Työvoima- ja koulutustarpeiden ennakointi -case: Talonrakennusala, Varsinais-Suomi


Delfoi, TKTT Talonrakennusala k,, Osaamistarpeiden ennakointi445

 

HANKE-ESIMERKKI – Talonrakennusalan ennakointi, TKTT-konsepti

Myllylä, Yrjö & Linturi, Jenni (2007). Työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimus 2007[1]. Yhteenveto talonrakennusalan työnantajahaastatteluista. Asiantuntijaraadin SWOT-analyysi 4.6.2007. 42 p. Varsinais-Suomen TE-keskuksen julkaisuja 8 / 2007.


[1] TKTT-konsepti on valittu EU:n parhaimmaksi alueellisen ennakoinnin käytännöksi komission YK:n ILO:lta tilaaman arviointiin perustuen, lisätietoja myös artikkelin lopussa http://arenas.itcilo.org/en/home).

TIIVISTELMÄ

.
Varsinais-Suomen talonrakennusalan työvoiman ja koulutustarvetutkimuksessa (TKTT) haastateltiin vuoden 2006 syyskaudella 23 talonrakennusalan yrityksen edustajat Kaarinan, Loimaan, Raision ja Uudenkaupungin työvoimatoimistojen alueilta ja kahden yrityksen edustajat Turun työvoimatoimiston alueelta. Yhteensä yrityksiä oli 25. Haastatelluissa yrityksissä työskenteli Kaarinan, Loimaan, Raision ja Uudenkaupungin alueella 264 työntekijää ja Turun alueella 429 työntekijää. Yhteensä työntekijöitä oli haastatelluissa yrityksissä 693. Haastateltujen yritysten palveluvalikoimassa korostuvat asuinrakentaminen, saneeraus ja korjaustyöt.

.
Talonrakennusalalla työskenteli vajaa 12 000 henkeä vuonna 2005 Varsinais-Suomessa ja toimipaikkoja alalla oli vuonna 2005 noin 3 400. Toimipaikkojen lukumäärä on kasvanut viimeisen kymmenen vuoden aikana 1 330:llä. Keski-ikä alan työntekijöillä on 41,1 vuotta. Alalla on odotettavissa melko suurta eläköitymistä. Toimipaikkakohtainen liikevaihto on kasvanut 340 000 eurosta vuonna 1995 467 000 euroon vuonna 2005 ja henkilöä kohden vastaavasti 97 000 eurosta 137 000 euroon. Talonrakennusalalla työpaikkoja arvioidaan olevan vuonna 2011 mennessä 12 000–14 000 riippuen ennusteesta.

.
Yleisin ammattinimike talonrakennusalalla haastattelujen perusteella on kirvesmies. Työntekijät haastatelluissa yrityksissä ovat melko nuoria Kaarinan, Loimaan, Raision ja Uudenkaupungin alueella, 53 % on alle 39-vuotiaita, yli 55-vuotiaita 9 % ja hieman vanhempia Turun alueella, 35 % alle 39-vuotiaita ja 26 % yli 55-vuotiaita.

.
Sekä suorittavalla että johtajien ja asiantuntijoiden tasolla käyttöaste on noin 65 % mielestä sopiva ja 30 % mielestä korkea Kaarinassa, Loimaalla, Raisiossa ja Uudessakaupungissa. Seuraavan viiden vuoden aikana työvoiman tarpeen kehitys suorittavalla tasolla pysyy 48 % vastaajien mielestä nykyisellään ja 52 % mielestä kasvaa hieman tai reilusti, johtajien ja asiantuntijoiden työvoimantarve pysyy 64 % mielestä nykyisellään ja kasvaa 36 % mielestä hieman tai reilusti.

.
Talonrakennusalan työvoiman määrä pysyy lähes ennallaan puolen vuoden tähtäimellä (vähennystä -0,3 %). Vuoden tähtäimellä henkilöstön määrä kasvaa hieman (1,3 %). Henkilöstön määrän kasvu vuoden sisällä on suurempaa Turun lähialueilla (3,4 %) kuin Turussa, jossa se vastausten perusteella ei kasva.

.
Suurimmat rekrytointiongelmat ovat työmatkaan ja toimipaikkaan liittyvät syyt ja riittämätön ammatillinen koulutus Kaarinan, Loimaan, Raision ja Uudenkaupungin alueella ja riittämätön työkokemus ja tehtävän vaatiman työpaikkakohtaisen osaamisen puute Turun alueella.

.
Yhteensä koulutettavia vuoden kuluessa on 33 henkilöä. Eniten koulutustarvetta on talonrakennustyöntekijöiden keskuudessa. Yritykset toivovat lisää yhteistyötä koulutusorganisaatioiden ja yrityksien väliin. Etenkin työssäoppimiseen ollaan tällä hetkellä tyytymättömiä. Työssäoppimisjaksojen jakautumista koko vuodelle ja ohjausresurssien lisäämistä tulisi yritysten mielestä harkita.

