratkaisut keskiöön. Tähän teemaan saattavat liittyä uudet yhdistävät ratalinkit tai  ilman  jäänmurtajan apua kulkevat rahtialukset ehkä jopa sisävesiliikenteen uudet ratkaisut. Kaivoksissa tämä voi tarkoittaa ratkaisuja, joissa esimerkiksi runsasta avolouhoksen kuorma-autoliikennettä korvataan muilla kuljetustekniikoilla, kuten olemme nähneet mm. erään lappilaisen tunnetun yrityksen tehneen kehittäessään ja myydessään uudenlaisen hihnakuljettimen.  Tällaiset ratkaisut voivat tuoda jopa kymmenien prosenttien kustannussäästöjä logistiikassa ja mahdollistavat siten ylipäätään toiminnan pohjoisessa. Herkkä ja haavoittuvainen luonto kaivostoiminnassa tarkoittaa esimerkiksi reaaliaikaista veden- ja ympäristön tilan seuraamista ja reagointia.

Suomessa kansallinen vuoden 2010 jälkeinen päivitetty arktinen strategia on kohta valmis. Uudessa Itä- ja Pohjois-Suomen strategiassa arktinen osaamisen vahvistaminen on painopisteessä.  Strategiat ovat  tärkeitä, niillä ei ole kuitenkaan synnytetty yhtään menestystarinaa. Julkiset ja innovatiiviset hankinnat ovat strategioiden kirjoittelua, Tekesin tuotekehitystä ja EU-hankkeita keskeisempi vaikutusten synnyttämisen keino. Esimerkiksi VR on valuttamassa par aikaa noin miljardin euron ja 100 sähköveturin tilauksen Suomesta ulos. Yhdellä tarjouspyynnön rivillä työtä olisi voitu saada Suomeen ja tukea arktisen osaamisen kehittymistä: ”Veturien on toimittava Suomen arktisissa olosuhteissa. ”  Valtiollakin on vastuunsa.

Yrittäjä on lähes aina tärkeässä osassa todellista menestystä.  Fjaral Nordell lähti häntä ja perhettä elättäneen isänsä kuoltua jo 14-vuotiaana leivänhankintaan Salon seudulle muiden sisarusten tavoin.  Hän aloitti polkupyöräverstaassa toimien sen jälkeen nahkakauppiaana. Ilman  Fjalar Nordellin vuonna 1928 perustamaa pientä Nordell & Koskinen radiotehdasta Saloon,  ei olisi syntynyt Nokiaa eikä sen vaikutuksia Pohjois-Suomeen Ouluun tai Kemijärvelle. Nordellin yritys muutti nimensä vuonna 1945 Saloraksi ja kasvoi jo vuonna 1963 myös radiopuhelimien tuottajaksi erityisesti VR:n ollessa suuri asiakas Puolustusvoimien ja Huoltovarmuuskeskuksen lisäksi.  Nordell johti Salora-yhtiötä 50 vuotta.  Pitkien etäisyyksien maassa langattoman radioteknologian kehittäminen osui oikeaan maaperään. Arktisen ympäristön pitkien etäisyyksien kustannuksia säästävä menestyskonsepti NMT ja Nokia syntyi myöhemmin, kutsumustyötään tekevät tutkijat tukivat kehitystä. Väliin mahtuu myös tämän tarinan mustat päivät. Seuraavan sukupolven elättävät arktisen osaamisen menestystuotteet ovat tämän esimerkin mukaan jo läsnä ympäristössämme.

Arktinen Sampo käynnistyy, kun  yrittäjille annetaan mahdollisuus ja muut toimijat puhaltavat samaan hiileen mm. tutkimusta ja koulutusta suuntaamalla. Esimerkkinä yhteen hiileen puhaltamisesta olkoon myös  pörssiyhtiö Technopolis, joka on alun perin yrittäjien, Oulun kaupungin ja valtion yhteinen hanke. Sama yhteistyömalli sopii vastaukseksi suomalaiseen telakkaomistukseen ja arktisten laivojen tuotantoon kuin kaivoksiin liittyviin moniin ratkaisuihin.