Ennakointi-case: Tekninen palveluala, Varsinais-Suomi


TIETOISKU / LEHDISTÖTIEDOTE

Myllylä, Yrjö (2008). Työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimus (TKTT) 2008 – Yhteenveto teknisen palvelun työnantajahaastatteluista ja asiantuntijaraadin SWOT-analyysi11.12.2008. Varsinais-Suomen TE-keskuksen julkaisuja 1/2009.

Delfoi, TKTT Tekninen palvelu, k,, Osaamistarpeiden ennakointi453

***
VARSINAIS-SUOMEN TE-KESKUS TIEDOTTAA

Merja Heinonen, Pvm 15.4.2009, Julkaistavissa heti
040 595 4920

Tekninen palveluala Varsinais-Suomessa:
UUSIA LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUKSIA ETSITTÄVÄ MM. YMPÄRISTÖ- JA ENERGIATEKNOLOGIAN ALOILTA

Varsinais-Suomen teknisen palvelualan yritykset eli insinööritoimistot ja muut alan kehittämiseen vaikuttavat toimijat pitävät ympäristö- ja energiateknologian uusien liiketoimintamahdollisuuksien kartoittamista ja selvittämistä kiireellisenä. Uusia hyödyntämättömiä mahdollisuuksia voi olla muun muassa jätteiden hyötykäytössä, uusiutuvissa energiaratkaisuissa, energiansäästöteemassa, lähialueiden energiainvestoinneissa ja kuljetuksissa, Aasian kasvavissa tarpeissa ja jopa Itämeren suojeluun liittyvissä ratkaisuissa. Myös nykyiseen taloustilanteeseen liittyvä työvoimakoulutus ja teknikkotason koulutuksen kehittäminen osana ammattikorkeakoulun toimintaa ovat tärkeitä jatkotoimien kohteita. Tulokset käyvät ilmi Varsinais-Suomen TE-keskuksen toteuttamasta teknistä palvelualaa koskevan Työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimuksen (TKTT) loppuraportista. Loppuraportti jatkotoimenpidesuosituksineen ja tiivistelmä löytyvät osoitteesta http://www.luotain.fi / esitykset ja linkit > TKTT-yhteenvetoraportit (huom. linkki vanhentunut).

TKTT-tutkimuksessa työ- ja elinkeinotoimistojen henkilöstö haastatteli 29 insinööritoimiston edustajat Varsinais-Suomen eri TE-toimistojen alueilla syys-marraskuun aikana 2008. Haastatelluissa yrityksissä työskenteli 779 henkilöä. Yritykset edustivat noin kolmannesta Varsinais-Suomen kaikkien teknisen palvelualan yritysten henkilöstöstä. Alan yritykset voidaan jakaa riippumattomiin toimistoihin, kuten usein vaikkapa yhdyskuntasuunnittelun ja rakentamiseen liittyvät toimistot sekä teollisuuden projekti-insinööritoimistoihin, kuten vaikkapa koneita ja kuljetusvälineitä tai niiden osakomponentteja suunnittelevat ja toimittavat toimistot. Haastateltavat yritykset käsittivät molempien pääryhmien toimistoja.

Verkostot ja projektiosaaminen ovat Varsinais-Suomen vahvuuksia
Tutkimuksen aikana laaditun SWOT-analyysin tuloksena toimialan tärkeimmiksi vahvuuksiksi nousivat verkostot ja kokonaistoimittamisen tuotteet ja osaaminen, monipuolinen kokemus ja osaaminen, monipuolinen elinkeinorakenne, erikoisosaaminen ympäristötekniikassa, arktinen meriteollisuus ja projektiosaaminen. Merkittävimpinä heikkouksina pidetään yritysten pientä kokoa ja kapeita toimialoja, kaukomaille kansainvälistymistä haittaavaa sijaintia, tekniikan korkeakoulutuksen vähäisyyttä ja puuttumista osin kokonaan, pulaa kokeneista ammattilaisista sekä suunnittelupuolen vähäistä verkottumista. Tärkeimpinä mahdollisuuksina nähdään innovatiivinen tuotekehitys, voimien yhdistäminen (erityisesti yritykset ja oppilaitokset), arktisen osaamisen myyminen ja hyödyntäminen, Venäjän ja Kiinan rajattomat markkinat. Uhkina nähdään mm. laman pitkittyminen (mm. hiljaisen tiedon siirrossa tulee katkoksia), Aasian kasvun huomiotta jättäminen, teknisten palvelualojen siirtyminen pois Suomesta, konepajojen siirtyminen ulkomaille ja henkilöstön saanti.

Tutkimukseen yhteydessä toteutetun Delfoi-kyselyn mukaan keskeisimmät, alan ulkopuolelta tulevat muutostrendit Varsinais-Suomessa ovat toimintojen verkottuminen, ekokilpailukyky, finanssikriisi, globalisoituminen ja tietoteknologinen kehitys. Alalle tuo muutoksia myös mm. mallintavan suunnittelun yleistyminen, rakennuttaminen ja asiakkaiden asioiden hoito kapealla alueella, kuten lupaprosesseissa. Niin ikään kiinteistöjen energiatodistusten laadinta saattaa tarjota yhden lisätyömahdollisuuden alalle. Kansainvälistyminen on keskeinen tulevaisuuskuva.

