Sähkönsiirtolinjojen vahvistaminen Kuolan niemimaalta Pohjoismaihin

HANKEAIHIO (Uusi avaus, Kehittämistoimi)

IV Logistiikka + Suomi – yhteydet ja infra

Sähkönsiirtolinjojen vahvistaminen Kuolan niemimaalta Pohjoismaihin (62).

Pohjoisen Lapin kuluttamaa sähköä tuodaan Kuolan niemimaalta. Siirtolinjat ovat kuitenkin heikot (110 kV). Kuolan alueella on runsaasti sähköenergiatuotantoa, mm. neljä 440 MW:n ydinreaktoria ja lähes saman verran vesivoimaa, mm. Inarin järvestä laskevassa Paatsjoessa. Sähköenergian tuotantokapasiteetti on ollut vajaakäytössä alueella mm. teollisuuden järkeistäessään tuotantotapoja (Brunstad ym. 2004). Aika ajoin venäläiset ovat esittäneet sähkönsiirtoverkkojen rakentamista etenkin Sallan kautta Suomeen. Viimeksi ”kauppaa käytiin” siirtoverkkojen rakentamisessa EU-rahoitteisen Sallan raja-aseman avaamishankkeen yhteydessä 1990-luvun lopulla. Norjalaiset tulevaisuudentutkijat (Brunstad ym. 2004) arvioivat, että sähkönsiirtoverkot rakentuvat Kuolan alueelta Pohjoismaihin, kun Fortum menee osakkaaksi Venäjän sähköntuotantomarkkinoiden vapautuessa Kuolan alueella sijaitseviin sähköntuotantoyhtiöihin skenaarioinnin mukaan vuonna 2007. Fortum kuitenkin osti TGK-10 tuotantoyksikön vuonna 2008 syvempää Venäjältä Uralvuorten itäpuolelta, Länsi-Siperian Tšeljabinskin alueelta. Vuonna 2007 venäläiset rakensivat siirtoverkkoa Kuolan niemimaalta Karjalan tasavallan suuntaan. Objektiivisesti ajatellen Pohjois-Euroopan yhteistyön syventyessä, sähkönsiirtoverkkojen puutteet tultaneen korjaamaan ja Pohjoiskalotin alueella verkot rakentuvat Ruotsin ja Norjan lisäksi Suomesta myös Venäjälle. Näin syntyy Barentsin alueen kattava sähköverkko. Tässä lisäpontimena voi olla lisäksi se, että Stokmanin maakaasutuotannon alkaessa Murmanskin alueelle tullee maakaasulla toimivia sähköntuotantoyksiköitä (Brunstad ym. 2004, Myllylä 2007). Tuulivoima saattaa olla jossakin vaiheessa myös energiatuotantomuotona mm. alueen luontaisista tuuliolosuhteista johtuen.  Murmanskin alue on siis luonnollinen energiantuotantopaikka Suomen lähialueilla ja tätä mahdollisuutta on syytä käyttää joustavasti hyväksi. Suomen ja pohjoismaiden sähkömarkkinoiden ja edullisen sähkön hintakehityksen vuoksi lienee perusteltua, että sähköverkot ovat toimivat myös Murmanskin alueen suuntaan, vaikka riippuvuutta ei olisikaan tarkoitus alueen energiasta rakentaa.

Sähkönsiirtoverkon rakentamista Murmanskin alueelta Karjalan Tasavaltaan. Alue on ylijäämäinen sähköntuontannossa mm. runsaan vesivoiman ja ydinvoiman vuoksi ja siksi siirtoverkot alueelta Karjalan Tasavaltaan ja mahdollisesti myöhemmin Pohjoismaihin tukevat alueen kehitystä.

Sähkönsiirtoverkon rakentamista Murmanskin alueelta Karjalan Tasavaltaan huhtikuussa 2007. Alue on ylijäämäinen sähköntuontannossa mm. runsaan vesivoiman ja ydinvoiman vuoksi ja siksi siirtoverkot alueelta Karjalan Tasavaltaan ja mahdollisesti myöhemmin Pohjoismaihin tukevat alueen kehitystä. Kuva Yrjö Myllylä.

