Kustantajan puhe kirjan ”Vaikuttaminen kävelyn ja pyöräilyn hyväksi” esittelytilaisuudessa Oulussa 20.2.2015


..

”Tietä käyden tien on vanki. Vapaa on vain umpihanki.”  (luonnos)

RD Aluekehitys Oy, Yrjö Myllylä

Kustantajan puhe Mauri Myllylän kirjoittaman kirjan Vaikuttaminen kävelyn ja pyöräilyn hyväksi – Hiljainen tieto käyttöön julkistamistilaisuudessa Oulussa 20.2.2015

Vapaa on vain se, joka tiensä auraa itse

”Tietä käyden tien on vanki. Vapaa on vain umpihanki.” Tämä on oululaisen maantieteilijän Aaro Hellaakosken aforismi vuodelta 1946 (Huojuvat keulat 1946). Ken valmiita polkuja käy on polkujensa vanki. Ken itse polut, tiet, rakentaa ja ne auraa, on vapaa. Sama asia Siiri-äitisi sanoin, ”jokaisen on kuljettava omat polkunsa”. Onnittelut uuden kirjan Vaikuttaminen kävelyn ja pyöräilyn hyväksi – Hiljainen tieto käyttöön kirjan valmiiksi saamisesta ja julkaisemisesta!

—   —   —

Vaikuttaminen kävelyn ja pyöräilyn hyväksi. Etukansi

Kirjan opetuksia mm: näkemys ja yrittäjyys lähtökohtana, kevyen liikenteen erillinen verkkovisio, trendien tunnistaminen ja niitä hyödyntävä päätöksenteko

Mentorointi kunniaan. Kirjassa mentoroinnin olemusta käsitellään erityisesti osioissa Hiljainen tieto käyttöön (s. 15-32). Kannustamalla kirjan tekoon RD Aluekehitys Oy on toiminut sen osaamisalueellaan, joka on heikkojen signaalien eli RD Aluekehityksen markkinointiesitteen mukana ”hiljaisten nurkkien kuiskausten” voimistaminen, silloin kun se palvelee haluttua ja toivottua tulevaisuutta. Maantieteilijä ja kansallisrunoilija liminkalaisen Toppisen talon suvun edustaja, Sakari Topelius opetti maamme kirjassa, että ”niin kauan ei ole mitään hätää, kun on viimeinen keino”. Yksi keino tiedon välittämiseksi on mentorointi Suomen nykyisessä tilanteessa. Mitä se tarkoittaa, selviää tarkemmin tätä kirjaa lukiessa. Tarpeet ovat laajat. Kansa, joka ei kunnioita esivanhempiensa työtä eikä ole siitä tietoinen, sillä ei ole menestystä tulevaisuudessa.

Näkemys toiminnan lähtökohtana. ”Faktat puhuvat sen puolesta” kuulemme päättäjiltä. Tämä mantra ei toimi kirjan mukaan vaan tarvitaan näkemystä. RD Aluekehitys Oy on erikoistunut näkemysten kartoitukseen Delfoi-menetelmällä ja muilla tunnetuilla tulevaisuuden tutkimuksen välineillä, kuten tulevaisuusverstailla, ja ymmärtää tämän ongelmatiikan hyvin. Toiminnan kaava on ollut Fakta+Näkemys=Mahdollinen ja haluttu tulevaisuus. Näkemyksillä jopa muutetaan faktat, kertoo kirja vastaansanomattomasti. Faktoja on käytännössä myös uskomukset ja mantrat. Näkemysten merkitystä käsitellään kirjassa mm. osiossa Hyvän kaupungin tuntomerkkejä (s. 33-53). Talon rakentaminen ilman kuvaa siitä, mitä ollaan tekemässä ei ole mielekästä. Kaupunkiakaan ei kannata rakentaa ilman kuvaa liikennejärjestelmästä tai sen osajärjestelmästä, kevyen liikenteen järjestelmästä. Näin kuitenkin yhteiskunnassa paljon tehdään eri sektoreilla. Töihin mennään, vaikka ei tiedetä, mihin ollaan työssä pyrkimässä. Onhan vastuu usein ulkoistettu markkinoille tai muille kuin itselle, esimerkiksi edelliselle hallitukselle. Liikennementori, kirjoittaja, korostaa ”vision” henkilökohtaista synonyymiä ”näkemystä”, joka pitää vahvasti sisällään tahtoelementin ja toimintaan pyrkimisin. Kirjan mukaan USA:ssa stipendiaattina olo ”hoksautti”, vaikka USA:n mallit eivät suoraan olleetkaan etenkään kevyen liikenteen osalta esimerkiksi Suomelle tai Oululle. Vaikuttaa siltä, että kokonaisnäkemyksen perään pitää kirjan mukaan huudella. Näkemyksessä kyse on kuvasta, joka pitää pystyä ilmaisemaan ensin sanoin ideana, tavoitteina, kuvana ja sen valmistuttua, vaikka valokuvin kirjassa.

