RD TIETOISKU

4   Suosituksia

4.1 Jatkotutkimukset

Valtakunnan taso

Klustereiden aluekehitysvaikutusten tehostaminen. Tarkastellaan tärkeimpien kasvuklustereiden aluekehitysvaikutusten tehostamisen keinoja ja vaikutuksia klustereiden kehittymiseen. Tavoitteena on vaikuttaa aluekehitykseen klusterikehittämisen kautta. Tarkasteluun on syytä ottaa ainakin Informaatioteknologia ja viestintä, hyvinvointiklusteri, ympäristöklusteri ja matkailun klusteri. Tavoitteena on klustereiden maantieteellisen toiminta-alueen laajentaminen erityisesti informaatioteknologiaa hyödyntäen niin, että tutkimuksen tulosten implementoinnissa mahdollisimman moni alue kytkeytyisi kasvuklustereihin.

Menetelmänä toimisi esimerkiksi Delfoi-menetelmä, sekä siihen  liittyvä hankkeen aikainen viestintä- ja koulutussuunnitelma. Intressitahoina olisivat ennen muuta sisä- ja kauppa- ja teollisuusministeriön johdolla laajempi koalitio, johon voisivat kuulua muun muassa työministeriö ja opetusministeriö, Kuntaliitto sekä elinkeinoelämän järjestöjä ja erityisesti tietoteknistä osaamista ja ns. palvelukeskuskonseptin mukaista kokemusta (best practice alueen toimijoita mukaan).

Koulutustarpeiden ennakointi kasvuklustereiden, palvelukeskusten ja maaseutualueiden  näkökulmasta. Koulutustarpeiden ennakointi erityisesti Informaatioteknologian ja viestinnän, hyvinvointiklusterin, ympäristö ja matkailuklusterin näkökulmasta sekä näihin liittyvien palvelukeskusten (tietoteknologiaa- ja etätyöideaa hyödyntäviä uusia palvelukeskuskonsepteja) kehittämisen näkökulmasta maaseutualueilla.

Keskeistä olisi selvittää keskusten veturiyritysten ja julkisten organisaatioiden tarpeita em. klustereissa ja arvioida maaseutualueiden mahdollisuuksia tyydyttää näitä tarpeita koulutuksen kehittämisen kautta maaseutualueilla. Keskeisiä taustatahoja tutkimukselle voisivat olla opetusministeriö, työvoimaministeriö, kauppa- ja teollisuusministeriö sekä elinkeinoelämän järjestöt. Menetelmänä toimisi esimerkiksi Delfoi-menetelmä, jossa asiantuntijoina muun muassa veturiyritysten ja muiden veturiorganisaatioiden edustajia keskuksista sekä maaseutualueiden toimijoita.

Palvelukeskuskonseptien sisällöt. Selvitetään potentiaalisia palvelukeskuskonseptien sisältöjä erityyppisillä maaseutualueilla erityisesti keskusten veturiyritysten ja veturiorganisaatioiden markkinainformaatioon perustuen.

Menetelmänä toimisi esimerkiksi Delfoi-menetelmä. Intressitahoja voisivat olla muun muassa työministeriö, Kuntaliitto, Elinkeinoelämän keskusliitto, tietoteknologian yritykset,

Joustavat koulutusmallit.  Arvioidaan millaisia uusia joustavia koulutusmalleja tarvitaan, jotta veturitoimijoiden tarpeisiin liittyvä koulutus voidaan toteuttaa maaseutualueilla. Tämä tarkoittaa keskeisesti muun muassa internetpohjaisten koulutusmallien ja –osioiden tarpeen ja mahdollisuuksien kartoitusta.

Menetelmänä toimisi esimerkiksi Delfoi-menetelmä. Keskeisiä intressitahoja voisivat olla muun muassa opetusministeriö, työvoimaministeriö, Sitra, kauppa- ja teollisuusministeriö sekä elikeinoelämän ja tietotekniikkaa edustavat järjestöt sekä mahdollisesti yritykset.

Verkottumisen pullonkaulat ja niiden poistaminen. Keskusten ja maaseutualueiden yhteistyössä on pullonkauloja, jotka tämän tutkimuksen mukaan liittyvät pitkälti julkisen hallinnon sisäisen vuorovaikutuksen haasteisiin erityisesti maaseutualueilla, esimerkiksi kuinka TE-keskus on läsnä harvaan asutulla- ja ydinmaaseudulla. Esimerkkinä uudet parthership-tyyppiset toiminnot muiden toimijoiden kanssa palveluiden tarjoamiseksi voisivat olla yksi mahdollisuus. Pullonkauloja kasvuklustereiden kehittämiseksi maaseutualueilla voisi tutkia seuraavilla tasoilla: public-public, public-private, private-public ja private-private –verkostoitumisen tasot.

