Kaasun käytön lisääntyminen on villi kortti

Kaasun käytön lisääntyminen on hyvin todennäköinen villi kortti, jonka käsittelyyn päätöksentekijöillä on heikot valmiudet.

Tämä käy ilmi Euroopan komissiolle tekemästämme tutkimuksesta. Näin on tutkimuksemme mukaan, etenkin jätteistä tuotettavan kaasun osalta, sama koskenee laajemminkin maakaasuja. Joillakin alueilla, kuten Kouvolassa, ollaan jo pitkällä. Kymen Vesi Oy:n kaasulaitos tuottaa yhdyskuntajätteestä kaasua valtakunnalliseen maakaasuputkistoverkkoon: ”Helsingin Energian, Gasumin ja Kymen Veden ratkaisut ennakoivat samansuuntaista kehitystä. Kymen Vesi tuottaa jo yhdyskuntajätteestä maakaasua Gasumin maakaasuverkkoon ja Helsingin Energia harkitsee siirtymistä puukaasun käyttöön.” (Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen lehdistötiedote 29.11.2011). Muutamissa kaupungeissa suunnitellaan mm. joukkoliikenteen energiamuodoksi vastaavaa. Olisikohan tässä edellytyksiä ns. innovatiiviselle tilaamiselle ja kansallisen työllisyyden tukemiselle? Ainakin on otettava huomioon, että jos vaaditaan polttoaineeksi biokaasua, käytettävän teknologian on toimittava arktisissa olosuhteissa.

Biokaasua Ämmässuon kaatopaikalta Kivenlahden voimalaitokseen Espoossa. Kun Espoon energia kuului hetken ennen Fortumille myyntiä saksalaiselle E.ON Finland Oyj:lle, kaasuhanke toteutui. Valokuva Yrjö Myllylä, kesäkuu 2006.

Kaasun tuottaminen jätteistä oli EU-komission rahoittamassa ns. Blue Sky ohjelman iKNOW-hankkeessa yhtenä tarkasteltavana villinä korttina. Hankkeessa tarkasteltiin perusteellisesti mm. energia-alan villejä kortteja ja heikkoja signaaleja Suomessa. Yrjö Myllylä johti hanketta sen strategisessa loppuvaiheessa aineiston hankinnassa Delphi 2.0 kyselyssä ja vastasi maaraportoinnin ohjaamisesta Suomen lisäksi muiden partnerimaiden osalta eli Iso-Britannin, Saksan, Tsekin ja Israelin. Kukin maa keskittyi tiettyjen teemojen villeihin kortteihin ja heikkoihin signaaleihin. Suomessa oli energiakysymysten lisäksi tarkastelussa maatalous ja kalastus. Työn Yrjö Myllylä suoritti Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen nimissä ja palveluksessa. Ks. tarkemmin tuloksia englannikielisestä artikkelitekstistä linkistä:

Wild Card “Gas from Trash”.

Artikkelin lähteenä on

Myllylä, Yrjö & Maurizio Sajeva & Jari Kaivo-oja & Samuli Aho (2011). iKnow Delphi 2.0 Country Report Finland. 104 s. October 2011. iKnow Project, Finland Futures Research Centre FFRC. <https://yrjomyllyla.wordpress.com/2013/07/31/delphi-study-case-iknow-delphi-2-0-national-survey-country-report-finland/> <Talouselämä 26.3.2020>

Jätteiden käyttö on tullut aiemmin esille RD Aluekehitys Oy:n Delfoi-tutkimushankkeissa mm. MMM/KTM hankkeissa. Esimerkiksi ympäristö- ja energiaklusterissa (nyk. ”Cleantech”) arvioitin jätteiden hyötykäytön olevan klusterin keskeisin työllistäjä vuonna 2015 vuoden 2005 arvioinnissa. Ks. artikkeli

Ympäristö ja energiaklusteri – “cleantech” – ja maaseudun työllisyys 2015

Em. linkissä olevan artikkelin lähde:

Myllylä, Yrjö & Kai Karsma (2005). Maaseudun tulevaisuus ja klusterit – Arviointia Delfoi-menetelmällä. 64 s. Kauppa- ja teollisuusministeriö, Rahoitetut tutkimukset 10/2005.

Maakaasukysymystä ja biokaasukysymystä tulisi tarkastella myös samanaikaisesti, koska mm. samat kuljetus- ja jakelujärjestelmät voivat palvella joilta osin molempia. Biokaasu on jalostettuna kuljetettavissa perinteisen maakaasun seassa kuten em. Kymen Vesi Oy:n esimerkki osoittaa. Tarkastelua pitäisi tehdä kansallisilla ja alueellisilla tasoilla toimintaan johtavin ennakointikäytännöin. Tästä on hanke aloite mm. seuraavassa julkaisussa sivulla 57:

Myllylä, Yrjö (2010). Arktinen ja Itämeren kasvualue Suomen intressien polttopisteessä. 92 s. Työ- ja elinkeinominsteriö, alueiden kehittäminen, 43/2010. <http://www.tem.fi/files/27375/TEM_43_2010_netti.pdf> <https://rdaluekehitys.net/2013/05/30/aluekehitys-rd-julkaisuesittely-arktinen-ja-itameren-kasvualue-suomen-intressien-polttopisteessa/>