Kevyen liikenteen erillinen verkko. Erittäin keskeinen konkreettinen sanoma ja oppi kaikille alueille kirjan ja sen Oulun esimerkin mukaan on, että kevyen liikenteen verkkoa on suunniteltava itsenäisesti omana verkkona. Väylästön rakentaminen vain pääteiden varsille, ei toimi ja tuota toivottua tulosta, vaikka vallitsevien uskomusten mukaan se on lähes ainoa tapa rakentaa kevyen liikenteen väyliä.

Trendit. Yksi kirjan oppi on, että vaikka näkemyksineen johtajan on oltava aikaansa edellä, on hänen myös tunnistettava missä ajassa hän elää. Liikennementorin lapsuudessa ei ollut autoja eikä polkupyöriä kuin nimeksi Oulussa. Liikuttiin höyryjunilla, jalan. Liikenteen trendit, kuten autoistuminen, ja niiden taustalla olevat yhteiskunnalliset trendit, kuten talouden kasvu, on ollut toiminnan yksi lähtökohta mm. tulevaisuuden liikenteen määrää ja jakaumaa ennustettaessa ja siihen vaikutettaessa. Trendien hyödyntäminen vaatii valtavasti päätöksentekoa ja vaikuttamista sekä niiden positiivisten vaikutusten saamiseksi, että haitallisten vaikutusten estämiseksi. Kirja sopii esimerkiksi tästä trendien ja päätöksenteon välisestä suhteesta. Kuin pisteenä i:n päällä on myös Oulun valinta maailman parhaimmaksi talvipyöräilykaupungiksi helmikuussa 2013 maailman ensimmäisessä kansainvälisessä talvipyöräilykongressissa Oulussa. Vaikuttamista ja päätöksentekoa on erityisesti tarkasteltu osiossa Vaikuttaminen kävelyn ja pyöräilyn hyväksi (s. 73-101).

Vastuun ottaminen on yrittäjyyttä. Yrityksille tehtyjen tutkimusten mukaan yrittäjien suurin arvo on vapaus (ei raha, kuten paradoksaalisesti luullaan, ks. esim. Sampon suuri yrittäjätutkimus 2007). Kokemukseni valossa väitän, että tosiasiassa kyse on vastuusta, joka tarvitsee vapautta. Vastuun ottaminen lähtee pohjimmiltaan moraalista, mikä on oikein, mikä väärin. Yli 20 vuoden yrittäjäkokemuksen perusteella voin väittää, että Suomi on halvaustilassa moraalisista syistä. Taustalla on vastuuttomuus, joka ilmenee mm. termeinä ”markkinat hoitaa”, ”virkamies ei voi yrittää, vain luoda edellytyksiä”. Liikennementori on kirjassa yrittämisen vastuun tuskaa kantamassa mm. osiossa ”Oulun Pysäköintitalo Oy:n historiaa (s. 54-61) kertoessaan. Valuuttalainojen kaatuessa päälle ja ilmeisesti omakotitalon ollessa kaupungin hyväksi otettujen lainojen panttina, sairaalan palvelutkin tulivat tutuiksi, kuten nykyisessä murroksessa varmasti monella vastuunkantajalla. YELiä maksavien yrittäjien kanssa ollaan lähes konfliktitilanteessa Oulun Rotuaarin synty kappaleessa (s. 62-72), mutta yhteinen näkemys mihin hiileen puhalletaan syntyy ja Rotuaari saadaan synnytettyä jo lähes 30 vuotta sitten. Keskeistä on myös muu kuin näkyvä tila, yhteisen kaupungin ja yrittäjien toiminnan organisointi!

Kirja kuitenkin osoittaa, että oikea tie on vastuunottaminen, yrittäminen niin julkisella puolella kuin YELiä maksavissa yrityksissä. Mutta mitä onkaan yrittäminen eli kuten sen määrittelen, vastuunottaminen? Yrittäjiä kuitenkin löytyy edelleen kaikista yhteiskunnan ryhmistä, joiden varassa Suomen tulevaisuus on. Tätä pitää vahvistaa.