Menetelmänä toimisi esimerkiksi Delfoi-menetelmä. Keskeisiä intressitahoja voisivat olla kauppa- ja teollisuusministeriö, työvoimaministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, TE-keskukset ja Kuntaliitto sekä elinkeinoelämän järjestöt.

Kuntien rooli innovaatioalustana. Tutkimuksessa tutkittaisiin kuinka merkittävää on kuntien johtavien viranomaisten ja päättäjien asenne kunnan menestymiseen. Erityisesti tutkittaisiin kuntia yritysten ja muiden tahojen innovaatioalustana. Tämä MATUKA-tutkimuksen mukaan mitä pienemmästä kunnasta on kysymys, sen suurempi rooli on esimerkiksi yritysten menestymisessä se, että kunta tarjoaa tuotekehitykselle pilotointimahdollisuuksia. Tulevaisuudessa kunnan rooli kasvaa erityisesti siinä, miten se suhtautuu joustaviin koulutusmalleihin, mikä näkökulma on oltava yhtä voimakkaasti mukana tarkastelussa. Tarkastelussa yhtenä näkökulmana voisi olla myös kuntien tilaaja-tuottaja –asennoitumisen vaikutus alueen kehitykseen perinteisten julkisten palveluiden järjestämisessä.

Menetelmänä toimisi esimerkiksi Delfoi-menetelmä. Intressitahoina voisivat olla muun muassa elinkeinoelämän järjestöt, Kuntaliitto, kauppa- ja teollisuusministeriö, opetusministeriö ja Sitra.

Loma-asukkaiden ja ikääntyvien rooli maaseudun palvelukeskusten työvoimaresurssina. Tutkimuksessa selvitetään, missä määrin loma-asukkaat ovat halukkaita osallistumaan lomapaikka- tai kesämökkipaikkakunnallaan työntekoon. Tietoa hyödynnetään erityisesti kun arvioidaan erityyppisten maaseutualueiden kuntien mahdollisuuksia kehittää koulutuksen kautta uutta tietoteknologiaa hyödyntävää palvelukeskustoimintaa alueelleen. Tutkimukseen voidaan yhdistää myös iäkkäät palvelukeskusten työvoimaresurssina tarkastelu.

Menetelmänä voisi olla laajat posti- tai puhelinhaastattelukyselyt, jotka voitaisiin toteuttaa vaikkapa jostakin nykyisestä puhelinpalvelukeskuksesta, jonka toimialaan tällainen toiminta voisi kuulua. Intressitahoina voisivat olla vaikkapa sisäasiainministeriö, lomailun sosio-ekonomisiin tutkimuksiin vahvasti suuntautunut saaristoasiainneuvottelukunta ja muut asiantuntijatahot. Tulosten välittämiseen kuntien käyttöön on kiinnitettävä erityistä huomioita.

Aluetaso

Aluetasolla tarkennetaan valtakunnan tason tutkimusten tuloksia.

Elinkeinostrategioiden päivittämisen taustaselvitykset – kunta- ja kuntarypästaso. Selvitetään kunnan tai kuntaryppään yhteisöllinen näkemys tulevaisuuden osaamisen suuntaamisen painopistevalinnoista erityisesti  muutostrendien ja kasvuklustereiden näkökulmasta. Korostetaan avointa alhaalta ylöspäin – suuntautuvaa informaatioprosessia, jossa alueen yritykset ovat painokkaimmin mukana, toisena keskeisenä ryhmänä on tutkimus- ja oppilaitokset.

Menetelmänä toimisi parhaiten Delfoi-menetelmän sovellus, jossa korostetaan sitoutumista. Sitoutumisen ulottuvuutta voidaan vahvistaa muun muassa kytkemällä menettelyyn avoimia seminaareja ja laajentamalla tiedotusta ja viestintää osallistuvien organisaatioiden lisäksi koko yhteisöön erillisen hankkeen aikaisen viestintäsuunnitelman avulla. Katso esimerkiksi Lehtinen ja muut (2001) Osaaminen, Koulutus  ja Ennakointi – Kemi-Tornio 2010.

Koulutustarpeiden ennakointihankkeet kunta- ja kuntarypästasolla.  Arvioidaan erityisesti korostuneiden kasvuklustereiden koulutustarpeita kunta- ja kuntarypästasolla. Mukaan tarkasteluun on otettava ainakin lähikeskusten veturiyritysten tarpeet, vaikka ne eivät kuuluisi esimerkiksi ennakointihanketta käynnistävän koulutuskuntayhtymän alueeseen. Painopisteet tulee olla voimakkaasti sekä oman yrityskannan että keskusten yritysten tarpeissa. Erityisesti keskusten yritysten tarpeita tyydyttämään on arvioitava tietotekniikkaa hyödyntävien palvelukeskusten kehittämismahdollisuudet alueille.

