TIETOISKU – MENTOROINTI JA YRITTÄJYYDEN EDISTÄMINEN

VNK12/2006 s.55, esittelydia 18.10.2006

Yksi tapa tarkastella yrittäjyyden edistämistä on nähdä se kokemuksellisena prosessina.  On aloitettava alimmalta portaalta vastuunottamista harjoittelemalla mm. projektioppimisen ja -läpiviennin muodossa alkaen jo peruskoulussa. Ylimpänä on elämänkokemuksen välittäminen mentoroinnin kautta yritysten hallituksissa, osakkaina, konsulttina tms. tavoin.

Mentorointia voidaan pitää yrittämisen korkeimpana muotona silloin kuin yrittäjä on itse käynyt yrittäjyyden muut portaat lävitse – mm. sen edeltävän sarjayrittäjyyden. Mentorointia voidaan yhteiskunnassa soveltaa myös muuten kuin suoraan yritysten johtamiseen ja kehittämiseen liittyen. Yrittäjyyshän voidaan tulkita myös laajasti niin, että aina ei tarvitse olla juridisesti yrittäjä, toimiakseen yrittäjän tavoin yhteiskuntaa ja taloutta uudistaen. Mentorointia tarvitaan monella liiketoiminnan osa-alueella. Yhtenä ajankohtaisena tarpeena voisi olla erilaiset luonnonvarojen hyödyntämiseen liittyvät toiminnot, kuten kaivostoiminta ja arktisen meriteknologian kysymykset, jossa vanhempi sukupolvi Suomessa omaa globaalistikin ainutlaatuista huippuosaamista. Näihin liittyvä osaaminen pitäisi pystyä siirtämään nuoremmalla sukupolvelle sen kasvavan kysynnän ja Suomelle tarjoamansa merkittävän mahdollisuuden vuoksi.

Seuraavassa on lainattu kohta, jossa  käsitellään mentorointia  kirjasta ”Vaurastuminen kansallisena velvollisuuteena – Alueellisen yritys- ja innovaatioympäristön selvitysraportti. (Katso lähdetiedot artikkelin lopusta.)

Lyhyesti, kohdasta Tiivistelmä, s. 11.

 ”14. Alueelliset yrittäjyyden portaiden vahvistamisohjelmat

Yrittäjyys on myös kulttuurinen ilmiö ja myönteistä yrittäjyyskulttuuria voidaan
voimistaa kehittämällä yrittäjyyden eri portaita. Vastuunottamista ja projektioppimista
voidaan pitää yrittäjyyden ensimmäisinä askeleina, mikä pitäisi mahdollistaa
kaikilla koulutusasteilla.

Kokemus on osoittanut, että työskentely yrityksessä on merkittävä oppimiskokemus,
joka johtaa usein oman yrityksen perustamiseen. Etenkin vastuun
ottaminen ja saaminen on hyvin merkittävää oppimisprosessissa. Yritykset tulee
nähdä oppimisympäristöinä ja tulee mahdollistaa opiskelijoiden työskentely
yrityksessä osana opiskelua nykyistä enemmän. Yrittäjyyden oppimisportaiden
korkeimmille portaille ovat päässet kasvuyrittäjät, sarjayrittäjät ja näiden jälkeen
nuorten yritysten mentoroinnin aloittaneet. Yrittäjyyden portaiden vahvistamiseksi
tulisi alueyhteisöjen tehdä alueellisia yrittäjyyden portaiden vahvistamisohjelmia.”

Viime mainittun lauseen realisointi ”yrittäjyyden portaiden alueelliset vahvistamisohjelmat esim. seutukuntien, ELY-keskusten ja maakuntien alueilla ja mentoritoiminnan hyödyntäminen osana toimintaa” onnistuu ottamalla yhteyttä RD Aluekehitykseen ja pyytämällä arvioita/tarjousta, miten Delfoi-menetelmää ja muita RD Konseptin osia voisi soveltaa tarkoitukseen.

