Kasvuklusterit ja harvaan asuttu maaseutu


Harvaan asuttu maaseutu

Tärkeimmät työllistävät klusterit harvaan asutun maaseudun alueilla Delfoi-paneelin mukaan

  • Matkailu
  • Elintarvike
  • Mekaaninen puu
  • Ympäristö.

Nopeimmin kasvavat klusterit

  • Hyvinvointi
  • Matkailu
  • Mekaaninen puu
  • Ympäristö
  • mahdollisesti myös IT- ja viestintä (”heikot signaalit”).

Tärkeimmät työllistävät klusterit harvaan asutun maaseudun alueilla Delfoi-paneelin mukaan ovat matkailu, elintarvike, mekaaninen puu ja ympäristö (kuvio 10.). Neljä tärkeintä klusteria ovat samat kuin vertailututkimuksessa (Myllylä, 1999). Kysymyksen asettelu tässä tutkimuksessa tuottaa selvemmän järjestyksen klustereiden tärkeysjärjestykseen. Kysymystyypistä johtuen järjestykseen asettuvat klusterit voivat kuitenkin olla panelistien mielestä käytännössä lähes yhtä tärkeitä. Selvimmin vastauksista nousee kuitenkin ykkösklusteriksi matkailu.

Verrattaessa työllistävimpiä klustereita pk-paneelin tuloksiin (joka arvioi klusterin pitkän tähtäimen kehitystä) löydetään selviä eroja. Pk-paneelin mukaan pitkän tähtäimen tulevaisuus on paras matkailussa, sitten informaatioteknologiassa ja viestinnässä sekä hyvinvoinnissa, joilla molemmilla katsotaan olevan yhtä hyvä pitkän tähtäimen tulevaisuus. Kolmantena pitkän tähtäimen tulevaisuuden katsotaan olevan hyvä ympäristöklusterissa ja neljäntenä mekaanisessa puussa. Erityisen mielenkiintoista on informaatioteknologian klusterin nousu tässä vertailussa selvästi kärkeen ja myös ympäristöklusterin selvä korostuminen.

1=Elintarvike, 2=Hyvinvointi, 3=IT- ja viestintä, 4=Kuljetus- ja logistiikka, 5=Matkailu, 6=Mekaaninen puu, 7=Ympäristö.

Kuvio 10.

Kuvio 10.

Kuvio 10. Harvaan asutun maaseudun tärkeimmät klusterit työllistämisen näkökulmasta vuonna 2015 ovat paneelin mukaan matkailu, elintarvike, mekaaninen puu  sekä ympäristö.  Vastausten jakauma kysymyksessä: ”Valitse kolme merkittävintä klusteria työllistämisen näkökulmasta vuonna 2015 toivomassasi ja mahdollisena pitämässäsi tulevaisuudenkuvassa”. Luvut mainintojen määrä / osuus kaikista maininnoista; Delfoi-paneeli, 2. kierros.

Nopeimmin kasvavat klusterit harvaan asutulla maaseutualueella ovat paneelin mukaan hyvinvointi, matkailu,  mekaaninen puu ja ympäristö sekä mahdollisesti myös IT- ja viestintä (”heikot signaalit”).

Harvaan asutun alueiden kunnista muun muassa Kuusamon nykyinen elinkeinostrategia heijastelee hyvin sekä pk-paneelin, että myös asiantuntijapaneelin (erityisesti nopeimmin kasvavat klusterit-kohta) näkemyksiä. Kuusamo on yhdistänyt tietotekniikkaa ja matkailua, tietotekniikkaa ja hyvinvointia, minkä johdosta se on muun muassa saanut pääministerin tietoyhteiskuntapalkinnon loppuvuodesta 2004. Painotuksia on mukana myös Kuusamon Naturpolis-aluekeskusohjelmassa. Kuusamo voisi näin ollen olla perustellusti yksi harvaan asutun alueen best practice -esimerkki muun muassa elinkeinostrategiansa ja tämän tutkimuksen tulevaisuuden klusterit tuloksen yhteneväisyyden vuoksi. Tosin ympäristöklusterin korostuminen voisi olla Kuusamossa ehkä vielä selkeämpää, jos tuloksia vertaillaan paneelin tuottamaan klusterivisioon.

***

Ks. vastaavat analyysit myös muiden kuntatyyppien osalta

Kasvuklusterit ja keskukset

Kasvuklusterit ja vuorovaikutusalueet

Kasvuklusterit ja ydinmaaseutu

Kasvuklusterit ja harvaan asuttu maaseutu

***

Lähde

Myllylä, Yrjö & Linturi, Hannu (2004). Maaseudun tulevaisuuden kasvuklusterit. 114 s. Oy Aluekehitys RD
RD Delfoi -sarja / Maa- ja metsätalousministeriö / Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä YTR.  Summary reports in <http://aluekehitys.internetix.fi/fi/tiedostot/matukaloprap290305.pdf>

Ks. myös

Maaseudun tulevaisuuden kasvuklusterit -blogiartikkeli

Myllylä, Yrjö & Kai Karsma (2005). Maaseudun tulevaisuus ja klusterit – Arviointia Delfoi-menetelmällä. 64 s. Kauppa- ja teollisuusministeriö, Rahoitetut tutkimukset 10/2005. <http://ktm.elinar.fi/ktm_jur/ktmjur.nsf/12b74ae4d1122aadc22565fa003211a6/7db3284fd6ff7044c225707d0040c9d0/$FILE/ratu10elo_2005_netti.pdf>

Myllylä, Yrjö (2001). Yhteistyömahdollisuudet kaupunkiseutujen klusterikehittämisessä. 86 s. Kauppa- ja teollisuusministeriön tutkimuksia ja raportteja 22/2001. <http://julkaisurekisteri.ktm.fi/ktm_jur/ktmjur.nsf/All/3BA13D5049533F7AC2256ACA0027394B>

Mainokset
Kategoria(t): 01 DELFOI JA MENETELMÄT, 02 YRITTÄJYYS, YRITYKSET, KLUSTERIT, 07 Valtakunnan taso, AVAINKÄSITTEET JA TIETOISKUT Avainsana(t): , , , , , , , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.