2  Toivottu ja mahdollinen maaseutu 2015

2.1            SWOT-analyysi

Maaseutualueiden menestystrategiassa maaseutualueet

• tiivistävät yhteistyötä keskusten veturiyritysten ja tutkimus- ja oppilaitosten kanssa
• kehittävät palvelukonsepteja, jotka hyödyntävät uutta tietoteknologiaa keskusten  veturiyritysten ja muiden organisaatioiden ja ihmisten tarpeisiin.

Keskusten menestysstrategiassa

• tiivistetään yhteistyötä maaseutualueiden kanssa.

Delfoi-paneelin lähtökohtana oli perusteellinen nykytilan analyysi, joka perustui ns. pilottihaastatteluihin (teemahaastattelut), noin 4000 pk-yrityksen haastatteluun osana Kauppa- ja teollisuusministeriön pk-yritysten toimintaympäristötutkimusta sekä tilastokeskuksesta hankitun väestö- ja elinkeinorakenneaikasarjojen analyysiin. Nykytilan tulosyhteenvetomuistio on tutkimushankkeen osoitteessa http://aluekehitys.internetix.fi.

Nykytilan analyysiin voidaan rinnastaa myös ns. SWOT-analyysi, jossa analysoidaan vahvuuksia, heikkouksia, mahdollisuuksia ja uhkia. Tämän SWOT-analyysin aineisto kerättiin Delfoi-paneelin 1. haastattelukierroksella. SWOT-analyysi on suoritettu keskusten, vuorovaikutusalueiden, ydinmaaseudun ja harvaan asuttujen alueiden näkökulmasta. SWOT-analyysiä olisi voinut viedä pidemmälle antamalla panelistien arvioida 2. haastattelukierroksella tarkemmin ensimmäisellä haastattelukierroksella esitettyjä ideoita.

SWOT-analyysin perusteella voidaan jo yksistään rakentaa erilaisia tulevaisuuden strategioita. Tässä tutkimuksessa analyysillä on lähinnä nykytilaa kuvaava rooli. Esimerkiksi menestysstrategiassa yhdistetään mahdollisuudet ja vahvuudet. Seuraava analyysi perustuu yhteenvetoon esitetyistä ideoista 1. haastattelukierroksella. Kunkin kuntatyypin SWOT-analyysin lopussa on arvioitu menestysstrategian aineksia tulosten perusteella.

Keskukset

Delfoi-paneelin mukaan keskuksissa vahvuutena on erityisesti osaava ja monipuolinen työvoima, logistiset yhteydet ja palvelut, yhteiskunnalliset ja yksityiset palvelut, markkinat sekä veturiyritykset. Keskukset ovat osaamiskeskuksia eli koulutus, tutkimus, elinkeinoelämä ovat siellä muotoutuneet yhteen, niitä tukevat erilaiset palvelut, infrastruktuuri ja oma kysyntäpotentiaali. Tämä on muodostanut niistä hyvän innovaatioympäristön. Mahdollisuutena korostetaan toimijoiden yhteistyötä keskuksissa ja sitä ympäröivässä seutukunnassa, yhteistyötä maaseutualueiden kanssa laajemminkin sekä toimimista veturialueena toimiminen muille (kuvio 3).

SWOT keskukset

Kuvio 3. Keskusten vahvuudet, mahdollisuudet, heikkoudet ja uhat kasvuklustereiden kehittämisessä Delfoi-paneelin 1.  haastattelukierroksen perusteella.

Keskusten heikkoutena ovat korkeat kustannukset, ympäristöongelmat, vanheneva väestö. Yksittäisinä mainintana mainittakoot myös kuluttajan sitoutumisen väheneminen nykyisiin tuotteisiin muun muassa globalisaation myötä (mahdollinen heikko signaali muutoksesta). Uhkina pidettiin ympäristöongelmia, asumiskustannuksia, puutetta osaavasta työvoimasta ja alueiden veturiyritysten siirtymisestä ulkomaille.

Keskusten menestystrategiassa SWOT-analyysiin perustuen yhdistetään vahvuudet ja mahdollisuudet. Analyysin perusteella keskeistä on tällöin keskusten tiivistyvä yhteistyö maaseutualueiden kanssa. Tärkeää on että hallinnolliset seutukunta- ja muut rajat ylitettäisiin ja yhteistyön vaikutusaluetta pyritään aktiivisesti kasvattamaan keskusten kilpailukyvyn nimissä.

*

Ks. myös seuraavat SWOT-analyysit:

Vuorovaikutusalueet

Ydinmaaseutu

Harvaan asuttu maaseutu

*

Lähde:

Myllylä, Yrjö & Linturi, Hannu (2004). Maaseudun tulevaisuuden kasvuklusterit. 155 p. Ministry of Agriculture / Maa- ja metsätalousministeriö / Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä YTR 2003-2004. Tutkimusraportti, Espoo 29.3.2005, Oy Aluekehitys RD, RD Delfoi –sarja (ISBN 952-99539-0-9,  PDF)

Ks. myös:

Myllylä, Yrjö & Kai Karsma (2005). Maaseudun tulevaisuus ja klusterit – Arviointia Delfoi-menetelmällä. 64 s. Kauppa- ja teollisuusministeriö, Rahoitetut tutkimukset 10/2005.