ARKTINEN SAMPO – RD Aluekehityksen uusi työnluomisväline ja rahantekokone Suomeen


Arktisen osaamisen tunnistamisen ja mahdollisuuksien generoinnin malli

ARKTISEN OSAAMISEN TUNNISTAMISEN JA GENEROINNIN MALLI  13.12.2012/30.3.2013 © Copyright RD Aluekehitys Oy / Yrjö Myllylä
Arktinen osaaminen läpileikkaa suomalaisen yhteiskunnan ja kulttuurin vahvasti ja luo globaalin kilpailuedun

Arktinen Sampo, RD Aluekehitys Oy 30.3.2013

”Malli yhdessä oikean käyttöjärjestelmän ja sen osaavan käyttäjän kanssa muodostaa työnluomisvälineen ja rahantekokoneen sovelluskohteisiinsa. ” Koneen käyttö vaatii tavallaan ajokortin, jotta vahinkojen sijaan saataisiin hyötyjä.

Mallin lyhyt käyttöohje

Vasemmassa sarakkeessa on keskeisiä arktisen ympäristön ominaisuuksia, jotka lisääntyvät/ joiden huomioimisen tarve lisääntyy mitä pohjoisemmas mennään (ympäristötekijöiden huomioiminen voi olla tärkeää myös muualla äärialueilla kuin pohjoisessa). Sarakkeeseen voidaan lisätä uusia tekijöitä, kuten vaikkapa alkuperäiskansat tai sumu. Ylärivissä on ilmiö, jota tarkastellaan arktisen ominaisuuksien lävitse. Tarkastelu voi olla yleinen ja sisältää monia teema-alueita (kaikki mainitut täydennyttynä myös muilla) tai se voi keskittyä vaikkapa vain ylärivissä mainittuihin tai fokusoituna yhteen niistä tai vaikkapa kaivosteollisuuteen tai arktiseen meriteknologiaan tai muuhun valittuun ilmiö/klusteri/toimialakenttään. Tarkastelu voi keskittyä rajattuun maantieteelliseen alueeseen tai olla sen suhteen joustava.

Vasemman sarakkeen ja ylärivin ilmiöiden risteyskohdasta voidaan tunnistaa nykyisiä tai uusia arktisen osaamisen mahdollisuuksia. Mahdollisuuksien tunnistamisessa auttaa suuresti oikea ”käyttöjärjestelmä” ja tulevaisuudentutkimuksen/ennakoinnin osaaminen ja oikeat käsitteet sekä niiden keskinäisyhteys taulukon tekijöiden kanssa. Esimerkiksi toimintaympäristön vahvojen ennakoivien trendien tunnistaminen on erittäin tärkeää mahdollisuuksien hakemisessa – niitä ei saa ottaa vain annettuina yksinkertaisina ja usein vanhentuneina totuuksina. Oikeiden työkalujen lisäksi tarvitaan niiden osaava ja harjaantunut käyttäjä muistaen, että ”vain harjoitus tekee mestarin”.

Arktinen Sampo ajankohtaisten päätösten arvioinnissa

Mallin perusteella voidaan arvioida eri päätöksiä. Esimerkiksi hallituksen kehysriihipäätöksen yhteydessä / aikaan  esille otettu tietoliikenneyhteyksien vahvistaminen Suomesta Saksaan on perusteltu ICT:n ja kylmän ilmanalan hyödyntämisen (ks. mallin punainen ruutu ”Datacenterit”) ja siihen liittyvän osaamisen vahvistamisen näkökulmasta (Talousanomat 29.3.2013). Sen sijaan sotalaivojen ja junien tilaamista etelästä ei-arktisista olosuhteista tai joitakin muita viime aikoina toteutettuja tai vireillä olevia hankkeita pitää katsoa kriittisesti (esim. noin 100 sähköveturin tilausprojektia ulkomaisilta toimijoilta). Näissäkin lajeissa mieluummin suomalaista osaamista pitäisi viedä muille valmistajille ja siinä innovatiivisilla  tilauksilla on tärkeä rooli. Vähintään näihin pitää pyrkiä kytkemään arktisen osaamisen näkökulmia mallista (peliteollisuuteen suomalaista kulttuuria ja yhdessä tekemistä, sähköautoiluun jotakin erikoista, vaikka akkujen infrapunalämmittimet ja jo olemassaolevat lataustolpat jne., jotta meillä olisi erityistä kilpailuetua näissä teemoissa pitkällä aikavälillä). Eli jos jokin kehittämishanke tai päätös ei korreloi millään tavalla arktisen ympäristön ominaisuuksien kanssa, sen kilpailuetua suhteessa muihin maihin tai maailman toimijoihin, voi olla vaikea löytää ja ylläpitää.

Arktisen Sampon käyttöjärjestelmä

Haettaessa kehittämisen painopisteitä, uusia mahdollisuuksia ja innovaatioita, osaamisen suuntaamisen painopisteitä mallia hyödyntäen, ml. sisällön hakeminen em. toimintaympäristön muutoskäsitteille, tarvitaan käyttöjärjestelmä.  Mallin käytössä suositeltavin käyttöjärjestelmä on tulosten takaamiseksi RD Aluekehityksen yhteistyössä Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kanssa kehittämä ja Euroopan unionin komission parhaimmaksi arvioima alueellisen ennakoinnin käytäntö / rakennemuutoksen hallintakäytäntö tai pikemmin sen taustalla oleva ajattelutapa. Arvioinnin suoritti YK:n ILO.  Käytäntö on myös alueellinen innovaatiojärjestelmä.

