EU palkitsi public-private -yhteistyömallin


.

EU palkittua ennakointia 2011. EU-tunnustettu myös 2003.

EU:n komission toimeksiannosta YK:n Kansainvälinen työjärjestö ILO on arvioinut 27 EU-maan ennakointikäytännöt – Suomessa osin RD Aluekehityksen kehittämä valittiin EU:n parhaimmaksi alueellisen ennakoinnin käytännöksi.

Viesti on käsityksemme mukaan, että julkisen sektorin tulisi siirtyä myös ennakoinnissakin selvemmin tilaaja-tuottaja -malliin mm. osaamisen kehittymisen, alueellisen rakennemuutoksen hallitsemisen,  työllisyyden lisäämisen ja yleisen vaikuttavuuden vuoksi vallalla olevan ”julkiset toimijat toimivat palvelun tuottajana” mallin sijaan. Malli ei vähennä julkisen sektorin roolia, päinvastoin se korostaa sen  olevan tärkeämpi kuin nykyisin alue- ja yrityskehittämisesssä, mutta tilajaaosaamisessa – esimerkiksi osaamis- ja koulutus- sekä työvoimatarpeiden ennakoinnin osalta – erilaisen harjoittelun ja kokeilun, omien palvelutuotannon kehitysprojektien sijaan. Oppimista tarvitaan kaikilla sektoreilla, mutta on  erikoistuttava, tehtävä valinnat, jotta siitä olisi hyötyä. Julkinen toimija voi oppia tehokkaimmin yhteistyössä yksityisen toimijan kanssa, yksityisen toimijan tuodessa samalla myös välttämättömän usein liikkeellepanevana voimana toimivan ”markkinatiedon”.

”EU:n parhaimmaksi ennakointikäytännöksi valitussa mallissa arvioinnin kohteena oli käytännössä vain RD Aluekehityksen / Yrjö Myllylän Varsinais-Suomen ELY:n kanssa yhteistyössä kehittämä konsepti, jossa oli joitakin erityispiirteitä – kuten selkeä Delfoi-kierros – joita ei ole toistaiseksi ollut muissa viranomaisten itsensä muissa ELY-keskuksissa toteuttamissa Työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimukissa (TKTT). Tarkkaan ottaen myöskään muiden konsulttien Varsinais-Suomen ELY-keskukselle toteuttamat konseptit eivät toistaiseksi ole täyttäneet arvioidun mallin kriteereitä erityisesti arvioinnissa kuvatun ja huomioidun Delfoi-vaiheen puuttumisen vuoksi.” (Esim. pelkkä tavanomainen Internet-kyselykierros yksistään ilman palautetta ja periaatteellista mahdollisuutta korjata vastauksiaan ei oikeuta puhumaan Delfoista.) Tekijällä ei ole tietoa, että muissa ELY-keskuksissa TKTT-soveltamista olisi kilpailutettu, kuten Varsinais-Suomessa, jossa se johti konseptin kehittymiseen ja palkitsemiseen (=nostamiseen EU:n keskeiseksi alueellisen ennakoinnin käytännöksi) kenties kriittisellä tavalla.

Arviointikriteerit

”Oletettavasti parhaimman ennakointikäytännön valintaan vaikuttivat seuraavat seikat (Jouni Marttinen, Varsinais-Suomen ely, haastattelu elokuussa 2011):

  1. Yritykset (lue työnantajat) on kytketty tiiviisti mukaan prosessiin (haastattelut/osallistuminen raatityöskentelyyn)
  2. Prosessissa ovat mukana kaikki keskeiset alueelliset ja paikalliset toimijat; yritysten lisäksi oppilaitokset ammatilliset), AMK:t, yliopistot ja korkeakoulut, työmarkkinajärjestöt (työntekijä/työnantaja), ELY-keskukset, TE-toimistot jne.
  3. Prosessi tuottaa priorisoidun listan  toimenpide-ehdotuksista ennakoitavan toimialan kehittämiseksi maakunnassa
  4. TKTT-konsepti toteutetaan public-private -yhteistyönä (vain Varsinais-Suomen TKTT-mallissa, mikä malli oli arvioinnin kohteena).”

