RD TIETOISKU

2.11   EU-politiikka

EU-hankkeiden rooli

• Yritykset on saatava hyötymään ja osakkaiksi EU-hankkeisiin nykyistä enemmän, jotta aluekehitysvaikutuksia syntyisi
• Keskeinen painopiste keskusten veturiyritysten ja orgnisaatioiden tarpeiden kartoitus sekä koulutuksen kehittäminen maaseutualueilla palvelemaan keskusten tarpeita.
• Koulutuksen kehittämiselle hyvä lähtökohta klusterin keskeisimmät tuotealueet.

Suomen EU-jäsenyyden myötä EU-politiikka on alkanut vaikuttaa yhä enemmän maaseudun kehittymiseen muun muassa erilaisten EU-ohjelmien ja muun muassa EU-WTO-prosessin myötä. WTO-prosessi pyrkii poistamaan maataloustuotteiden tullit kansainvälisestä kaupasta. Tällä hetkellä maaseudun kannalta suurena kysymyksenä on erityisesti tuotantokohtaisesta tuesta luopuminen muutaman vuoden päästä ja siirtyminen tilakohtaiseen tukeen. Seuraavassa pohditaan maaseudun kehittymistä EU-politiikan näkökulmasta. Tämän tutkimuksen yksi taustatekijä on juuri uusien mahdollisuuksien löytäminen tiloille perinteisen maataloustuotannon tilalle tuotantokohtaisesta tuesta luovuttaessa.

Tutkimuksen pilottihaastatteluvaiheessa tuotiin tärkeimpänä muutosehdotuksena EU-hankkeissa yritysten roolin ja hyötymisen kasvattaminen. Ajatus esitettiin panelisteille väitteen muodossa (kuvio 40).

olen = Olen taipuvainen hyväksymään väitteen,  en_ole = En ole taipuvainen hyväksymään väitettä

Kuvio 40. ”EU-hankkeissa yritysten tulisi olla nykyistä enemmän mukana” väitteen hyväksyi 95 % Delfoi-paneelin vastaajista. Delfoi-paneeli, 1. haastattelukierros.

Panelistit perustelivat myönteistä suhtaumista yritysten hyötymiseen ja mukaantuloon: ”Jos päätösvalta edelleen on virkamiehillä, jotka tulevat koulun penkiltä suoraan ilman kokemusta yrityselämästä ja haluavat määrätä kaapin paikan , yritykset jäävät hyvin nopeasti pois. Yrittäjillä ei ole aikaa osallistua pätemiskilpailuihin , jos he tai heidän edustamansa elinkeino eivät saa mitään hyötyä. Ikuinen teoreettinen pohdiskelu tästäkin voitaisiin lopettaa. Yritykset tulevat mukaan, jos hankkeet suunnitellaan yritysten tarpeista lähtien. Kaupalliset, isot firmat pärjäävät kyllä omillaan, mutta mikro-ja pk-yrittäjät tarvitsevat itselleen ”sparraajaa” toimintansa kehittämisessä -heidän panostusmahdollisuuden määrät (%) ovat kuitenkin kovin rajalliset. Lopputulokset ratkaisevat ja tulokset syntyvät yrityksissä. Yritykset eivät halua olla pyörittämässä byrokratiaa. Kaksitasoisissa hankkeissa kehitetään sekä yrittäjiä että toimijoita. Yleensä hanke onnistuu sitä paremmin, mitä enemmän yritykset ovat mukana mitä enemmän ne ovat hankkeeseen sitoutuneet.”

On muistettava, että yritykset tuottavat kaiken sen virran, jolla EU-hankkeita voidaan pyörittää maksamalla veroja suoraan tai työntekijöidensä palkkojen kautta. Tämän vuoksi on ehdottoman välttämätöntä, että hankkeet myös tukevat yritysten toimintaa tavalla tai toisella. Mikäli yritykset saadaan mukaan hankkeiden alusta asti, voidaan otaksua kehittämisrahojen alueella periaatteessa lisääntyvän, joka tapauksessa ainakin alueen hyvinvoinnin voidaan otaksua lisääntyvän myönteisen yrityskehityksen vuoksi.

