Maakaasuverkoston ja jakelujärjestelmän kehittäminen Suomessa, puu- ja biokaasun siirtomahdollisuuden huomioiminen


HANKEAIHIO (Uusi avaus)

IV Logistiikka + Suomi – yhteydet ja infra

Maakaasuverkoston ja jakelujärjestelmän kehittäminen Suomessa, puu- ja biokaasun siirtomahdollisuuden huomioiminen (60). Öljyn käytössä Suomi on tukeutunut lähellä oleviin maailman öljyntuotantoalueisiin mm. logistisista syistä ja saanut kilpailuetua ratkaisusta. Suomi ei ole kuitenkaan riippuvainen siinä mielessä yhdestä energian toimittajamaasta, että tarvittaessa se voisi ostaa raakaöljyn esimerkiksi Lähi-idästä. Suomen lähellä sijaitsee maailmanmittakaavassa suuria maakaasuesiintymiä, joissa riittää maakaasua Euroopan nykykulutuksella mitattuna vuosikymmeniksi ellei jopa vuosisadaksi. Maakaasun käyttö synnyttää vähemmän päästöjä kuin monen muun fossiilisen energiamuodon käyttö. Poliittisista tms. syistä maakaasuverkoston kehittämistä ei ole kuitenkaan pidetty agendalla. Verkostokarttaa katsomalla Suomen tai Pohjolan maakaasuverkostosta ei voida puhua vielä kehittyneenä ja joustavana verkostona. Maakaasuverkosto voisi kuitenkin toimia myös nesteytetyn kaasun tai biokaasun jakeluverkostona. Esimerkiksi Helsingin Energian kaavailema[1] mahdollinen vaihtoehto siirtyä puukaasun käyttäjäksi ja hakea tuotantolaitoksen paikka puuraaka-aineen läheltä maakaasuverkoston putken lähettyviltä ja siirtää kaasu Helsinkiin Vuosaaren voimalaitokseen, on indikaatio tästä. Laivaliikenteen kiristyvät päästörajoitukset vuodesta 2015 voivat lisätä nesteytetyn kaasun käyttöä. Uudet maakaasulöydöt ja maakaasun hyödyntämisen tuotantoteknologiat (mm. vaakatasossa tapahtuvan poraustekniikan käyttöönotto, ks. mm. Kuusi 2010) voivat pitää maakaasun hinnan kilpailukykyisenä. On tarkasteltava objektiivisesti ja kokonaisvaltaisesti koko Pohjoiskalotin maakaasuverkkokysymystä ja arvioitava LNG:n ja biokaasujen mahdollisuutta samassa verkostossa. Verkostokysymystä on tarkasteltava Pohjois-Eurooppa-tasolla, Venäjän yhteyksien lisäksi yhteydet Norjaan  ja Ruotsiin ovat luontevia tavoitteita sekä verkoston kytkennän vahvistaminen keskiseen Eurooppaan.

Maakaasuputkiston merkki Espoon keskuspuistossa. Kuva YMy.


[1] Helsingin Energian kehitysohjelma kohti hiilineutraalia tulevaisuutta 12.1.2010. < http://www.helen.fi/pdf/Helen_2020_kehitysohjelma.pdf>

 


Lähde: Myllylä, Yrjö (2010). Arktinen ja Itämeren kasvualue Suomen intressien polttopisteessä. 92 s. Työ- ja elinkeinominsteriö, alueiden kehittäminen, 43/2010. <http://www.tem.fi/files/27375/TEM_43_2010_netti.pdf> Seuranta ja implementointi: Myllylä, Yrjö (2013). Arktisen meriteknologian ennakointi – Uudenmaan pk-yritysten näkökulmasta. 141 s. Uudenmaan ELY-keskuksen julkaisuja 13/2013. <http://amtuusimaa.net/2013/06/01/arktisen-meriteknologian-ennakointi-loppuraportti/> Kaasun käytön lisääntyminen on villi kortti  (iKNOW-tutkimushankkeen lehdistötiedotteeseen johtava blogiartikkeli. Tiedotteessa mm. Kouvolan hyvästä käytännöstä)

 

Mainokset
Kategoria(t): 07 Valtakunnan taso, AVAINKÄSITTEET JA TIETOISKUT, YRITYKSET Avainsana(t): , , , , , , , , , , , , , , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.