.
Suhdannetilanne on tällä hetkellä korkeasuhdanne. Vuoden päästä korkeasuhdanteen arvioidaan jatkuvan sekä Kaarinan, Loimaan, Raision ja Uudenkaupungin että Turun alueilla.

.
Suurimmaksi ongelmaksi nousivat rekrytointiongelmat. Toisaalta ongelmista huolimatta osa yrityksistä ei ole valmis käyttämään vuokratyövoimaa. Toisaalta taas osa ilmoitti halukkuutensa palkata sekä vuokratyövoimaa että maahanmuuttajia. Suurten ikäluokkien eläkkeelle jääminen mainittiin rekrytointiongelmien yhteydessä. Työssäoppimisen merkitystä koulutuksen aikana korostettiin useaan otteeseen. ”Etääntymistä käytännöstä” ja ”ylikoulutusta” pelättiin muutamissa vastauksissa.

.
Verkottumis- ja yhteistyötarvetta toivotaan erityisesti työntekijöiden alihankintaan ja koulutusorganisaatioiden ja yritysten välille. Uusia avauksia olivat mm. työvoimapankki ja suunnitelmat johtajaportaan lisäkoulutuksesta.

.
Em. yrityshaastattelun tuloksia käsitellyt asiantuntijaraati kokoontui 4.6.2007. Asiantuntijaraati käsitteli alla lueteltuja teemoja I-V ja SWOT-tekijöitä alan kehittämiseksi. Tuloksia käsiteltiin vielä internet-Delfoissa1, jossa tuloksia edelleen kehitettiin ja priorisoitiin. Internet-työskentelyyn osallistui asiantuntijaraatiin osallistuneiden lisäksi TKTT-tutkimuksessa haastateltuja yrityksiä ja elinkeinotiimin jäseniä.

.
I Vaikuttavat vahvat trendit, heikot signaalit ja villit kortit. Tärkeimmät ulkoiset vaikuttavat muutostrendit ovat 1) Väestön ja työvoiman ikääntyminen, 2) Elinkeinorakenteen palveluvaltaistuminen ja 3) Ekokilpailukyky. Alan sisäiset kehitystrendit tai tulevaisuudennäkymät ovat 1) Ammattitaitoisen henkilöstön voimakas supistuminen, 2) Korjausrakentamisen määrän kasvu, 3) Innovaatiotoiminnan korostuminen, 4) Oppilas- ja työntekijäpulan voimistuminen, 5) Talotekniikan ja tietotekniikan kehitys, 6) Ilmastomuutoksen torjuminen, 7) Monityötaitoisuuden kasvu, 8) Viennin voimistuminen Venäjälle ja sen vaikutukset alalla, 9) Oppisopimuskoulutuksen uusi nousu ja 10) Rakennusaineteollisuuden kehitys.

.
Heikkoina signaaleina (tässä mahdollisuuksia tarjoavat uudet ilmiöt) pidettiin seuraavia: 1) Yritysten ja koulujen yhteistyö koulutuksen alkuvaiheessa, 2) Putkistoremontit ja muu korjausrakentaminen, 3) Alan palveluvaltaistuminen, 4) Ilmaston muutos, 5) 8-tuntisen työnpäivän pirstoutumisen vaikutukset, 6) Rakennustyylivaatimusten muutos ja tunnistaminen ja 7) Matkailun kehitys (mahdollisesti).

.
Villit kortit (uhkaavat mahdolliset tekijät, epätodennäköisiä, mutta ilmaantuessaan vaikutukset alalle mullistavat) merkittävästi alaa muuttavat) tekijät olivat 1) Ammattitaitoisen iäkkään työntekijäosan katoaminen alalta, 2) Rakennusaineteollisuuden nopea uudelleen suuntautuminen vientiin ja 3) Ammattiylpeyden katoaminen.

.
II Rekrytointiongelmat ja ratkaisut. Alan vetovoimaisuus on kasvanut koulutukseen hakeutumisen perusteella 2000-luvulla. Työvoimapulaa kuitenkin on. Viron työvoimareservit on käytetty ja Viron taloustilanne houkuttaa sieltä tulleita rakentajia jo kotimaahan. Laivanrakennussuhdanteet vaikuttavat alan työvoimaan, koska samat työntekijät työskentelevät osin laivanrakennusteollisuudessa ja talonrakentamisessa. Tällä hetkellä molemmissa on nousu- tai korkeasuhdanne. Naiset ja maahanmuuttajat sekä maaseutuyrittäjyys ovat potentiaali.