Teknisen palvelun henkilöstö kasvanut yli 10 % 2000-luvulla
Tilastokeskuksen toimipaikkatilastojen mukaan alan liikevaihto on noussut Varsinais-Suomessa 56 % vuodesta 2000 vuoteen 2006; liikevaihto vuonna 2006 oli 497,8 miljoonaa euroa. Vastaavana aikana henkilöstön määrä on kasvanut 10,9 %, ollen 2752 henkeä vuonna 2006. Tutkimukseen osallistuneet yritykset arvioivat työvoiman määrän tästä eteenpäin kasvavan puolessa vuodessa 2,3 % ja vuoden kuluttua 4,4 %. Haastatteluhetkellä ei talouskriisin vaikutuksia tosin välttämättä osattu ottaa vielä täysimääräisesti huomioon

Koulutukselle kysyntää
Toimialalla välittömästi koulutustarpeessa on 135 henkilöä ja seuraavan vuoden kuluessa 94 henkeä. Eniten koulutusta kaivataan koneinsinööreille Turun alueella: 103 henkilöä välittömästi ja vuoden kuluttua 48 henkeä. Kysyntää olisi etenkin laatu- ja kielikoulutukselle. Myös rakentamisen alalla on merkittävää koulutustarvetta. Välittömästi koulutusta vailla on 28 ja vuoden kuluttua 40 henkilöä. Aiheena näissä muun muassa suunnitteluun vaikuttavat EU-direktiivit.

Kehittämisaihiot ja jatkotoimenpide-ehdotukset ovat toimeenpantuna innovaatioita
Tutkimuksen pohjalta syntyi yhteensä 14 konkreettista toimenpide-ehdotusta, joilla toimialaa voitaisiin tulevaisuudessa kehittää. Tärkeimmiksi nousivat Ympäristö- ja energiateknologian uudet liiketoimintamahdollisuudet –selvityksen tekeminen, toimialaa koskevan maakunnallisen kansainvälistymisstrategian laatiminen, henkilöstön kouluttaminen matalasuhdanteen aikana sekä arktisen kuljetus- ja energiateknologian toimittamisen yhteistyömahdollisuudet.

Tiedotteen liitteenä on seuraavat taulukot:
· yritysten arvioima suhdannetilanne toimialalla nyt ja vuoden kuluttua
· työvoiman käyttöaste toimialalla
· työvoimatarpeen kehitys seuraavien viiden vuoden aikana
· yhteenveto toimialan kehittämisen jatkotoimenpiteistä

Lisätietoja:
Tutkija Jouni Marttinen, Varsinais-Suomen TE-keskus, puh. 010 60 22718, sähköposti jouni.marttinen@te-keskus.fi;

Yksikön päällikkö Tuula Purmonen, Varsinais-Suomen TE-keskus, puh. 010 60 22771, sähköposti tuula.purmonen@te-keskus.fi;

Tutkimuskonsultti, alueellisen ennakoinnin asiantuntija Yrjö Myllylä, Oy Aluekehitys RD, puh. 0500 450 578, sähköposti yrjo.myllyla@rdmarketinfo.net

Delfoi, TKTT Tekninen palvelu, tk,, Osaamistarpeiden ennakointi454

 

 

 

 

 

 

***

Ks. myös

Suomen Yrittäjien tiedote em. TKTT-konseptin julkistamisesta tästä.

Ks. blogiartikkelit

EU palkits1 public-private -yhteistyömallin

EU:n paras alueellisen ennakoinnin käytäntö esillä Tulevaisuuden tutkimuksen seuran kesäseminaarissa.

Marttinen, Jouni & Yrjö Myllylä (2011). Työvoima ja koulutuksen tarvetutkimus (TKTT) konsepti valittu keskeiseksi eurooppalaiseksi ennakointikäytännöksi. Futuuri 3/2011, sivu 3.

Mainokset
Kategoria(t): 01 DELFOI JA MENETELMÄT, 02 YRITTÄJYYS, YRITYKSET, KLUSTERIT, 03 YRITYSPALVELUKESKUKSET, 04 OPPILAITOKSET, T&K, 05 HALLINTO, VIRKAMIEHET, 06 POLITIIKKA, POLIITIKOT, 07 Valtakunnan taso, 08 Etelä-Suomi, 09 Länsi-Suomi, 10 Pohjois-Suomi, 11 Itä-Suomi, 12 Maakunnat-/ELYt-/Kuntayhtymät, 13 Maakuntien yhteistyö, 14 Seutukunnat, Seudulliset kehittämiskeskukset, kuntayhtymät, 15 Kaupunkiseudut, 16 Maaseutu, 17 Kylät, 18 Yritykset ja toimialat, 19 Yhdistykset, AVAINKÄSITTEET JA TIETOISKUT, INNOVAATIOYMPÄRISTÖT, KANSAINVÄLISET HANKKEET, KÄYTÄVÄKEHITTÄMINEN JA KORRIDORIT, KOULUTUS, VISIOT JA TOIMENPITEET Avainsana(t): , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s