Suorat linkit EU:n parhaimman alueellisen ennakointikäytännön esittelyyn Tulevaisuudentutkimuksen seura ry:n kesäkonferenssin yhteydessä 2011:

Tilaaja-tuottaja -mallin hyötyjä. Tilaaja-tuottajamalli mm. johtaa ennakoinnin tuotteistamiseen ja tarjoaa yrityksille kasvun ja viennin mahdollisuuksia toisin kuin nykyinen vallalla oleva ennakoinnin malli.  Tässä prosessissa tarvittaisiin vahvasti myös poliittisia päätöksentekijöitä kantamaan vastuuta omalta osaltaan. Hyvät esimerkit ja mallin vaikutukset ovat nähtävillä mm. teknisen palvelun alalla, joka alkoi siirtymään tilaaja-tuottaja -malliin jo varhain noin 50 vuotta sitten mm. moottoritie- ja liikennesuunnittelussa. Sitäkin ennen malli on ollut käytössä mm. arkkitehtisuunnittelussa.

Esimerkiksi alunperin yrittäjävetoinen Viatek syntyi tämän vuoksi 1960-luvulla ja on nyt merkittävä toimija Ramboll Finland -nimellä työllistäen mm. Suomessa yli 1000 asiantuntijaa ja kansainvälisesti yli 10 000 omistajan ollessa tällä hetkellä tanskalainen säätiö.Viime päivinä teknisellä sektorilla on edelleen lisätty yksityisten käyttöä vaikkapa tien- ja kadurakentamisessa ja ylläpidossa. Viennin näkökulmasta havaitaan, että suomalaisella insinööriosaamisella teknisen palvelun alalla on vientiä ja mm. tienrakennusurakoita vaikkapa Venäjällä suorittavat myös suomalaiset firmat. Yhteiskunnallisesti hyvinvointisektorin kysymysten järjestäminen on merkittävin kysymys budjettipolitiikan näkökulmasta, mutta ennakoinnin järjestämisen merkitys voi olla sen suoraa budjettivaikutusta suurempi, koska ennakointi (kuten RD Aluekehitys sen tulkitsee mm. osallistumista korostavana toimintana) toimii myös katalysaattorina monen muun alan kehitykselle.

Alue- ja yrityskehittäminen on siis suuressa määrin myös tilaajaosaamista!  Samalla kun kehitetään ja tehostetaan tilaajaorgnisaation toimintoja kehitetään ohessa laajemmin aluetta ja yhteiskuntaa. Innovatiivinen pk-yrittäjille mahdollisuuksia tarjoava tilaaminen on  useinmiten vaikuttavampaa uusien markkinakelpoisten tuotteiden synnyttämiseksi kuin  suora julkinen tuki, vaikkapa tuotekehitystuki tai yritysten itsensä panostaminen tuotekehitykseen ilman tietoa varmasta asiakkaasta.

Ks. myös

Arvioinnin kohteena olleet työt / parhaimmiksi käytännöiksi EU:ssa arvioidut mallit (saman mallin eri sovelluksia):

Muita sovelluksia, jotka täyttävät EU:n parhaimman käytännön tuntomerkit:

Aluekehitys RD

RD Aluekehitys Oy

RD Aluekehitys  – EU:n parhaimman alueellisen ennakointikäytännön kehittäjä ja edelleen kehittäjä – yhteistyössä tilaajien  kanssa

Aluekehitys RD, Espoonlahti

”Tuulta purjeisiin yhteistyöllä RD Aluekehitys Oy:n kanssa”

Mainokset
Kategoria(t): 01 DELFOI JA MENETELMÄT, 02 YRITTÄJYYS, YRITYKSET, KLUSTERIT, AVAINKÄSITTEET JA TIETOISKUT Avainsana(t): , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s