”Stewart on pyrkinyt laajentamaan yrittäjyyden käsitteen sisältöä. Hänen mukaansa siinä on kysymys rutiinien murtamisesta, hyväksyttyjen rajojen ylittämisestä ja perinteiden kumoamisesta. Hänen mielestään seuraavat tekijät ovat erityisesti tunnusomaisia korkeatasoiselle yrittäjyydelle (RistoHarisalo,Uusi kapitalismi,1988, 99):

  • MAHDOLLISUUKSIEN ETSINTÄ: yrittäjyys on enemmän uuden etsimistä ja kartoittamista kuin toistuvien asioiden ja kysymysten käsittelyä.
  • HALU INNOVOIDA: yrittäjyys edistää uusien ideoitten etsimistä ja kokeilua.
  • JOUSTAVUUS TOTEUTTAMISESSA: yrittäjyys merkitsee joustamista ja muuttumista kokemusten ja oppimisen myötä.
  • HALUKKUUS OTTAA RISKEJÄ: yrittäjyys merkitsee kokeilu ja kokeilujen tukemista.
  • ULKOISTEN RESURSSIEN ETSIMINEN: yrittäjyys merkitsee resurssien etsimistä paikallistalouden ulkopuolelta eikä vain sisäpuolelta.
  • YHTEYKSIEN LUOMINEN: yrittäjyys merkitsee yhteyksien etsimistä ja luomista ja voimaa saattaa ne toimimaan yhdessä.
  • UUSIEN ORGANISATORISTEN VAIHTOEHTOJEN KEKSIMINEN: erilaisten innovaatioiden toteuttaminen edellyttää erilaisi hallinnollisia järjestelyjä.
  • VAPAUTTA VANHOISTA SITEISTÄ: yrittäjyys edellyttää joustavuutta ja vapautta hallitsevist rajoitteista.”

Vaikutukset Suomen ”taloudelliseen kilpailukykyyn”. Kirjoittajan yrittäjyydellä on ollut merkittävät vaikutukset myös työpaikkojen syntyyn kirjankin perusteella tulkittuna suuret. Kirjoittajan työ myös aiemmin virkamiehenä on osoittautunut myös elinkeinoelämän kannalta tärkeäksi. Työtä on tehty yhteistyössä yritysten kanssa synnyttäen alalle uutta liiketoimintaa, joka on kyennyt kansainväliseen vientiin (Suunnittelukortes Oy, Suunnittelukolmio Oy, Liidea Oy, Buscom Oy, Navico Oy jne.). Matkailualalla usea yritys on hyötynyt yhdyskuntasuunnittelun osaamisesta Oulussa tai syntynyt sen vaikutuksesta. Kirjoittajan 50-vuotispäivänä kaupunginjohdon ja alueen keskeisten tukkukauppojen edustajien onnittelupuheissa kiitettiin työn taloudellisia hyötyjä alueen elinkeinoelämälle erityisesti logistiikan kustannussäästöjen vuoksi. Tämä on tärkeää harvaan asutussa Suomessa, missä logistiikan kustannukset ovat kilpailijamaita suuremmat. Osaamisella on yhteys myös 1980-luvulla syntyneeseen ”hitech Oulu -ilmiöön”. Hänen kaupungin edustajana, paikallisliikennöitsijän ja Buscom Oy yhteistyönä kehitettiin joukkoliikennevälineiden rahastuslaite, joka Lontoossa käyttöönoton jälkeen päätyi käyttöön myös pääkaupunkiseudulle..

Vaikutukset korkeampaan opetukseen ja tutkimukseen. Oulun yliopiston siltatutkimus ja opetus olivat jopa maailman huippua. Tätä tukivat Pohjois-Suomen jälleenrakentaminen. Sekä tielaitos että Oulun kaupunki olivat tärkeät tekijät menestyksessä. Yliopistossa ratkottiin käytännön ongelmia. Ongelmien ratkominen onnistui, koska luennoitsijoina käytettiin virkamiehiä, jotka tiesivät ongelmat, joihin piti ratkaisuja löytää. Monella on voinut jäädä huomioimatta, että kirjoittaja on alun perin erikoistunut siltasuunnitteluun, mitä viestiä kirjan kansikin kertoo. Opetusministeri Olli-Pekka Heinosen aikana vuonna 1996 tämä yliopiston yksikkö, joka oli tuottanut korkeatasoista tieteellistä tietoa kansainvälisesti ja lukuisia siltasuunnittelun vientiyrityksiä Ouluun ja Suomeen, lakkautettiin. Mutta mistä vastuuntunto tulee? Tätäkin kirja käsittelee luvussa Syyllisyys ja vastuullisuus (s. 103-105). Haluaisinkin keskustelua tästä aiheesta ja kirjailijan kommentteja aiheesta, koska se on ilmeisen perustavanlaatuinen lähtökohta kaikelle. Miten vastuuntunnon syntyyn voidaan vaikuttaa?

