TIETOISKU – YMPÄRISTÖ- JA ENERGIAKLUSTERI/”CLEANTECH” JA MAASEUDUN TYÖLLISYYS 2015

Ympäristö- ja energiaklusteri (nyk. ”cleantech”)

Ympäristöklusterissa tärkeimmät tuotealueet työllistämisen näkökulmasta Delfoi-paneelin mukaan

• jätteiden hyötykäyttö
• uusiutuvat energialähteet
• energiansäästöteknologia.

Jätteiden hyötykäyttö ja uusiutuvat energialähteet sekä energiasäästöteknologia korostuivat paneelin mukaan tärkeimpinä ympäristöklusterin tuotealueina työllisyyden näkökulmasta (kuvio 21).

1 = Uusiutuvat energialähteet, 2 = Energiansäästöteknologia, 3 = Jätteiden hyötykäyttö4 = Ekodesign, 5 = Ympäristölaskentatuotteet, 7 = Ympäristötiedon muokkaus- ja hyödyntäminen, 8 = Tietotekniikka ja kestävät kehitys, 9 = Liikennejärjestelmä- ja ympäristörakentaminen, 10 = Muu

Kuvio 21.

Kuvio 21. Ympäristöklusterin tärkeimmät tuotealueet vuonna 2015 työllistämisen näkökulmasta ovat paneelin mukaan jätteiden hyötykäyttö ja uusiutuvat energialähteet. Myös energiasäästöteknologia korostuu. Vastaajia pyydettiin valitsemaan kaksi tärkeintä. Delfoi-paneeli, 2. kierros.

Erityisesti jätteiden hyötykäytön korostuminen näinkin voimakkaasti sekä uusiutuvien energialähteiden korostuminen oli mielenkiintoista. Energiasäästöteknologia on puolestaan noussut esille aiemmin muun muassa kun on tarkasteltu Suomen ympäristöklusterin vientiä. Siinä se on ollut jopa tärkein yksittäinen tuoteryhmä muun muassa 1990-luvun loppupuolen tarkastelussa.

Eniten korostuneessa jätteiden hyötykäyttö –tuotealueeseen panelistit korostivat innovatiivisuutta ja keksintöjen merkitystä. Esimerkiksi kuumilla asuinalueilla tarvitaan myös energiansäästöä muun muassa ilmastointikustannusten alentamiseksi, jossa jätteitä voitaisiin panelistien mukaan myös hyödyntää. Maaseutualue nähdään innovaatioympäristönä, joka voi tarjota myös viennin näkökulmasta uusia tuotteita. Esimerkiksi aiemmissa Delfoi-paneelisovelluksissa on tuotu esille maaseudun pienenergiaratkaisujen soveltaminen muun muassa keskusten ja suurkaupunkien korttelikohtaisiin energiaratkaisuihin myöhemmin tulevaisuudessa (Luoma & Myllylä 2001).

Mielenkiintoista on havaita, että käytännössä kaikki kolme eniten mainittua liittyvät energiaan. Yhteinen nimittäjä ympäristöklusterin tärkeimmällä työllistäjällä näyttäisi siten olevan energian säästäminen. Jätteiden hyötykäyttö tosin pitää sisällään muitakin painotuksia, kuten ”puhtaan ja jäteveden käsittelyjärjestelmät”. Panelistit halusivat kommenteissaan korostaa, että kaikki mainitut tuotealueet ovat kasvussa. Erityisesti  ympäristöklusterissa kiinteä yhteistyö keskusten tutkimus- ja oppilaitosten kanssa on tärkeää muun muassa siksi, että tutkimuksella on suuri rooli innovaatioiden tuottamisessa.

Lähde

Myllylä, Yrjö & Linturi, Hannu (2004). Maaseudun tulevaisuuden kasvuklusterit. 114 s. Oy Aluekehitys RD
RD Delfoi -sarja / Maa- ja metsätalousministeriö / Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä YTR.  Summary reports in <http://aluekehitys.internetix.fi/fi/tiedostot/matukaloprap290305.pdf>

Ks. myös

Myllylä, Yrjö & Kai Karsma (2005). Maaseudun tulevaisuus ja klusterit – Arviointia Delfoi-menetelmällä. 64 s. Kauppa- ja teollisuusministeriö, Rahoitetut tutkimukset 10/2005. <http://ktm.elinar.fi/ktm_jur/ktmjur.nsf/12b74ae4d1122aadc22565fa003211a6/7db3284fd6ff7044c225707d0040c9d0/$FILE/ratu10elo_2005_netti.pdf>

Myllylä, Yrjö (2001). Yhteistyömahdollisuudet kaupunkiseutujen klusterikehittämisessä. 86 s. Kauppa- ja teollisuusministeriön tutkimuksia ja raportteja 22/2001. <http://julkaisurekisteri.ktm.fi/ktm_jur/ktmjur.nsf/All/3BA13D5049533F7AC2256ACA0027394B>