Maakuntataso. On erittäin tärkeää että em. kaltaisia kasvuklustereiden ja niiden aluevaikutusten laajentamiseen tähtääviä ennakointitutkimuksia tehdään myös maakuntatasolla.

4.2   Kehittämishankkeet

 Valtakunnan taso

Tutkimustulosten hyödyntämissuunnitelma ja toteutus.  Hankkeessa hyödynnetään tämän tutkimuksen tuloksia ja toimenpidesuosituksia. Tulokset välitetään kohderyhmille laaditun tulosten julkistamis- ja hyödyntämissuunnitelman avulla.  Painopiste on tulosten saattamisesta EU:n ohjelmakauden 2007-2013 toteutukseen osallistuvien tahojen käyttöön.  Ennakointitutkimuksen luonteen mukaisesti tutkimus on ennakointitutkimus vasta sitten, kun tulokset ovat vaikuttaneet päätöksentekoon. Tieto viedään tiedottein, lehtiartikkelein, sähköpostitiedottein, seminaariesitelmin, koulutus- ja kehittämistilaisuuksien ja hankkeiden konsultoinnin avulla toimijoiden toimintaohjelmiin. Pääidea on kohderyhmäkohtainen tulosten räätälöinti, esittelymateriaalit sekä koulutus- ja kehittämistilaisuudet.

 Menetelmällisesti keskeistä on viestintäsuunnitteluosaaminen ja sen toteutus.

Osapuolina voisivat olla muun muassa sisäasiainministeriö, kauppa- ja teollisuusministeriö, työvoimaministeriö maa- ja metsätalousministeriö, Kuntaliitto, elinkeinoelämän järjestöt.

TE-keskusten elinkeinopolitiikan hallinnollisten käytäntöjen kehittäminen. Hankkeessa arvioidaan käytäntöjä, millä TE-keskusten eri osastojen välistä yhteistyötä elinkeinopolitiikassa voidaan tehostaa, miten eri esimerkiksi yritysosaston tuotteistettuja yrityskehityspalveluja tulisi kehittää, että ne palvelisivat maatalous- ja työvoimaosaston perinteistä asiakaskuntaa ja niiden piiriin kuuluvaa potentiaalista uutta asiakaskuntaa, miten palveluiden saatavuutta etenkin harvaan asutulla maaseudulla ja ydinmaaseudulla voitaisiin kehittää partneri shop-tyyppisellä toiminnalla muiden julkisten tai yksityisten organisaatioiden kanssa. Kehittämishankkeen taustalla tulisi painottua korostuneet kasvuklusteri sekä yhteistyö maaseutualueiden ja keskusten kanssa.

Hankkeessa osapuolina olisivat muun muassa kauppa- ja teollisuusministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, työvoimaministeriö, TE-keskukset, elinkeinoelämän järjestöt ja best practice –alueet.

Tilastointikäytännön kehittäminen kuvaamaan toimintojen monipaikkaisuutta. Tällä hetkellä monipaikkaisuuden kehittymisestä ei ole luotettavaa kuvaa. Ihmisten asuminen ja työskentely sekä työpaikat kirjautuvat usein yhdelle paikkakunnalle vaikka todellisuudessa sama ihminen saattaa asua kahdessa paikassa, työskennellä jopa kolmessa paikassa ja samalla työorganisaatiolla on monipaikkainen toimintamalli, vaikka se virallisesti on rekisteröity yhdelle paikkakunnalle.

Menetelmänä uudessa tilastointikäytännössä voisi olla haastattelututkimusta hyödyntävä barometri yhdistettynä tilastotietoihin. Barometrin toteuttamisessa olisi arvioitava muun muassa maaseutualueiden palvelukeskusten mahdollisuuksia toteuttaa haastattelut ja jopa tuottaa koko raportti määräajoin yhteistyössä tilastokeskuksen  kanssa.

