HANKEAIHIO (Uusi avaus, Kehittämistoimi, Nopea vaikutus)
IV Logistiikka + Suomi – yhteydet ja infra
Asiantuntijapalautteessa ehdotetut uudet hankkeet, 4 kpl
(jotka eivät olleet mukana tekijän varsinaisesti ehdottamissa ja testaamissa 70 hankkeessa, ks. varsinaiset hankkeet loppuraportin sivu 65-68, lähdetiedot lopussa)
Merenkurkun kiinteäyhteys Vaasa-Uumaja välille – silta-tunneli-pengertieyhdistelmä.
Viime aikoina on tehty uusia aloitteita Suomen kansainvälisten kiinteiden yhteyksien kehittämiseksi. On ehdotettu mm. rautatietunneliyhteyden rakentamista Helsingistä Tallinnaan, uusia rautatie- ja maantieyhteyksiä Pohjois-Suomesta Jäämerelle. Asiantuntijapalautteessa liikennetekniikan professorina mm. Aalto-yliopistossa ja USA:ssa yliopistossa professorina toiminut, nykyisin Maailman pankin asiantuntijana toimiva Antti Talvitie nosti ehdotuksia kommentoidessaan esille ensin mainittua huomattavasti tarpeellisemmaksi (ja halvemmaksi) hankkeeksi kiinteän tieyhteyden rakentamisen Vaasan ja Uumajan välille. Tätä kautta tulisi Suomesta yhteydet Norjan rannikon ympärivuonna suliin satamiin (esimerkiksi Mo i Rana ja Narvik). Samalla tulisi Suomesta pääsy Ruotsin ja Norjan tie- ja rautatieverkkoon. Yhteys lyhentäisi matkaa useilla tunneilla Oulu-Tampereen väliltä Tukholmaan rekka-autolla ajettaessa. Yönmittainen laivamatka jäisi pois. Ruotsin ja Norjan Suomen raideverkkoa kapearaiteisempi rautatieverkko olisi saavutettavissa tieyhteyden kautta kun rekka-autot voisivat ajaa Merenkurkun yli ja lastata trailerit tai kontit, tai koko rekan rautatievaunuihin. Myös idästä junia voisi tulla Vaasaan ja yhteys olisi em. tavalla vaihtamalla siitä edelleen Ruotsin ja Norjan rautatieverkkoon. Euroopan satamissa on odotettavissa ruuhkaa ja em. malli olisi helpotus mm. Mustanmeren ja Kreikan kautta tavaroita muualle Eurooppaan tuotaessa. Myös USA:n itärannikolle yhteys olisi nopein Suomesta ja Venäjältä. Kiinteässä yhteydessä olisi tunneliosuus laivaliikenteen mahdollistamiseksi, tunnelin maamassat voitaisiin koota tekosaareksi, jota voisi hyödyntää monin tavoin. Em. visioon ja ilman kiinteää tieyhteyttäkin kuuluu Suomessa (Helsinki-)Tampere-Seinäjoki-Vaasa-Kokkola-Oulu -kasvukäytävän näkeminen ja kyseisen tieyhteyden voimakas kehittäminen nykyisestä palvelutasosta pääosin jopa moottoritie-/moottoriliikennetietasoiseksi (ks. Talvitie 2010, Tie- ja liikennepäivät). Tämän tieyhteyden kehittäminen olisi kannattavaa pelkästään sen varrella olevien taajamien lähiliikenteen vuoksi, mutta se tukisi mm. teollisuutta vaikutusalueellaan, mikä teollisuus on erityisesti suuntautunut arktisen teknologian tuotantoon. Elinkeinorakenteen palveluvaltaistuminen ja talouskasvu lisää myös henkilöliikenteen kysyntää, mikä tukee tieyhteyden kehittämisvisiota.
Pengertieosuudet tarjoaa mahdollisuuden myös tuulivoimalle. Selkämeren rannikkoa. Kuva Yrjö Myllylä 2013.
Pienlentokoneisiin perustuva henkilöliikennejärjestelmä Kalottialueelle.
Tämä toimitusjohtaja ja Pohjoisen ulottuvuuden kuljetus- ja logistiikkakumppanuusohjelman asiantuntija, BEATA[1]:n sihteeri Martti Miettisen ehdotus on käsitelty hanke-ehdotuksen kohdassa Lentoyhteydet Murmanskiin ja Kalottialueelle (67).
Kalastus ja kalan tuotanto arktisilla alueilla.
Perusteluna esitettiin, että ”maapallon luonnon kalakannat ovat romahtaneet, mikä luo mahdollisuuden pohjoisille merialueille uuteen tuotantoon – varsinkin ilmaston lämpenemisen takia. Pienemmässä mitassa tämä koskee myös sisävesiä. Norja on tämän ymmärtänyt, mutta mm. Suomi ja Venäjä näyttävät olevan aivan ulkona tästä kehityksestä.”
Asuminen ja eläminen (ml. paikallinen tuotanto paikalliseen kulutukseen).
”On mahdollista kehittää paikallista pienimuotoista tuotantoa monilla eri aloilla, elintarvikkeista energiaan. Esimerkiksi paikallinen elintarvikkeiden tuotanto on selvä trendi maailmalla, jota ei Suomessa vielä tunnusteta. Lisäksi arktisen luonnon tuottamissa elintarvikkeissa on myös mahdollisuus gourmet-tasoiseen tuotantoon ja kansainvälisen vientiin. Tämä kaikki kuitenkin vaatii paljon teknologista ja biologista kehitystyötä sekä innovointia toiminnan organisoimisessa ja rahoituksessa.” Kaksi viime mainittua ovat sinällään perusteltuja mm. tavoiteltavissa positiivisia alueellisia työllisyysvaikutuksia. Esimerkiksi öljytuotantoinvestoinnit eivät välttämättä heijastu kohdealueen aluekehitykseen toivotulla tavalla. Venäjällä on kuitenkin esimerkkejä, missä porotaloudesta elävät ovat voineet hyötyä toimittamalla tuotteita alueella toimiville öljyteollisuuden tai muun teollisuuden alan työntekijöille.
Loppuraportin taulukossa sivuilla 65-68 on esitetty kootusti varsinaisesti ehdottamat kehittämishankkeet ja kehittämisen painopisteet 1-70. Taulukossa on arvioitu myös onko kehittämishanke / painopistealue uusi avaus vai kehittämistoimi. Lisäksi on arvioitu toimen nopeaa vaikuttavuutta etenkin yritystoimintaan tai yritystoiminnan Suomessa ja sen kautta työllisyyteen.
[1] Barents Euro-Arctic Transportation Area
Lähde:
Myllylä, Yrjö (2010). Arktinen ja Itämeren kasvualue Suomen intressien polttopisteessä. 92 s. Työ- ja elinkeinominsteriö, alueiden kehittäminen, 43/2010. <https://rdaluekehitys.net/2013/05/30/aluekehitys-rd-julkaisuesittely-arktinen-ja-itameren-kasvualue-suomen-intressien-polttopisteessa/>
Ks. myös
Seuranta ja implementointi:
Merenkurkun kiinteä yhteys
RD Aluekehitys Oy - Elää aikaansa edellä 