HANKEAIHIO (Uusi avaus, Nopea vaikutus)

IV Logistiikka + Suomi – yhteydet ja infra

Muut

Hankeaihioiden 1-69 jalostaminen  alueellisiksi hankkeiksi (70).

Hankkeiden jalostaminen alueellisiksi hankkeiksi ja osittainen toimeenpano tapahtuisi parhaiten alueellisilla asiantuntijapaneeleilla, jota täydentää valtakunnallinen paneeli. ”Suomen aluekehityksen ja koko kansantalouden kannalta on tärkeää, että alueita tuetaan räätälöidyillä kehittämistoimilla, jotka pohjautuvat niiden omiin lähtökohtiin ja vahvuuksiin” (Kavonius 2010). Em. hankeaihiot tulisi jalostaa pidemmälle tuottaen alueelliset ja toimijakohtaiset kärkihankkeet. Hankkeessa selvitettäisiin em. hankeaihioiden tarkempi sisältö, osallistujatahot, vastuutahot, rahoittajat, alustava aikataulutus. Mukana paneeleissa olisi innovaatiotoiminnan kannalta keskeisiä osapuolia, kuten yritysten, kuntien ja valtioiden edustajia. Tämä voisi tapahtua ns. politiikka Delfoin perinteeseen kuuluvaa Delfoi-soveltamistapaa hyödyntäen. Tällöin jo sovelluksen aikana monet hankeaihiot otettaisiin toimijoiden ohjelmiin, ja toimeenpano tapahtuisi pitkälti jo jalostusprosessin aikana. Vaikutuksia tehostettaisiin hankkeen aikaisen erillisen viestintäsuunnitelman avulla, jossa hyödynnettäisiin myös Internetiä ja erityisesti sen sosiaalista mediaa ja haluttaessa myös seminaaritoimintaa. Jalostusprosessissa tulokset voitaisiin lisäksi profiloida suuralue- tai ELY-keskusalueille, jolloin tulokset olisivat suoraan hyödynnettävissä myös ELY-keskusten strategioissa palvellen kaikkia nykyisiä ELY-keskusten osapuolia. Myös maakuntien liitot ja maakuntien yhteistyöryhmät saisivat hyödyllistä tausta-aineistoa prosessista. Viime kädessä tulokset on vietävä seutukuntatasolle, esim. KOKO-ohjelman ja seudullisten kehittämiskeskusten verkoston tarpeisiin. Konseptissa hyödynnettäisiin mm. aiempia vastaavan tyyppisten hankkeiden toteutukseen liittyvää konseptiosaamista, esimerkiksi ns. PEPYS-hanketta, jossa nykyiset TEMin toimijat (mm. silloinen KTM, SM ja Finnvera Oyj) olivat keskeisessä roolissa (Myllylä 1998,1999, 2001) ja uudempia mm. ELY-keskusten tilaamia sovelluksia, mm. Varsinais-Suomen kokemuksia (Myllylä 2009). Asiantuntijapalautteessa on ehdotettu myös ns. Advanced Strategic Thinking (Holstius & Malaska 2004) ajattelun mukaista kärkihankkeiden prosessointitapaa, joka sopisi esitetyn Delfoi-soveltamistavan avulla hyödynnettäväksi. Lisäksi  todettiin, että ”tämä pitäisi ymmärtää niin, että selvittäisi mitä Suomessa on tarjolla Venäjän markkinoille alueittain. Näin voitaisiin lähteä luomaan vahvoja klustereita, jotka myisivät osaamista, tuotteita ja palveluja Venäjälle.”

Asiantuntijapalautteen[1] perusteella tärkeimmät kaksi kärkihanketta työllisyyden edistämisen näkökulmasta 10-20 vuoden tähtäimellä ovat Arktisen kuljetus-, energia- ja ympäristöteknologian tutkimus- ja kehittämisohjelma sekä Uusiutuvat energia –yhteistyö. Seuraavassa tärkeysryhmässä olivat viisi hanketta Pohjoisen ulottuvuuden klusteristrategia, Suomen ja Luoteis-Venäjän matkailun kehittäminen osana Pohjois-Euroopan matkailua sekä Offshore-teknologian tuottaminen arktisiin olosuhteisiin, Uusi suomalainen kaivosyhtiö Helsingin ja Lontoon pörssiin,  ja Hankeaihioiden jalostaminen alueellisiksi hankkeiksi.

Lähde:

Myllylä, Yrjö (2010). Arktinen ja Itämeren kasvualue Suomen intressien polttopisteessä. 92 s. Työ- ja elinkeinominsteriö, alueiden kehittäminen, 43/2010.

<http://www.tem.fi/files/27375/TEM_43_2010_netti.pdf>

Ks. hyvä käytäntö alueellisesta sovelluksesta:

Myllylä, Yrjö (2013). Arktisen meriteknologian ennakointi – Uudenmaan pk-yritysten näkökulmasta. 141 s. Uudenmaan ELY-keskuksen julkaisuja 13/2013. <http://amtuusimaa.net/2013/06/01/arktisen-meriteknologian-ennakointi-loppuraportti/>

Ks. myös

Case: Arktisen meriteknologian ennakointi