.
III Oppilaitosten, tutkimuslaitosten ja yritysten välisen yhteyden parantaminen. Työharjoittelua on kehitettävä kaikilla koulutuksen tasoilla, myös insinööriopinnoissa. Työvoimakoulutuksen huonoon vaikuttavuuteen on pureuduttava. Oppisopimuskoulutuksen lisääminen mm. osana perustutkintoja ja työvoimakoulutusta on yksi keskeinen mahdollinen ratkaisu.

.
IV Verkostoitumistarpeet. Tutkimusta ja tuotekehitystä on vahvistettava verkottumalla myös Varsinais-Suomen ulkopuolella sijaitsevien alan tutkimuslaitosten ja kehityshankkeiden kanssa. Oppilaitosten neuvottelukunnille tarvitaan yhteinen foorumi siten, että eri koulutusasteiden edustajat ja työelämän edustajat voivat keskustella keskenään saman pöydän ääressä.

.
VI Kehittämisprojektiaihiot / keskeiset jatkotyöstämisen teemat. Jatkotoimenpiteinä korostuivat täsmätyövoimakoulutus mm. oppisopimuskoulutusta hyödyntämällä, yhteiset kehittämisfoorumit ja naiset rakennusalalle rekrytointikampanja.

.
SWOT-analyysi. Alan vahvuutena pidettiin seuraavia tekijöitä: 1) Korjausrakentaminen nousussa, 2) Alan imago ollut nousussa, 3) Kiinteät yhteydet oppilaitosten ja yritysten välillä, 4) Toimialaa ei voida viedä pois maasta, 5) Varsinais-Suomi on kasvukeskusalue. Heikkoustekijöitä puolestaan ovat: 1) Työvoiman saanti, 2) ”Pimeä työ”, 3) Ammattiylpeyden katoaminen, 4) Työharjoittelun vähäisyys opintovaatimuksissa, 5) Alan tutkimuksen vähäisyys, 6) Maahanmuuttajien kielitaito, 7) Työvoimakoulutus ja 8) Talonrakentajat työskentelevät myös telakoilla.

.
Mahdollisuustekijöinä esille nousivat: 1) Korjausrakentaminen, 2) Maan sisäinen työvoiman liikkuvuus ja työvoiman hyödyntäminen, 3) ”2-asteen työvoimakoulutus ja oppisopimuskoulutuksen yhdistäminen perustutkintoon johtavaksi koulutukseksi”, 4) Ammattikorkeakoulutuksen kehittämistä, 5) Maahanmuuton hyödyntäminen, 6) Poikkitieteellisyyden vahvistaminen, 7) Yhteishankintakoulutus. Uhkatekijät olivat seuraavat: 1) Eläköityminen ja työvoiman vähentyminen, 2) Rakennustarvikkeiden saatavuus ja hintojen nousu, 3) Motivoituneiden opiskelijoiden vähäisyys, 4) Osaavan työvoiman saatavuus, 5) ”Pimeä työ”, 6) Rekrytointiongelmat.

.
Keskeisimpinä jatkotoimenpiteinä asiantuntijaraadin ja internetissä tapahtuneen arvottamisen perusteella esitetään seuraavat: 1) Täsmätyövoimakoulutus, oppisopimuksen hyödyntäminen, 2) TKTT-tutkimusraportin tulosten viestintä, 3) Yhteisen kehittämisfooruminen luominen, 4) Naiset rakennusalalle rekrytointikampanja, 5) Maahanmuuttajien hyödyntäminen, 6) Rakennustoiminnan osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi, 7) Työharjoittelun ja oppisopimuskoulutuksen kehittäminen, 8) Rakennusalan osaamiskeskushanke, 9) Yritykset opetusresurssina, 10) Rakennusalan työvoimareservit selvitys – maaseutuyrittäjyyden huomioiminen, 11) Hankintayhteistyö ja 12) Rakennusalan alueellinen yritys- ja innovaatiostrategia .

1 Internet-Delfoi -kierroksen toteutusympäristönä käytettiin http://www.eDelfoi.fi ympäristöä. Priorisointiin on suhtauduttava varauksellisesti kysymyskohtaisesti vaihtelevan vastaajamäärän ja vastaajien intressiryhmien vuoksi (ts. analyysissä ei ole eritelty suurimpien vastaajaintressiryhmien kuten yritysten ja oppilaitosten tai TE-keskusvastaajien mielipiteiden eroja vaan vastaukset on yhdistetty ja priorisointi suoritettu keskiarvon perusteella).
SISÄLLYS
.
TIIVISTELMÄ………………………………………………………………………………………………….1
SISÄLLYS……………………………………………………………………………………………………….4
1 JOHDANTO………………………………………………………………………………………………….6
1.1 Muutostrendejä…………………………………………………………………………………………..6
1.2 Rakennusala tilastojen valossa Varsinais-Suomessa……………………………………….7
2 TUTKIMUKSEN KATTAVUUS………………………………………………………………………8
2.1 Henkilöstön ammattinimikkeet……………………………………………………………………8
2.2 Henkilöstön ikärakenne………………………………………………………………………………9
3 TYÖVOIMAN LISÄYS- JA VÄHENTÄMISTARPEET……………………………………..10

