TIETOISKU – SUOMEN KUNTATYYPIT

”Keskukset, vuorovaikutusalueet, ydinmaaseutu ja harvaan asuttu maaseutu”

Kama-kartta

Ks. /Klikkaa Suomen karttaa vasemmalla, jossa Suomen kunnat on jaettu em. kuntatyyppeihin.

Suomen maaseutualueet on jaettu kolmeen ryhmään, jotka ovat (EU:ssa käytetty kuntatyyppijako):

–         Harvaan asuttu maaseutualue (Sparsely populated countryside), 129 kuntaa

–         Ydinmaaseutu (Core countryside), 178 kuntaa

–         Vuorovaikutusalueet (Common interaction zone), 148 kuntaa

Tilastokeskuksen Maaseutuindikaattorit (2003) raportin mukaan em. luokittelun mukainen ”KAMA-aluejako on muodostettu monivaiheiselle menetelmällä. Ensimmäisessä vaiheessa on eroteltu kaupungit kaupunkiverkkotutkimuksen (Vartiainen&Antikainen 1999) ja kuntien maaseutumaisuutta kuvaavien muuttujien avulla. Toisessa vaiheessa on rajattu kaupunkien läheinen maaseutu perustuen maaseudulta taajamissa työssäkäyntiä kuvaaviin tietoihin. Kolmannessa vaiheessa on tilastollisella monimuuttujamenetelmällä jaettu jäljelle jäänyt maaseutu ydin- ja harvaan asuttuun maaseutuun käyttäen yhdeksää maaseudun aluerakennetta, elinkeinorakennetta, maatilataloutta ja kehitysongelmia kuvaavaa muuttujaa (Keränen & al. 2000).”

Aluekehittämistä pitäisi tehdä kuntatyyppien ominaisuudet huomioiden sekä keskusten ja maaseutualueiden hedelmälliseen vuorovaikutukseen pyrkien – kysyntä tulee keskuksista.  RD Aluekehityksen hankkeessa näiden kuntien SWOT-analyysiä ja muuta kehittämistarkastelua ns. kasvuklustereiden näkökulmasta tehtiin vuonna 2003-2005 ulottaen tarkastelun aikajänne vuoteen 2015. Nyt olisi aika päivittää tulokset etenkin alueiden tasolla ja toimesta. Tämä tukisi uusien kunnan- ja kaupunginvaltuustojen toimintaa. Parhaimmillaan voitaisiin laatia alueellinen tai seudullinen elinkeinostrategia (ks. esim. Myllylä & Perttunen):

Kuntatyyppien SWOT-analyysit:

> Keskukset,

> Vuorovaikutusalueet,

> Ydinmaaseutu,

> Harvaan asuttu maaseutu.

Lähde

Myllylä, Yrjö & Linturi, Hannu (2004). Maaseudun tulevaisuuden kasvuklusterit. 114 s. Oy Aluekehitys RD, RD Delfoi -sarja / Maa- ja metsätalousministeriö / Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä YTR.   <http://aluekehitys.internetix.fi/fi/tiedostot/matukaloprap290305.pdf>

Ks. myös

Maaseudun tulevaisuuden kasvuklusterit -blogiartikkeli

Myllylä, Yrjö & Kai Karsma (2005). Maaseudun tulevaisuus ja klusterit – Arviointia Delfoi-menetelmällä. 64 s. Kauppa- ja teollisuusministeriö, Rahoitetut tutkimukset 10/2005. <http://ktm.elinar.fi/ktm_jur/ktmjur.nsf/12b74ae4d1122aadc22565fa003211a6/7db3284fd6ff7044c225707d0040c9d0/$FILE/ratu10elo_2005_netti.pdf>

Myllylä, Yrjö (2001). Yhteistyömahdollisuudet kaupunkiseutujen klusterikehittämisessä. 86 s. Kauppa- ja teollisuusministeriön tutkimuksia ja raportteja 22/2001. <http://julkaisurekisteri.ktm.fi/ktm_jur/ktmjur.nsf/All/3BA13D5049533F7AC2256ACA0027394B>

Myllylä, Yrjö & Mika Perttunen (2011). Koillis-Suomen elinkeinostrategia 2011-2015.  121 s. Koillis-Suomen kehittämiskeskus Naturpolis Oy / Koheesio- ja kilpailukykyohjelma KOKO. <http://www.naturpolis.fi/dynamic/Nettiversio_Koillis-Suomen_elinkeinostrat.pdf> (EU:n parhaimman alueellisen ennakointikäytännön elementtejä vahvasti hyödyntänyt sovellus)

Lehtinen, Pirkko & Myllylä, Yrjö & Suikkanen, Asko (2001): Osaaminen, Koulutus ja Ennakointi – Kemi-Tornio 2010. 192 s. Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun julkaisuja Sarja A. Raportteja ja tutkimuksia. Kemi 2001. <http://aluekehitys.internetix.fi/fi/sisalto/03_tuotteet/kt2010yvtietoisku> (EU:n parhaimman alueellisen ennakointikäytännön elementtejä vahvasti hyödyntänyt sovellus)

Myllylä, Yrjö (2003). Palvelu- ja ihmissuhdetaitoinen Helsinki 2015. ESR-koulutustarpeiden ennakointi-projekti. 68 s. Helsingin kaupungin opetusvirasto, ammatti- ja aikuiskoulutuslinja. <http://aluekehitys.internetix.fi/fi/sisalto/05_julkaisut/hki2015>