Aluetaso

Laajakaistaverkot. Tämän tutkimuksen valossa laaja-kaistaverkot ovat välttämättömiä, jotta maaseutualueet voivat liittyä osaksi kasvuklustereita.  Keskeinen syy on siinä, että liittymistapa on keskeisesti juuri verkkopalveluiden ja tietotekniikkaa hyödyntävien palvelukeskusten kehittäminen, jotka pohjautuvat keskeisimpiin maaseudun muutostrendeihin eli toimintojen verkottumiseen, tietoteknologian kehittymiseen ja verkkopalvelujen kehittymiseen. Kunnissa ja kuntaryppäissä sekä maakunnissa tulee selvittää millaiset kapasiteettitarpeet nyt ja tulevaisuudessa on laajakaistaverkolle. Tiettyihin työssäkäyntietäisyyden pisteisiin, esimerkiksi kuntakeskuksiin,  tulisi pystyä luomaan riittävän tehokkaat laajakaistayhteydet, jotta verkkopalveluiden- ja palvelukeskusten  kehittäminen olisi mahdollista.

Osapuolina hankkeissa voisivat olla kunnat, maakunnat, nykyiset käyttäjät ja asiantuntijat sekä mahdolliset tulevat käyttäjä hyödyntäen esimerkiksi best practice –alueiden kokemuksia sekä EU-ohjelmat sekä valtakunnallisesti koordinaatiosta vastaavat kuten liikenne- ja viestintäministeriö ja sisäasiainministeriö.

Kunta- ja kuntarypästasolla internet-työpisteiden verkot. Tulisi arvioida kysyntälähtöisesti, millaista tarvetta lomailijoilla ja muilla alueella toimivilla ihmisillä olisi internet-työpisteiden suhteen. Tavoitteena olisi, että maaseutualueet muodostaisivat luontevan työympäristön yhä useammalle taholle, joiden työ osittain tai kokonaan tapahtuu internetympäristössä. Työpisteiden verkosto voisi siten osaltaan auttaa ihmisiä viipymään alueella entistä pidempään ja tukisi näin alueen palvelurakenteen säilymistä.

Menetelmänä hankkeessa on ennen muuta kysynnän selvittäminen ja siihen vastaaminen. Käytännössä kysymys ei ole välttämättä suurista investoinneista, vaan joustavista tavoista järjestää esimerkiksi matkailukeskusten yhteydessä kohtuuhintaisia työtiloja.

Lähde

Myllylä, Yrjö & Linturi, Hannu (2004). Maaseudun tulevaisuuden kasvuklusterit. 114 s. Oy Aluekehitys RD, RD Delfoi -sarja / Maa- ja metsätalousministeriö / Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä YTR.   <http://aluekehitys.internetix.fi/fi/tiedostot/matukaloprap290305.pdf>

Ks. myös

Maaseudun tulevaisuuden kasvuklusterit -blogiartikkeli

Myllylä, Yrjö & Kai Karsma (2005). Maaseudun tulevaisuus ja klusterit – Arviointia Delfoi-menetelmällä. 64 s. Kauppa- ja teollisuusministeriö, Rahoitetut tutkimukset 10/2005. <http://ktm.elinar.fi/ktm_jur/ktmjur.nsf/12b74ae4d1122aadc22565fa003211a6/7db3284fd6ff7044c225707d0040c9d0/$FILE/ratu10elo_2005_netti.pdf>

Myllylä, Yrjö (2001). Yhteistyömahdollisuudet kaupunkiseutujen klusterikehittämisessä. 86 s. Kauppa- ja teollisuusministeriön tutkimuksia ja raportteja 22/2001. <http://julkaisurekisteri.ktm.fi/ktm_jur/ktmjur.nsf/All/3BA13D5049533F7AC2256ACA0027394B>

Myllylä, Yrjö & Mika Perttunen (2011). Koillis-Suomen elinkeinostrategia 2011-2015.  121 s. Koillis-Suomen kehittämiskeskus Naturpolis Oy / Koheesio- ja kilpailukykyohjelma KOKO. <http://www.naturpolis.fi/dynamic/Nettiversio_Koillis-Suomen_elinkeinostrat.pdf> (EU:n parhaimman alueellisen ennakointikäytännön elementtejä vahvasti hyödyntänyt sovellus)

Lehtinen, Pirkko & Myllylä, Yrjö & Suikkanen, Asko (2001): Osaaminen, Koulutus ja Ennakointi – Kemi-Tornio 2010. 192 s. Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun julkaisuja Sarja A. Raportteja ja tutkimuksia. Kemi 2001. <http://aluekehitys.internetix.fi/fi/sisalto/03_tuotteet/kt2010yvtietoisku> (EU:n parhaimman alueellisen ennakointikäytännön elementtejä vahvasti hyödyntänyt sovellus)

Myllylä, Yrjö (2003). Palvelu- ja ihmissuhdetaitoinen Helsinki 2015. ESR-koulutustarpeiden ennakointi-projekti. 68 s. Helsingin kaupungin opetusvirasto, ammatti- ja aikuiskoulutuslinja. <http://aluekehitys.internetix.fi/fi/sisalto/05_julkaisut/hki2015>