 


Lähde:

Myllylä, Yrjö (2010). Arktinen ja Itämeren kasvualue Suomen intressien polttopisteessä. 92 s. Työ- ja elinkeinominsteriö, alueiden kehittäminen, 43/2010.

<http://www.tem.fi/files/27375/TEM_43_2010_netti.pdf>

Raportin suosituksen / po. jatkotoimenpidesuosituksen seuranta ja implementointi:

Myllylä, Yrjö (2013). Arktisen meriteknologian ennakointi – Uudenmaan pk-yritysten näkökulmasta. 141 s. Uudenmaan ELY-keskuksen julkaisuja 13/2013. <http://amtuusimaa.net/2013/06/01/arktisen-meriteknologian-ennakointi-loppuraportti/>

Fortum 19.6.2013: ”Fortum Venäjällä”

Aamulehti 2.4.2013;  Fortumilla on riskejä Venäjällä”

Arvopaperi 19.7.2013: ”Fortumin Venäjä-kortti alkaa kantamaan hedelmää”

Yle 3.7.2013: ”Fennovoima jatkaa laitosneuvotteluja vain Rosatomin kanssa”  (Alunperin vahvimmin Suomen Venäjän energiariippuvaisuuden vähentämisellä perustellun hankkeen nykytila.)

Ks. myös seuraavat sanomalehti / blogiartikkelit

Myllylä, Yrjö (2008).  Venäjä katsoo Jäämerelle. Ruotuväki, yliökirjoitus 24.1.2008.<http://www.puolustusvoimat.fi/fi/ruotuvaki/etusivu?action=read_page&pid=108&aid=1767>

Myllylä, Yrjö (2008).  Murmanskin alue logistiikan solmukohdaksi. Kaleva, Alakertakirjoitus 16.1.2008. <http://aluekehitys.internetix.fi/fi/sisalto/05_julkaisut/kaleva2008>

Myllylä, Yrjö (2007). Venäjä pyrkii hallitsemaan itse tuotteidensa kuljetusreittejä. Helsingin Sanomat, Vieraskynä / pääkirjoitus 31.5.2007. <http://aluekehitys.internetix.fi/fi/sisalto/05_julkaisut/hsvieraskyna310507>

Myllylä, Yrjö (2006). Sähköä olisi saatavilla myös Murmanskin alueelta. Helsingin Sanomat, Vieraskynä / pääkirjoitus 1.5.2006. < http://aluekehitys.internetix.fi/fi/sisalto/05_julkaisut/hs010506>

Myllylä, Yrjö (2006). Öljy virtaa länteen Murmanskin kautta. Talouselämä Puheenvuoro 24.5.2006. <http://aluekehitys.internetix.fi/fi/sisalto/05_julkaisut/ts240507>

Blogiartikkeli

Kirja-arviointi Norjan NUPI:n lehteen: Big Oil Playground, Russian Bear Preserve or European Periphery? The Russian Barents Sea Region towards 2015

Advertisement
Kategoria(t): 02 YRITTÄJYYS, YRITYKSET, KLUSTERIT, 03 YRITYSPALVELUKESKUKSET, 05 HALLINTO, VIRKAMIEHET, 06 POLITIIKKA, POLIITIKOT, 07 Valtakunnan taso, 08 Etelä-Suomi, 09 Länsi-Suomi, 10 Pohjois-Suomi, 11 Itä-Suomi, 12 Maakunnat-/ELYt-/Kuntayhtymät, 13 Maakuntien yhteistyö, 14 Seutukunnat, Seudulliset kehittämiskeskukset, kuntayhtymät, 15 Kaupunkiseudut, AVAINKÄSITTEET JA TIETOISKUT, KANSAINVÄLISET HANKKEET, KÄYTÄVÄKEHITTÄMINEN JA KORRIDORIT, VISIOT JA TOIMENPITEET Avainsana(t): , , , , , , , , , , , , , , , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.