Murroksessa on aina myös toivo ja mahdollisuus paremmasta tulevaisuudesta – Case Rauman telakka


Rauman telakka

Rauman telakka on murroksessa. STX Finland ilmoitti keskittävänsä yhtiön toiminnot Suomessa Turkuun. Taustalla on mm. valtion tulkinta roolistaan ja mahdollisuuksistaan suurten risteilykauppojen rahoittamisen järjestelyissä alkaen vuoden 2012 loppupuolelta.  Murrokseen liittyy, että jonkin on loputtava, jotta uusi voi alkaa ja syntyä. Murroksessa on aina mahdollisuus, että tulevaisuus on parempi kuin edeltävä aika. Jos on visioita, osaamista, resursseja ja johtamistaitoa. Vaaditaan myös luottamusta, yhteen hiileen puhaltamista.

Katson, että murroksen yksi keskeinen aiheuttaja on valtio, sen politiikot ja virkamiehet – ei markkina tai niiden muutos, jota tilanteesta syytetään mainitulla puolella.  Markkinat ainakin kasvavat, tietenkin tarjonta ja kilpailu myös, mutta Suomella on hyvät mahdollisuudet jo nykyisten markkinaosuuksien perusteella monilla lohkoilla (mm. jäänmurtajissa 60 % osuus ja erikoislaivat, risteilijöissä koko luokasta riippuen 20-80 % osuus ja autolautoissa 40 % osuus). Taustalla vaikuttavat tekijät mm. valtion roolista, laintulkinnasta jne. (ks. lisää liitteinä olevista artikkeleista, ja  mm. ”Virkamies, politiikka ja yrittäjyys” artikkeli). Ilman näiden toimijoiden roolin uutta arviointia, murroksesta tuskin selvitään menestykseikkäimmin uuteen parempaan aikaan muillakaan yhteiskunnan lohkoilla. Kyse ei ole niinkään uudesta rahasta vaan vastuunottamisesta, toimintaympäristön muutosajureiden ymmärtämisestä, itsenäisestä ajattelusta ja tärkeän ja vaikuttavan roolin ymmärtämisestä. Valtiolta tarvitaan isännän otteita.

Suomessa on harjoitettu viimeiset 20 vuotta ns. vertikaalista klusteripolitikkaa. Tästä hyviä esimerkkejä ovat tuontaverkostoja luoneet Nokia ja telakkateollisuus, jossa tuotanto on kustannussyistä hajoitettu verkostoihin ja saatu näin kilpailuetua. Näitä verkostoja valtio on  jopa suojeltu niin, että on laadittu Lex Nokiaa ja muita kilpailua estäviä lakeja ja on edelleen vaarana, että suurinta toimijaa kumarretaan esimerkiksi telakkapuolella, jos kilpailua ”uhkaa” tulla. Viime aikoina on kuitenkin erheellisesti alettu painottamaan tuotantoverkoston arvoverkkojen kansainvälistämistä ja aktiivista hajoittamista jopa valtion toimesta ja sen omilta tutkimuslaitoksilta tilaamilla tutkimuksilla niin, että verkot hajoavat ja menettävät  klusterin toimijoiden lähekkäisyydestä johtuvan kustannuskilpailukykynsä. Tietyt verkon osat kyllä kansainvälistyvät, kuten on nähty vaikkapa potkurilaitepuolella tapahtuneen (esim. Rauman Steerprop). Tästä juuri telakkateollisuuden osaamisen vienti esimerkiksi Ranskaan tai Nokian toimintojen hajauttaminen ovat esimerkkejä. Toisenlaisiakin malleja on lukuisia. Kysymys on uskomuksista, ajattelusta tai ajattelemattomuutta.  Vertikaalinen klusteriajattelu on edelleen tärkeä, mutta nyt on tuhannen taalan paikka luoda Suomeen ns. horisontaalista klusteroitumista telakkateollisuuteen. Tämä tarkoittaa kilpailevia telakoita yhden isännän sijaan. Tämä luo entistä innovatiivisemman toimintaympäristön ja voi parhaimmilaan kustannussyistä vetää tänne kansainvälisiä toimintoja ja synyttää uusia kilpailijoilta oppimisen ja niitä palvelevien verkostojen vuoksi. Tässä koulutus taas nousee entistä tärkeämpään avainasemaan mm. valtion politiikassa.

Rauman telakan visioksi näkisin alustavasti keskittymisen erityisesti arktisiin aluksiin, muihin erikoisaluksiin, kuten tutkimuslaivoihin, offshore-tuotantoon ja kotimaisen puolustusteollisuuden tarpeisiin mm. Arktisen meriteknologian ennakointihankkeen pohjalta muodostuneeseen näkemykseen perustuen. Mahdollisuuksia on muitakin ja näiden sisällä tarkennettavia alalohkoja, joissa mm. mainittu hanke auttaa , mikäli sen tuloksia prosessoidaan alueellisissa sovelluksissa Rauman telakan vision tarpeisiin (ks. mm. hankkeen jatkotoimenpideaihioiden mahdollisuudet jäljempänä).

