Delfoi-menetelmän käytön syitä


TIETOISKU – DELFOI-MENETELMÄN HISTORIA
Delfoi-menetelmän käytön syitä, mm. Kuusi 1993;
(Myllylä, 2007)

Delfoi-menetelmän käyttöä on perusteltu muun muassa seuraavasti (Turoff 1975; Kuusi 1993: 138):

(1)Ongelmaa ei voida pätevästi lähestyä täsmällisellä analyyttisellä menetelmällä;

(2)Kollektiiviset ja subjektiiviset arviot ovat mahdollisesti hyödyllisiä ongelman ratkaisussa;

(3)Ongelma on laaja tai monimutkainen ja sen tarkasteluun osallistuvilta puuttuu yhteinen kieli tai menetelmä;

(4)Tutkittavan ongelman selvittämiseen tarvitaan enemmän väkeä kuin tehokkaasti toimivassa ryhmässä voisi olla;

(5)Asiantuntijoiden väliset erimielisyydet pakottavat käyttämään välittäjää ja

(6)On tarpeen toimia nimettömänä, jotta vältettäisiin enemmistön ja voimakkaiden persoonallisuuksien mielipidejohtajuus ryhmässä. Menetelmäasiantuntija

Jari Metsämuuronen (2006: 300) on esittänyt Delfoi-menetelmän etuna sen, että siihen on helppo kytkeä sekä laadullinen että määrällinen tutkimusote.

Lähde

Myllylä, Yrjö (2008). Murmanskin alueen teollinen, logistinen ja sosiaalinen tulevaisuus vuoteen 2025. 317 p. Publisher Oy Aluekehitys RD (Dissertation, print version). Sponsored by Ministry of Trade and Industry, Naturpolis Oy.

Mainokset
Kategoria(t): 01 DELFOI JA MENETELMÄT, 02 YRITTÄJYYS, YRITYKSET, KLUSTERIT, AVAINKÄSITTEET JA TIETOISKUT Avainsana(t): , , , , , , , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.