3.1 Työvoiman käyttöaste……………………………………………………………………………….10
3.2 Työvoiman tarpeen kehitys……………………………………………………………………….10
3.2.1 Työvoiman lisäystarpeet…………………………………………………………………………11
4 MUUTOKSET AMMATEISSA………………………………………………………………………13
5 REKRYTOINTIONGELMAT………………………………………………………………………..13
6 KOULUTUSTARPEET JA ESITYKSET OPPILAITOKSILLE……………………………15
6.1 Koulutustarve-esitykset…………………………………………………………………………….15
6.2 Palaute koulutusorganisaatioille…………………………………………………………………16
7 SUHDANNETILANNE NYT JA VUODEN KULUTTUA………………………………….17
8 ELINKEINOILMASTO……………………………………………………………………………….18
9 VERKOTTUMISTARPEET JA UUDET YRITYSIDEAT………………………………….19
10 VAPAA SANA………………………………………………………………………………………….20
11 ASIANTUNTIJARAADIN NÄKEMYKSET KESKEISISTÄ KYSYMYKSISTÄ…………………………………………………………………………………………..21
12 SWOT-ANALYYSI…………………………………………………………………………………….31
13 TOIMENPIDE-EHDOTUKSET………………………………………………………………….33

Delfoi, TKTT Talonrakennusala tk,, Osaamistarpeiden ennakointi446

***

Milloin TKTT:tä käytetään ja miten?

TKTT eli Työvoima- ja koulutustarvetutkimuskonseptia käytetään, kun halutaan saada tietoa jonkin alan tilanteesta. Syitä käynnistää TKTT-tutkimus ovat mm. seuraavat: Ala voi olla uusi, nopeasti kasvava, rakennemuutoksen alainen esimerkiksi uusien teknologioiden käyttöönoton vuoksi, kokonaan jäsentymätön, ala näyttäisi ajautuvan matalasuhdanteeseen ja on volyymiltaan merkittävä työllistäjä.  Tällä esimerkkityöllä RD Aluekehitys on osallistunut konseptin kehittämiseen vuosien 2006-2010 tilustöiden yhteydessä. TKTT-konsepti on arvioitu Euroopan unionin parhaimmaksi alueellisen ennakoinnin käytännöksi.

Parhaiten TKTT tuottaa hyötyä mm. työvoimakoulutuksen tehostumisen kautta, kun se kytketään esim. ELY-keskuksen tulosohjaukseen siten, että vuosittain valitaan tietty määrä aloja, joihin konseptia sovelletaan. Aloja ei pidä valita kovin paljon etukäteen, koska konsepti on 1-5 vuoden ennakointiin tarkoitettu ja on syytä ottaa tarkasteluun sillä hetkellä tärkeät alat, kuten vaikkapa kaivosala Pohjois-Suomessa tällä hetkellä.

Konseptin lähtökohdista voidaan suorittaa myös pitkän tähtäimen ennakointia, seudullista ennakointia ja maakuntatason ennakointia sekä valtakunnan tason ennakointia. Kysy lisätietoja sovelluksista RD Aluekehitys Oy:stä.

Mainokset
Kategoria(t): 01 DELFOI JA MENETELMÄT, 02 YRITTÄJYYS, YRITYKSET, KLUSTERIT, 03 YRITYSPALVELUKESKUKSET, 04 OPPILAITOKSET, T&K, 05 HALLINTO, VIRKAMIEHET, 06 POLITIIKKA, POLIITIKOT, 07 Valtakunnan taso, 08 Etelä-Suomi, 09 Länsi-Suomi, 10 Pohjois-Suomi, 11 Itä-Suomi, 12 Maakunnat-/ELYt-/Kuntayhtymät, 13 Maakuntien yhteistyö, 14 Seutukunnat, Seudulliset kehittämiskeskukset, kuntayhtymät, 15 Kaupunkiseudut, 16 Maaseutu, 17 Kylät, 18 Yritykset ja toimialat, 19 Yhdistykset, AVAINKÄSITTEET JA TIETOISKUT, INNOVAATIOYMPÄRISTÖT, KANSAINVÄLISET HANKKEET, KÄYTÄVÄKEHITTÄMINEN JA KORRIDORIT, KOULUTUS, VISIOT JA TOIMENPITEET Avainsana(t): , , , , , , , , , , , , , , , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s