Asiantuntijoiden intressi huomioitava asiantuntijatietoa hyödynnettäessä


Asiantuntijoiden intressi tutkittavaan ilmiöön vaikuttaa heidän kannanottoihinsa. Case: Intressiryhmittäiset tulokset, AMT-ennakoinnin Delfoi-paneelin 2. kierros.

ASIANTUNTIJAN INTRESSI JA  KANNANOTOT. Asiantuntijatiedon käytössä suurimpia haasteita on ymmärtää asiantuntijan intressin vaikutus hänen mielipiteeseensä ja ottaa se huomioon analyysissä ja johtopäätöksissä. RD Aluekehityksen sovelluksissa intressiryhmien vaikutus pyritään jatkuvasti ottamaan huomioon paneelia suunnitellessa ja jollakin tapaa resurssien sallimissa puitteissa myös tuloksia analysoitaessa. Myös riippumaton näkökulma on mahdollinen ja tarpeellinen näkökulma, mutta se on usein harvinaisempi näkökulma, kun nopeasti katsottuna näyttäisi – sitä harvemmin löytyy ainakaan julkisen sektorin palveluksessa vahvasti olevalta tai suuryrityksen edustajalta, joilla on usein suuret intressit turvattavanaan. Riippumattomia voisivat olla tapauksesta riippuen esimerkiksi eläkkeellä olevat asiantuntijat, opiskelijat, joidenkin järjestöjen edustajat, riippumaton lehdistö tms., joka ei saa ilmiöstä merkittävää toimeentuloa, mutta on siihen perehtynyt asiantuntija. Ehkä monessa tapauksessa myös pienyrittäjät voivat toimia riippumattominakin asiantuntijoina.

Ellei asiantuntijan intressin vaikutusta tunnusteta, tunnisteta tai kyetä, osaata ottaa huomioon, seuraukset voivat olla kalliita. Esimerkkinä yksittäisen intressiryhmän omaa etua ajavasta kaiketi ylisuuresta vaikutuksesta yleisen edun ja viime kädessä myös intressitahon itsensä edun vastaisesti on  Lex Nokia , jonka laukkauttamisesta tarpeetomana on ehdotettu. Aivan uusiakin näyttää löytyvän, kuten mahdollisesti esim.  tuore Joukkoliikennelaki tietyin osin (esim. HS 2.12.2012: ”Tuoreen joukkoliikennelain mukaan uuden liikennöitsijän hakemus voidaan hylätä, mikäli se uhkaa aiheuttaa pysyvää ja vakavaa haittaa olemassaolevalla bussiliikenteelle” – Jos em. kohtaa sovelletaan aktiivisesti, mikä on bussiliikenteen tulevaisuus Suomessa, voisiko Lex Nokian kokemuksista oppia?). Myös esimerkiksi tutkija voi alkaa puhumaan tietyn asian tärkeydestä, kun tutkimusrahoituksen painopisteet sitä edellyttävät rahoituksen saamiseksi.

Tärkeää olisikin muistaa mihin pyritään ja osata käyttää asiantuntijatietoa asetetun tavoitteen saavuttamiseksi. Intressiä tarvitaan mitä suuremmissa määrin, mutta sitä on osattava käyttää. RD Aluekehitys perustaa toimintansa asiantuntijatiedon hyödyntämiseen kulloisenkin tarpeen mukaisesti. RD Aluekehitys käyttää tarkoitukseen erilaisia asiantuntijoita, erilaisia näkökulmia hakien. RD Aluekehityksen selvitykset ovat siten useinmiten luotettavammalla pohjalla, kun yksittäisen intressiä omaavan selvitysmiehen, joka kenties perustaa tulokset omaan tai suppean asiantuntijajoukon arviointiin, ilman että huomioi millaista ja kuinka monipuolista asiantuntemusta ilmiön ymmärtäminen itse asiassa vaatisi.

CASE. Arktisen meriteknologian ennakointihankkeen Delfoi-paneelin 2. haastattelukierroksen tulokset on ajettu kahdessa intressiryhmässä ulos ja tuloksia on hyödynnetty loppuraportin analyysissä etenkin jatkotoimenpidesuosituksia tarkasteltaessa. Joitakin suositusten painotuseroja on havaittu yritys- ja julkislähtöisten arktisen meriteknologian asiantuntijoiden välillä, jotka tulokset raportoidaan loppuraportissa. Intressiryhmittäiset raportit löydät  http://www.amtuusimaa.net sivustolta ao. linkistä. Useimpien jatkohankkeiden osalta ryhmät ovat hyvin samanmielisiä, mutta muutamien poikkeusten osalta eroja voitaneen selittää jossakin määrin myös em. intressillä. Lopullisia suosituksia annettaessa eroavaisuudet on syytä huomioida niin. Esimerkiksi jos asiantuntijoina olisi vain julkisen sektorin toimijoita tai he olisivat enemmistönä, tulokset vinoutuisivat eivätkä suositukset tukisi yritystoimintaa (erittäin normaali ja yleinen tilanne Suomessa, yrityksiä edustaa usein vain niiden edusjärjestöt, pääosa osallistujia on useinmiten käytännössä julkisia toimijoita). Tosiasiassa yritys- ja julkislähtöisiin vastaajaryhmissä on tässä tapauksessa suurin piirtein yhtä paljon vastaajia. Osa julkisen ryhmän toimijoista sopisivat myös riippumattomien ryhmään, jota ei kuitenkaan erikseen perustettu analyysiä varten. Ryhmittäisessä analyysissä voidaan tässä tapauksessa esim. nostaa paremmin yritysten ääni kuuluviin, jottei suositeltavat kehityshankkeet tue vain julkisten toimijoiden omia intressejä.

Intressiryhmittäiset tulokset, AMT-ennakoinnin Delfoi-paneelin 2. kierros.

Mainokset
Kategoria(t): 01 DELFOI JA MENETELMÄT, 02 YRITTÄJYYS, YRITYKSET, KLUSTERIT, 03 YRITYSPALVELUKESKUKSET, 04 OPPILAITOKSET, T&K, 05 HALLINTO, VIRKAMIEHET, 06 POLITIIKKA, POLIITIKOT, 07 Valtakunnan taso, 08 Etelä-Suomi, 09 Länsi-Suomi, 10 Pohjois-Suomi, 11 Itä-Suomi, 12 Maakunnat-/ELYt-/Kuntayhtymät, 13 Maakuntien yhteistyö, 14 Seutukunnat, Seudulliset kehittämiskeskukset, kuntayhtymät, 15 Kaupunkiseudut, 16 Maaseutu, 17 Kylät, 18 Yritykset ja toimialat, 19 Yhdistykset, AVAINKÄSITTEET JA TIETOISKUT, INNOVAATIOYMPÄRISTÖT, KANSAINVÄLISET HANKKEET, KÄYTÄVÄKEHITTÄMINEN JA KORRIDORIT, KOULUTUS, VISIOT JA TOIMENPITEET Avainsana(t): , , , , , , , , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s