Arktisten alusten kysyntä maailmanlaajuisesti on kasvamassa, samoin kuin erityisesti arktinen offshore-toiminta. Uusia aluksia tarvitaan Suomeen mm. oman rannikon ja muualle Itämeren alueelle tulevien LNG-terminaalien kaasuhuoltoon. Erikoisaluksiin, kuten vaikkapa erilaisten merentutkimusalustan kysyntä kasvaa mm. merten merkityksen kasvaessa vaikkapa perinteisten mineraalien lähteenä. Omistuspohjasta riippuen focus markkinoissa voi jonkun verran vaihdella.  Katsoo lisää mm. Arktisen meriteknologian ennakointihankkeen sivuilta, www.amtuusimaa.net.

Omistuspohjana kolmijako yritykset-alue-valtio olisi toimiva. Kaikilla näillä osapuolilla on erittäin tärkeä rooli kokonaisuudessa. Alueella, kuten kunnilla, on tärkeä rooli telakan ja sen innovaatioympäristön kehittämisessä esim. erilaisilla aluekehitysohjelmilla (vrt. Saksan Mayerin telakka). Yritysomistajuus on tärkeä mm. telakan kannattavan toiminnan ja toiminnan suunnan määrittelyssä. Valtio on erittäin tärkeä paitsi omien laivatilausten näkökulmasta myös erityisesti päänavaajana hankkeisiin, joihin telakan tuotteet kohdistuvat. Omistuspohja myös sitoo yhteen innovaatiotoiminnan kannalta keskeiset toimijat. Uutta rahaa ja virtaa syntyy vasta, kun innovaatiotoiminnan kannalta keskeiset osapuolet kykenevät yhteistyöhön. Yksi hyvä esimerkki mallista on pörssiyhtiö Technopolis, jossa Oulun kaupunki on suurin omistaja. Yhtiö laitettiin pystyyn yritysten-valtion ja Oulun kaupungin tuella ja panostuksilla jo 1980-luvulla. Katso lisää KTM-julkaisuista ”Yhteistyömahdollisuudet kaupunkiseutujen klusterikehittämisessä”.

Toiminnot vaativat kumppanikseen nykyisin vastuutaan välttelevää valtiota mm. siitä syystä, että maailmalla näihin kasvaviin toimintoihin investointeja tekevät pitkälti valtio-omisteiset yhtiöt eikä nykyisellä ”valtio ei voi tehdä mitään” politiikalla pärjätä.  Muutenkin voidaan väittää jopa niin, että mitään olennaista yksityiselläkään puolella ei ole syntynyt ilman valtion myötävaikutusta Suomessa tai muuallakaan maailmassa. Valtio, sen lakia säätävät politikot ja virkamiehet, ovat se rajapinta, minkä itse katson avainasiaksi yleisemmenkin nykyisessä tilanteessa. Katso lisää artikkeleista ”Miksi innovaatiot eivät etene?

Miten eteenpäin? Koulutus on yksi avain. Koulutus Case

Koulutuksen jälkeen RD Konseptin mukaiset strategiasovellukset tuovat suunnan, kirkastavat vision ja tuottavat tarvittavat toimenpiteet.

Tilaa koulutusta – koulutuksessa hyödynnetään mm. seuraavia materiaaleja

(huomio EU-komission rakennemuutoksen hallintaseminaarissa 18.10.2010 Brysselissä)

.
.
Mainokset
Kategoria(t): 01 DELFOI JA MENETELMÄT, 02 YRITTÄJYYS, YRITYKSET, KLUSTERIT, 03 YRITYSPALVELUKESKUKSET, 04 OPPILAITOKSET, T&K, 05 HALLINTO, VIRKAMIEHET, 06 POLITIIKKA, POLIITIKOT, 07 Valtakunnan taso, 08 Etelä-Suomi, 09 Länsi-Suomi, 12 Maakunnat-/ELYt-/Kuntayhtymät, 13 Maakuntien yhteistyö, 14 Seutukunnat, Seudulliset kehittämiskeskukset, kuntayhtymät, 15 Kaupunkiseudut, 18 Yritykset ja toimialat, AVAINKÄSITTEET JA TIETOISKUT, INNOVAATIOYMPÄRISTÖT, KANSAINVÄLISET HANKKEET, KOULUTUS, VISIOT JA TOIMENPITEET Avainsana(t): , , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.