Panelisteilta kysyttiin ”Miten edustamassasi klusterissa alueella toimivat nykyiset yritykset saataisiin EU-hankkeisiin paremmin mukaan tuomaan (muun muassa tarpeellista markkinatietoa ja verkottumistarvetietoa)?” Muun muassa seuraavia vastauksia ja ideoita annettiin: ”Tarvitaan yrittäjien arvostusta ja kuuntelemista.  Hankevetäjät töihin yrityksiin, jotta ymmärrys kasvaa. Osallistuminen on kiinni projektihenkilön osaamistasosta, ammatillisesta uskottavuudesta ja saman kielen puhumistaidosta.  Yrityskoko alalla on niin pieni, että ainoastaan verkottuminen ja ulkopuolinen kannustus esimerkiksi TE keskusten kautta voi auttaa. Tiedottamalla tehokkaammin saavutettavista hyödyistä ja vähentämällä byrokratiaa. In my experience, no deserving EU application seems to work! Poistamalla byrokratiaa. Lähtökohtana malli, jossa yritykset itse saavat hyötyä mukanaolostaan. Tulee yrityslähtöisesti rakentaa sellaisia hankkeita, joissa pienet ja suuret ovat mukana = verkostohankkeita.”

Keskusten ja maaseutualueiden yhteistyö painopisteenä EU-hankkeissa

Tämä tutkimuksen valossa keskusten ja vuorovaikutusalueen yritysten tarpeet sekä kehitettävän alueen yritysten tarpeet ovat EU-hankkeiden yksi painopistealue. Tarpeet selviävät vain kysymällä yritysten johdon mielipidettä. Tämän tutkimuksen mukaan toiseksi tärkein seikka on osaavan työvoiman koulutus yritysten tarpeisiin. Panelistit hyväksyivätkin 85 % väitteen, että ” Edustamasi klusterivision toteuttamiseksi olisi tärkeää käynnistää projekteja, joissa selvitellään keskusten yritysten ja organisaatioiden sellaisia tarpeita, joita voitaisiin hoitaa eri tyyppisillä maaseutualueilla kouluttamalla koulutettavaa väestöpotentiaalia näihin tehtäviin” (kuvio 41). Tässä keskukset on ymmärrettävä melko laajasti ja niihin olisi luettava myös vuorovaikutusalueet, koska niillä on paljon kasvuklustereiden veturiyrityksiä. Tärkeä johtopäätös on kuitenkin, että hankkeiden lähtökohta ei saa olla hallinnollisen alueen, kunnan, seutukunnan, maakuntaliiton, TE-keskuksen sisäinen toiminta vaan aito klusteroituminen, jossa veturiyritysten tarpeita selvitellään myös oman alueen ulkopuolelta ja yritetään kehittää koulutusta ja muita lähtökohtia palvelemaan näitä tarpeita.

olen = Olen taipuvainen hyväksymään väitteen, en_ole = En ole taipuvainen hyväksymään väitettä

Kuvio 41. ”Edustamasi klusterivision toteuttamiseksi olisi tärkeää käynnistää projekteja, joissa selvitellään keskusten yritysten ja organisaatioiden sellaisia tarpeita, joita voitaisiin hoitaa eri tyyppisillä maaseutualueilla kouluttamalla koulutettavaa väestöpotentiaalia näihin tehtäviin (vrt. esimerkiksi terveydenhoidon puhelinneuvonta-sovellukset)” väitteen hyväksyi 85 % Delfoi-paneelin vastaajista. Delfoi-paneeli, 1. haastattelukierros.

Resurssien allokoinnin painopisteet

Resurssien allokointia kokonaistalouden kannalta tuottavasti on pidetty yhtenä julkisen sektorin tehtävänä. Koulutusta ja tutkimusta on suunnattualoille, joilla on katsottu olevan erityistä merkitystä kansantaloudelle. Käytännössä esimerkiksi TE-keskuksilla on ollut myös omat linjauksensa, mille yrityssektorilohkoille resursseja annetaan. Tiettyinä aikana tietyt alat on mielletty sellaiseksi, että tuki- tai kehittämisrahaa on ollut niille vaikea saada, koska ne eivät ole painopistealueita, niihin ei syystä tai toisesta ole uskottu, on saatettu ajatella, että ko. alat ovat jopa taantuvia aloja.

