Maaseudun kehittymiseen vaikuttavat muutostrendit


TIETOISKU – MAASEUDUN KEHITTYMISEEN VAIKUTTAVAT MUUTOSTRENDIT

2.1            Maaseudun muutostrendit

Tärkeimmät maaseudun kehittymiseen vaikuttavat muutos- eli megatrendit

  • Toimintojen verkottuminen
  • Tietoteknologinen kehitys
  • Verkkopalvelujen kasvu
  • Väestön ja työvoiman ikääntyminen.

Tärkeimmät maaseudun kehittymiseen vaikuttavat muutostrendit ovat tärkeysjärjestyksessä toimintojen verkottuminen, tietoteknologinen kehitys, verkkopalvelujen kasvu ja väestön ja työvoiman ikääntyminen (taulukko 5). (Järjestys perustuu siihen, että trendien merkityksen melko- tai erittäin tärkeäksi arvioineiden osuus kaikista vastanneista on laskettu yhteen.)

Mikäli tuloksia verrataan Helsingin koulutustarpeita ennakoidun tutkimuksen yhteydessä vuonna 2002 tehtyyn megatrendianalyysiin (Myllylä, 2003, kts. http://www.hel.fi/ennakointi), on tulos neljän tärkeimmän trendin osalta sama. Helsingissä tosin järjestys oli näiden kesken eri: tärkeimpänä korostui tietoteknologinen kehitys, toisena väestön- ja työvoiman ikääntyminen, kolmantena toimintojen verkottuminen ja neljäntenä verkkopalvelujen kasvu.

Vertailtavana ovat olleet ennakointiammattilaisten piirissä todetut yleisimmät megatrendit, joita on lisäksi täydennetty muutamilla maaseutualueisiin ja EU-ympäristöön liittyvillä trendeillä (muun muassa EU:n maatalouspolitiikan uudistaminen, WTO-prosessi, EU:n laajentuminen itää) sekä muutamilla muilla tutkimuksen tekijän hypoteettisilla trendeillä (ihmisten tarpeiden muuttuminen, pk-yritysten määrän kasvu, palveluvaltaisuuden kasvu, työelämän murros, monipaikkaisuuden lisääntyminen).

Taulukko 5. Eri megatrendien vaikutus maaseutualueiden kehittymiseen ja työelämään (MATUKA) työpaikkojen määrän ja laatuun vaikuttamisen näkökulmasta vuoteen 2015 mennessä. Vertailutietona samaa aikajaksoa tarkastelevan Helsingin koulutustarpeiden ennakointitutkimuksen yhteydessä vuonna 2002 tuotettu vertailukelpoinen megatrendien lista. Neljä tärkeintä megatrendiä ovat samat. 

Megatrendi / Maaseudun muutostrendi MATUKA % Helsinki 2015[1]
1. Toimintojen verkottuminen 82 3,91
2. Tietoteknologinen kehitys[2] 80 4,31
3. Verkkopalvelujen kasvu 69 3,88
4. Väestön ja työvoiman ikääntyminen 67 4,19
5. Ihmisten tarpeiden muuttuminen[3] 67 3,47
6. EU:n maatalouspolitiikan uudistuminen[4] 66  –
7. Globalisoituminen / kansainvälistyminen 62 3,78
8. Ekokilpailukyky / ympäristöarvojen korostuminen 59 3,56
9. WTO-prosessi maatalouden tukien vähentämiseksi 58  –
10. Elinkeinorakenteen palveluvaltaistuminen 54 3,75
11. EU:n laajeneminen itään[5] 54 3,66
12. Elinkeinorakenteen pk-yritysvaltaistuminen 50 3,22
13. Toimintojen monipaikkaisuuden lisääntyminen 36  –
14. Työn murros*) 36 3,31
15. Julkisen sektorin keveneminen 36 3,47
16. Syrjäytymisen lisääntyminen 29 3,55

Molemmissa sarekkeissa kysymyksessä paneelin tulokset, kun vastausvaihtoehdot ovat 1=ei vaikutusta, 2=hyvin vähän vaikutusta, 3=jonkin verran vaikutusta, 4=melko suuri vaikutus, 5=erittäin suuri vaikutus). MATUKA % on niiden vastanneiden osuus, jotka ovat valinneet 4=melko suuri vaikutus tai 5=erittäin suuri vaikutus. Helsinki 2015 kaikkien vastausten keskiarvo. *) vastauksissa jonkin verran hajontaa.

Tulos on tutkimusprosessin ja johtopäätösten kannalta aivan olennainen.  Megatrendeillähän ensinnäkin tarkoitetaan voimakasta muutostrendiä, jolla on vaikutukset tässä tapauksessa erityisesti maaseutualueiden kehittymiseen ja niiden työelämään. Megatrendiä voisi tässä mielessä kutsu myös muutostrendiksi. Tieteellisesti täsmällisempi termi olisi ns. Strong Prospective Trendi (SPT-trendi), josta on muun muassa Marja Toivosen väitöskirjassa lisää tietoa (2004). SPT-trendin määritelmänä voidaan pitää sitä, että on havaittavissa tilastollisesta aikasarjasta jo jonkin aikaa jatkunut kehitys, jonka jatkumisesta ja vaikuttavuudesta asiantuntijat ovat yhtä mieltä.