Ks. myös kohta Yrittäjyyden voimistaminen, sivut 53-56, alla myös kohdassa käsitellyt muut pääkohdat ja teemat:

• Yrittäjyyden portaiden tunnistaminen ja kehittäminen: vastuunottaminen,projektioppiminen, itsensä työllistäminen, kiinnittyminen osakkaana avainhenkilön tehtävään, franchising yrittäjyys, oman yrityksen perustaminen kasvuyrittäjyys, sarjayrittäjyys ja mentorointi eli nuorenyrittäjän tukeminen

• Yrityksen perustaminen on merkittävä oppimiskokemus, jota tuettavauusilla instrumenteilla

– uusyrittäjyyslaki (kaksiosainen)
– franchising tukipaketti
– starttirahan määrän tuplaaminen

• Omistajavaihdoksen ja spinn off -vaiheen vahvistaminen

• Yksityisen pääomarahoitustoiminnan edellytyksiä kehitettävä tukemaan alkaavaa yritystoimintaa, siemenrahoituksen varmistaminen

• Konserniajattelu nähtävä uuden luomisen kasvualustana ja konsernittulevaisuuden tutkimuksen keskeisenä sovelluskohteena

• Pitkällä tähtäimellä yrittäjyys- ja teknologiakasvatuksen sisältöjen jäntevöittäminen

– tulevaisuuskortti käyttöön peruskouluissa

• Matkailusta uusi Suomen ja aluetalouksien kivijalka, matkailukeskuksista innovaatioympäristöjä

• Työaikalainsäädäntöä tarkistettava palveluyrittämisen näkökulmastamuun muassa matkailualan tarpeet huomioiden.

• Konkurssilainsäädäntöä kehitettävä, jotta yrittäjällä säilyisi edellytyksetuuteen alkuun esimerkiksi Iso-Britannian yrittäjien tavoin.

Kuvio 8. Yrittäjyyden voimistamisen portaat. Yrittäjyyden voimistamisessa on nähtävä yrittämistoiminnan
kaikki portaat. Kasvuyrittäjyyden edistäminen vaati tukitoimia kaikilla portailla.

Kuvion 8. sisältö alla:
YRITTÄJYYDEN VOIMISTAMISEN PORTAAT
8. MENTOROINTI
7. SARJAYRITTÄJYYS
6. KASVUYRITTÄJYYS**
5. OMA YRITYS
4. FRANCHISING
3. ITSENSÄ TYÖLLISTÄMINEN*
2. PROJEKTIOPPIMINEN
1. VASTUUNOTTAMINEN
*kiinnittyminen osakkaana avainhenkilötehtävään
**kansainvälistyminen keskeinen lähtökohta

Julkaisun esipuhe, s. 17

”Selvitysmies kansanedustaja Kyösti Karjula nimesi toimeksiannon perusteella
tuekseen kuuden hengen varsinaisen työryhmän, johon kuuluivat:

kansanedustaja Jyri Häkämies Eduskunta
kansanedustaja Kalevi Olin Eduskunta
maaherra Hannele Pokka Lapin lääninhallitus
toimitusjohtaja Jari Sarasvuo Trainers’ House Oy
toimitusjohtaja Juha Sipilä Fortel Invest Oy
professori Pirjo Ståhle Turun kauppakorkeakoulu/
Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Helsinki

Työryhmää täydentämään nimettiin kuuden hengen asiantuntijaryhmä, johon
kuuluivat:

johtaja Ari Ahonen Tekes
kehitysjohtaja Marja Pirttivaara Sitra
projektipäällikkö Sirpa Kekkonen valtioneuvoston kanslia
tieteellinen johtaja Jorma Lammasniemi VTT
johtaja Markku Markkula Teknillinen korkekoulu,
Koulutuskeskus Dipoli
johtaja Seppo Laine Finpro

Hankkeen sihteerin tehtävistä vastasi valtioneuvoston kanslia ja kauppa- ja teollisuusministeriö. Kauppa- ja teollisuusministeriö rekrytoi hankkeen kirjoittavaksi
asiantuntijasihteeriksi alueellisen ennakoinnin asiantuntijan, Yrjö Myllylän
Oy Aluekehitys RD:stä.”

Julkaisun lähdetiedot

Karjula, Kyösti & Myllylä, Yrjö (2006). Vaurastuminen kansallisena velvollisuutena – Alueellisen yritys- ja innovaatiotoiminnan selvitysraportti. 102 s. Valtioneuvoston kanslian julkaisuja 12/2006. <http://www.vnk.fi/julkaisut/listaus/julkaisu/fi.jsp?oid=170905&gt; <https://rdaluekehitys.net/2013/05/30/innovaatioymparistot-alueellisen-yritys-ja-innovaatioympariston-selvitys-aluekehitys-rd-julkaisuesittely/>

.

em. VNK-linkki ei toimi. Raportti löytyy mm. ZEF Solutionsin sivuilta (uusi osoite lisätty tähän 28.3.2015): <http://www.zef.fi/documents/Vaurastuminen_kansallisena_velvollisuutena_B5_verkko.pdf>

Esimerkki

Ks. esimerkki mentoritoiminnasta. Esimerkkinä Mentorin pitämä Liikennementori-blogi liikenne- ja yhdyskuntasuunnittelun alalta.