Myös tämän tutkimusaineiston väärinkäyttö tässä mielessä on mahdollista. Panelistien mielestä on erittäin tärkeää, että ”EU-hankkeiden toteutuksessa julkisen vallan määrittelemien painopistealojen rinnalle on tuotava tähtiyritysajattelu, jossa hankkeiden lähtökohtana on alueiden olemassaolevien yritysten markkinatieto ja tarpeet”. Panelistit hyväksyivät tämän väitteen täysin (kuvio 42).

olen = Olen taipuvainen hyväksymään väitteen, en_ole = En ole taipuvainen hyväksymään väitettä

Kuvio 42. ”EU-hankkeiden toteutuksessa julkisen vallan määrittelemien painopistealojen rinnalle on tuotava tähtiyritysajattelu, jossa hankkeiden lähtökohtana on alueiden olemassaolevien yritysten markkinatieto ja tarpeet.” Delfoi-panelistit hyväksyivät väitteen  100 %. Delfoi-paneeli, 1. haastattelukierros.

Mikä on tämän tutkimushankkeen painopisteajattelun ja olemassaolevien alueiden yritysten välinen suhde? Esimerkiksi voidaan kysyä, miksi tässä ei ole maaseudun ja sen tulevaisuuden kannalta tärkeää metallialaa. Metalliala on jätetty pois viitaten aikaisempiin tutkimuksiin ja se nähdään tavallaan mekaanisen puun tavoin tuotantolähtöisenä käsitteenä. Parempi olisi ajatella, että maaseudun metalliyrityksillä voi olla tulevaisuus muun muassa matkailuklusterissa (esimerkiksi risteilylaivojen tekemisen voisikin mieltää matkailualaan liittyväksi. Tai osa metallialan yrityksistä voikin suuntautua hyvinvointialan yrityksiä palvelemaan. Tärkeintä on, että tämä tutkimus antaakin vain keskustelun aihetta tehdä alueilla omia tarkempia analyysejä ja johtopäätöksiä kehitettävistä aloista ja toimenpiteistä yhteistyössä alueen omien yritysten kanssa. Kehitettävän alueen yritykset on otettava yhdeksi keskeiseksi lähtökohdaksi.

Tuotanto vs. tilakohtainen tuki

Delfoi-paneeli pohti 1. ja 2. haastattelukierroksella tuotanto- vs. tilakohtaisen tuon problematiikkaa. Paneeli vastasi muun muassa seuraaviin kysymyksiin, joiden vastaukset ovat luettavissa osoitteesta http://aluekehitys.internetix.fi:

–         Maaseudun tuotantokohtaisesta tuesta luopuminen vapauttaa työvoimaa ja  tiloja, joilla on tietyt ominaispiirteet? Millaista työvoimaa ja millaisia tiloja  vapautuu erityisesti edustamasi klusterin tarpeisiin? (1 krs, kysymys  31)

–         Tuotantokohtaisesta tuesta luopumisen seurauksena voi olla paineita peltoalan pienentymiseen. Toisaalta muun muassa matkailun etc. näkökulmasta maaseudun kulttuurimaiseman säilyminen on tärkeää. Millaisia ideoita sinulla on peltoalan hyödyntämiseksi uudella tavalla? Mainitse 1-3 ideaa. (1 krs, kysymys 32)

–         Millaisia yleisiä vaikutuksia näette näillä uudistuksilla olevan maaseutualueisiin? Millaisia mahdollisuuksia uudistukset tarjoava erityisesti edustamasi klusterin kehittymiseen maaseutualueilla yhteistyössä keskusten kanssa? (2. krs, kysymys 18).

Em. kysymyksiä ja niiden vastauksia voidaan pohtia tarpeen mukaan alueellisissa koulutus- ja kehittämistilaisuuksissa ja ottaa tuotettu em. linkissä oleva vastausaineisto yhdeksi keskustelunlähtökohdaksi.

Lähde:

Myllylä, Yrjö & Linturi, Hannu (2004). Maaseudun tulevaisuuden kasvuklusterit. 155 p. Ministry of Agriculture / Maa- ja metsätalousministeriö / Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä YTR 2003-2004. Tutkimusraportti, Espoo 29.3.2005, Oy Aluekehitys RD, RD Delfoi –sarja (ISBN 952-99539-0-9,  PDF)

Ks. myös:

Myllylä, Yrjö & Kai Karsma (2005). Maaseudun tulevaisuus ja klusterit – Arviointia Delfoi-menetelmällä. 64 s. Kauppa- ja teollisuusministeriö, Rahoitetut tutkimukset 10/2005.

Seuranta ja implementointi:

• Estääkö EAKR-asetuksen tulkinta ja käytännöt Suomen alueellisen uusiutumisen ja alueellisen kehityksen?
• Varsinais-Suomen Yrittäjät, Y-lehti 25.8.2015: Yksityiset yritykset tasavertaisiksi julkisten yritysten kanssa