Megatrendiajattelu on käytännössä tämän tutkimuksen teoreettinen lähtökohta. Megatrendien tunnistamisen pohjalle voidaan rakentaa arviot tulevaisuuden klustereista ja niiden potentiaalisista tuotealueista. Klusterituloksia onkin verrattava megatrendituloksiin johtopäätöksiä tehtäessä.

Ei ole välttämättä hämmästyttävää, että täysin helsinkiläisistä asiantuntijoista koottu Helsingin kehitystä ennakoiva paneeli (30-40 vastaajaa) tuottaa täsmälleen samat tärkeimmät megatrendit kuin pääasiassa ei-helsinkiläiset maaseutualueiden kehitystä ennakoiva täysin eri paneeli (tässä noin 50 vastaajaa). Merkittävät vaikuttavat trendit ovat yhteisiä. Samanlainen tulos korostaa näiden tärkeimpien trendiä merkittävyyttä ja samalla korostaa sitä, että määrätyssä mielessä keskukset ja maaseutualueet ovat koko ajan samassa toimintaympäristössä, jossa tärkeimmät huomioitavat muutostekijät ovat samat.

Tämä ja korostuneet megatrendit (toimintojen verkottuminen – sisältäen myös monipaikkaisuuden – tietoteknologinen kehitys ja verkkopalvelujen kasvu) korostaa entisestään tutkimuksen keskeistä lähtökohtaa, että keskuksia ja maaseutualueita on tarkasteltava kokonaisuutena ja keskinäisen yhteistyön alueina ja avaa aivan uudenlaisia mahdollisuuksia maaseutualueiden kehittymiseen nimenomaan verkottumisen, tietotekniikan ja verkkopalvelujen kasvun myötä. Jotta tämä muutos ja mahdollisuuksien realisoiminen olisi mahdollista, ei voi välttyä johtopäätöksellä jo tällä perusteella, että tässä koulutuksen kehittäminen on avainasemassa. Tämän tuloksen paneeli vahvistaa (kts. kohta tutkimuksen ja koulutuksen kehittäminen).


[1] Myllylä, Yrjö (2003): Palvelu- ja ihmissuhdetaitoinen Helsinki 2015. Koulutustarpeiden ennakointihanke. Helsingin kaupungin opetusvirasto, ammatti- ja aikuiskoulutuslinja.

[2] (muun muassa toimintojen reaaliaikaistuminen, tuotannon ja työn logistiikan keskeinen rooli)

[3] (perustarpeiden tyydyttämisestä henkisiin tarpeisiin)

[4] Uudet jäsemaat / tuotantopohjaisesta tuesta tilakohtaiseen tukeen

[5] (muun muassa halpa työvoima, halvat elintarvikkeet, EU-tukien väheneminen, maksuosuuksien kasvu)

Lähde

Myllylä, Yrjö & Linturi, Hannu (2004). Maaseudun tulevaisuuden kasvuklusterit. 114 s. Oy Aluekehitys RD, RD Delfoi -sarja / Maa- ja metsätalousministeriö / Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä YTR.  Summary reports in <http://aluekehitys.internetix.fi/fi/tiedostot/matukaloprap290305.pdf>

Ks. myös

Maaseudun tulevaisuuden kasvuklusterit -blogiartikkeli

Myllylä, Yrjö & Kai Karsma (2005). Maaseudun tulevaisuus ja klusterit – Arviointia Delfoi-menetelmällä. 64 s. Kauppa- ja teollisuusministeriö, Rahoitetut tutkimukset 10/2005. <http://ktm.elinar.fi/ktm_jur/ktmjur.nsf/12b74ae4d1122aadc22565fa003211a6/7db3284fd6ff7044c225707d0040c9d0/$FILE/ratu10elo_2005_netti.pdf>

Myllylä, Yrjö (2001). Yhteistyömahdollisuudet kaupunkiseutujen klusterikehittämisessä. 86 s. Kauppa- ja teollisuusministeriön tutkimuksia ja raportteja 22/2001. <http://julkaisurekisteri.ktm.fi/ktm_jur/ktmjur.nsf/All/3BA13D5049533F7AC2256ACA0027394B>

__

Lisäisin maaseudun vaikuttaviin trendeihin vuoden 2005 jälkeen ilmestyneiden tutkimusten perusteella myös erityisesti raaka-aineiden ja energian hintojen nousun. Ks. lisää perusteltuita väitteitä esim. tästä esitelmästä:

Tutu-seuran alustus 25.11.2013, YTT Yrjö Myllylä : Arktisen toimintaympäristön vahvat ennakoivat trendit ja suomalaisen elinkeinoelämän mahdollisuudet

Mainokset
Kategoria(t): 01 DELFOI JA MENETELMÄT, 02 YRITTÄJYYS, YRITYKSET, KLUSTERIT, 07 Valtakunnan taso, AVAINKÄSITTEET JA TIETOISKUT Avainsana(t): , , , , , , , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.