Euroopassa em. perusteella jo laajasti tunnustettua ajattelutapaa voidaan kuvat myös RD Aluekehityksen lähtökohdista seuraavasti: Em. palkitussa käytännössä on sovellettu RD Konseptia. RD Konsepti ”lähtee ongelman jäsentämisestä ja johtaa yhteiseen näkemykseen tulevaisuuden vaatimista toimenpiteistä”. Lisäksi RD Aluekehitys osaa ihmisten energisoinnin ja mobilisoinnin. RD Aluekehitys on valinta yhteistyökumppaniksi silloin, kun tavoitteena on tekemisen positiviinen vaikuttavuus.

Käyttökohteet

  • ELY-keskukset
  • Valtio ja ministeriöt
  • Maakuntien liitot
  • Suuralueet, kuntayhtymät ja allianssit
  • Seutukunnat ja seudulliset kehittämiskeskukset
  • Yritykset
  • Klusterit ja kehittämishankkeet
  • Suuryritykset
  • Yliopistot
  • Tutkimuslaitokset
  • Oppilaitokset
  • Maaseudun kehittämisohjelmat

On suositeltavaa, että jokaisella Suomen alueella seutukunnista suuraluetasoihin laadittaisiin omat arktisen osaamisen strategiansa mallia ja siihen liittyviä muita lähtökohtia soveltaen (mm. toimintaympäristön trendianalyysin lisäksi mm. BCG-kytkentä tärkeä). Hyvänä käytäntönä ja esimerkkinä mallin soveltamisesta voi pitää Uudenmaan ELY-keskuksen tilamaa Arktisen meriteknologian ennakointihanketta. Tilaajana voivat olla alueellisesta kehittämisestä vastaavat tahot tai tutkimus- ja oppilaitokset, jotka hakevat alueellista strategiaa ja osaamisen suuntaamisen painopisteitä ja uusia innovaatioita. Tilaajana voivat olla myös klusterit ja hankkeet ja yritykset, jotka pyrkivät terävöittämään arktisia vahvuuksiaan tai löytämään uusia avauksia.

Mallin syntyhistoria

Arktinen Sampo on syntynyt lukuisten tilaustöiden yhteydessä, yrittämisen paineessa ja ahjossa ratkottaessa arktiseen osaamisen haastetta ja tunnistettaessa Suomen roolia globaalissa taloudessa. Taustalla on myös Yrjö Myllylän väitöstyö ”Murmanskin alueen teollinen, logistinen ja sosiaalinen kehitys vuoteen 2025” ja sen pohjalta syntyneet arktisen osaamisen kehittämisen näkemykset Suomessa. Erityiskiitokset  kuuluvat kaikille RD Aluekehitys Oy:ltä tilanneille tahoille. Mallin kiteytys esitettyyn muotoon syntyi joulukuussa 2013:

Malli on esitetty ensi kerran 13.12.2013 tuotantopäällikköille suunnatussa koulutustilaisuudessa Meriklusterin verkostoitumispäivä-tapahtumassa STX:n Finlandin Rauman telakalla Industria Oy:n ostamassa koulutustilaisuudessa. Mallin saaman muutaman palautteen johdosta, se on päätetty julkaista sen ”rahanarvoisuudesta” huolimatta korostaen tekijän copyrightia työhönsä, toisin sanoen mallin kopioiminen vaatii tekijän luvan.

Lukemistoa

Suositeltava lukemisto, joka voidaan ottaa arktisia mahdollisuuksia alueilla ja klustereissa haettaessa jo yksitään lähtökohdaksi Uudenmaan hyvän käytännön mallin mukaan:

Myllylä, Yrjö (2010). Arktinen ja Itämeren kasvualue Suomen intressien polttopisteessä. 92 s. Työ- ja elinkeinominsteriö, alueiden kehittäminen, 43/2010.

<http://www.tem.fi/files/27375/TEM_43_2010_netti.pdf>

Sampo

RD Aluekehityksen toimitusjohtaja  toivottaa tervetulleeksi mukaan arktiselle selivytymismatkalle aikansa uudenaikaisimman jäänmurtaja Sampon vieressä Perämerellä

.

Pohjoisuus yhdistää suomalaiset

Arktisen Sampon ja sitä käyttävän RD Konsepti -käyttöjärjestelmän kautta

.

Älä jää jälkeen kehityksestä  – vaan pyydä tarjous ja luo kilpailuetua!

.

”Valtakunnallinen vaikuttaja – Alueellinen kehittäjä – Paikallinen toimija”

https://rdaluekehitys.files.wordpress.com/2012/04/aluekehitys-rd-22.jpg

Mainokset
Kategoria(t): 01 DELFOI JA MENETELMÄT, 02 YRITTÄJYYS, YRITYKSET, KLUSTERIT, 03 YRITYSPALVELUKESKUKSET, 04 OPPILAITOKSET, T&K, 05 HALLINTO, VIRKAMIEHET, 06 POLITIIKKA, POLIITIKOT, 07 Valtakunnan taso, 08 Etelä-Suomi, 09 Länsi-Suomi, 10 Pohjois-Suomi, 11 Itä-Suomi, 12 Maakunnat-/ELYt-/Kuntayhtymät, 13 Maakuntien yhteistyö, 14 Seutukunnat, Seudulliset kehittämiskeskukset, kuntayhtymät, 15 Kaupunkiseudut, 16 Maaseutu, 17 Kylät, 18 Yritykset ja toimialat, 19 Yhdistykset, AVAINKÄSITTEET JA TIETOISKUT, INNOVAATIOYMPÄRISTÖT, KANSAINVÄLISET HANKKEET, KÄYTÄVÄKEHITTÄMINEN JA KORRIDORIT, KOULUTUS, VISIOT JA TOIMENPITEET Avainsana(t): , , , , , , , , , , , , , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.