RD Aluekehitys kustantajana ja tulosten toimeenpanijana. RD Aluekehityksen aiemmin kustantamista kirjoista mainittakoon mm. myytävissä olevat

  • Murmanskin alueen teollinen, logistinen ja sosiaalinen kehitys vuoteen. 321 s. Myllylä, Yrjö 2007, Väitöskirja. 50 € kpl
  • Pohjois-Eurooppaa palvelevat yritykset Suomessa – Kehitettävät klusterit ja niiden kansainvälistämisen tukipalvelujen kehittäminen. 236 s. Myllylä, Yrjö, 1999. 50 € kpl
  • Kauklahden ensimmäisen tiilitehtailija Karl Wilkmanin tarina. Yrjö Myllylä, 2007. 56 s. 20 € (hinnat postituskuluineen ja veroineen).

RD Aluekehitys on valmis tukemaan tänään julkistetun Vaikuttaminen kävelyn ja pyöräilyn hyväksi -kirjan kirjoittamisen tavoitteita välittämällä kirjan tietoa koulutuksen kautta. Sen ydinosaamisalueella Strategiaprosesseissa ja muissa hankesovelluksissa voidaan prosessoida toimijoille yhteinen energisoiva markkinatietoa ja yhteiskunnan tarvetta heijasteleva näkemys, visio. Näiden lisäksi ammattiaitoon kuuluu toimenpideohjelmien tuottaminen päätöksenteon tueksi sekä muu viestintä päätösten toimeenpanemiseksi.

Loppulause: ”Vain voitto voi olla totuuden kriteeri” (prof. Pentti Malaska , YMy 15.7.1991) Voittajat ja näkemysten perusteella toimivat joutuvat kohtamaan vapaustaistelija Mahatma Gandin tavoin kaavan:

  1. Ensin sinut sivuutetaan
  2. Sitten Sinulle nauretaan
  3. Sitten Sinua vastustetaan
  4. Tällöin olet jo voittanut!

Oppikaamme voittajalta, tien auranneen kokemuksista! Ostakaamme ja lukekaamme kirjaa ja hyötykäämme sen vaikutuksista omaksi ja toisten hyödyksi!

Vielä kerran kiitoksia kirjoittajalle ja etukäteisonnittelut lähestyvän 80-vuotispäivän johdosta.

__

,

Kirjan kirjoittaja Mauri Myllylä ja kustantajan (ISBN) edustaja Yrjö Myllylä

Ks. kirjan kirjoittajan puheenvuoro kirjan esittelytilaisuudessa 20.2.2015

__

Kustantajan yhteystiedot

RD Aluekehitys Oy

Meriusva 5

FI-02320 Espoo

www.rdaluekehitys.net

info(@)aluekehitys.fi

Tel: + 358 500 450 578

_____________________________

RD Delfoi Akatemia

Arktisen meriteknologian ennakointi-case

Toimituisjohtajan blogi

In english

EU:n parhaimman alueellisen ennakointikäytännön kehittäjä

Asiantuntijapalvelut sovittaessa myös Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen kautta.

Mainokset
Kategoria(t): 01 DELFOI JA MENETELMÄT, 03 YRITYSPALVELUKESKUKSET, 04 OPPILAITOKSET, T&K, 05 HALLINTO, VIRKAMIEHET, 06 POLITIIKKA, POLIITIKOT, 07 Valtakunnan taso, 08 Etelä-Suomi, 09 Länsi-Suomi, 10 Pohjois-Suomi, 11 Itä-Suomi, 12 Maakunnat-/ELYt-/Kuntayhtymät, 13 Maakuntien yhteistyö, 14 Seutukunnat, Seudulliset kehittämiskeskukset, kuntayhtymät, 15 Kaupunkiseudut, 16 Maaseutu, 17 Kylät, 18 Yritykset ja toimialat, 19 Yhdistykset, AVAINKÄSITTEET JA TIETOISKUT, INNOVAATIOYMPÄRISTÖT, KÄYTÄVÄKEHITTÄMINEN JA KORRIDORIT, KOULUTUS, PALKINNOT, POLIITIKOT, T&K, VIRKAMIEHET, VISIOT JA TOIMENPITEET, YRITYKSET Avainsana(t): , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s