ALUEPOLITIIKAN ALKAMISESTA 50 VUOTTA 1.4.2016


FB-kirjoitus 21.3.2016 RD Aluekehitys Oy:n sivuilla.

JATKOSSAKIN SUOMEN MAANTIETEESTÄ LÄHTEVÄT OMAT KILPAILUEDUT ON HUOMIOITAVA PÄÄTÖKSENTEON LÄHTÖKOHTANA VERROKKIMAIDEN TAPAAN
.
Virallisen aluepolitiikan alkamisajankohtana pidetään 1.4.1966. Tällöin ns. kehitysaluelait astuivat voimaan. Tämä käy ilmi Matti Sippolan 700-sivuisesta teoksesta  ”Kehitysalueista aluekehitykseen – Suomen virallisen aluepolitiikan 30 ensimmäistä vuotta” teoksesta, jonka  julkaisija on työ- ja elinkeinoministeriö (TEM 31/2010).

 

 

Edustamani yritys RD Aluekehitys aloitti toiminimellä uuden aluekehitysaikakauden kynnyksellä puolestaan aluekehityslakien astuessa voimaan vuonna 1994. Yrityksen toiminnassa hankitun kokemuksen perusteella voi pitää Aluepolitiikan käynnistymisestä 50 vuotta –teeman huomiointia tärkeänä asiana Suomen kilpailukyvyn palauttamisen kannalta, mm. koska keskustelu maantieteen vaikutuksesta kilpailukykyymme ja politiikkaan on hiipunut historiallisen merkittävästä maakuntaitsehallintokaavailusta ja sote-ratkaisuista huolimatta. Ilman kilpailua omilla luonnollisilla maantieteellisillä vahvuuksilla, tuskin olemme kilpailukykyisiä jatkossakaan – historian muistelu ja saavutukset, vaikkapa Pohjois-Suomen teollistaminen, maakuntaylipistot yms. voisivat nostaa alueiden resurssien hyödyntämisen näkökulman esille myös tulevaisuuden kannalta. Globalisaatio korostaa entistä enemmän alueellisuuden ja paikallisuuden merkitystä kilpailukyvyn lähtökohtana. Näin totesi mm. Michael Porterin Kansakuntien kilpailukyky (mm. suomennettu laitos 2006)-kirjan peurusteella. Yrittäjyyden professori Arto Lahti on selittänyt Saksan keskisuurten yritysten merkitystä ja vientimenestystä mm.alueellisesti hajautetulla pienten yksikön tutkimus- ja kehitysorganisaatioilla (Lahti 2015: German Hidden Chambions: The EU’s best option in global B2B markets!).
.
Suomi irroitti osaamiskäsitteen ympäristötekijöistä 1990-luvun alussa
.
Parhaimpia verrokkimaita Suomelle ovat Pohjoismaat ja muut pohjoiset maat, joissa maantiede on monessa mielessä samanlaista mm. harva asutus, pitkät etäisyydet, suuret luonnonvarat suhteessa väestöön. Näihin verrattuna,  mm. Norjaan verrattuna, Suomi on kulkenut mielestäni viimeiset pari vuosikymmentä suuntaan, jossa alueita ja niiden mahdollisuuksia ei olla hyödynnetty täysimääräisesti politiikassa. Jo peruskoulutuksessani professorini Juhani Hult opetti, että  Norjassa on ollut jatkuva alueiden arvostus ja maan resurssien hyödyntämispyrkimys. Tämä jatkumo näkyy tänään mm. Pohjois-Norjassa. Jopa koulujen käsityö on Norjassa eriytynyt alueittain tulkitsemaan kunkin alueen kulttuuriperintöä ja tukemaan matkailua toisin kuin Suomessa, jossa käsityö tuli oppiaineeksi ensimmäiseksi maailmassa ja josta vaikutteet levisivät muualle. Mielestäni Suomessa osaamisen -käsite irroitettiin ympäristötekijöistään, maantieteestä erityisen rajusti etenkin 1990-luvun alussa. Luonnonvarojen merkitystä jopa väheksyttiin KTM:nkin politiikassa tuolloin.
.
Esimerkiksi suomalaisten ja ulkolaisten yrittäjien kaivoshankealoitteisiimme vuonna 1997 vastattiin KTM:n piiristä, että kaivostoiminta on alkutuotantoa eikä kuulu tuettavien alojen piiriin. Opetusministeriön alalla alan koulutus, Oulun yliopiston rakennustekniikan yksikön georakentamisen osaamista myöten lakkautettiin eikä sitä ole palautettu strategisella päätöksellä tai valinnalla. Kaivosten pohjat vuotavat vielä pitkään.  Osaamisyhteiskuntaan näennäisesti siirryttäessä ja korkeakoulutusta painotettaessa myös kilpailukykymme kannalta tärkeä työnjohtotason koulutus lakkautettiin. Yhteiskunnastamme puuttuvat nyt koulutusjärjestelmän tuottamat toimeenpanijat ja työnjohtajat, vaikka tietäviä neuvonantajia ja ideoiden tuottajia on riittävästi.  Professori Michael Porter kehotti suomalaisia kiinnittämään huomiota erityisesti keskiasteen koulutukseen sekä korosti yleisemmin omien kilpailuetujen löytämistä vieraillessaan Suomessa 2013 (Kauppalehden Optio). Maantieteen ja toiminnan ympäristökytköksen vahvistaminen on jo yksistään laajasti ymmärrettynä riittävä strateginen linjaus Suomen kehittämiseksi.
.
Maantieteellinen ymmärrys  on tuotava takaisin lähtökohdaksi Suomen kehittämiseen niin sisä- kuin ulkopolitiikassa
.
Suomen Maantieteellisen Seuran toiminnantarkastajana, maantietelijänä ja tulevaisuuksien tutkijana, RD Aluekehityksen toimitusjohtajana, totean, että ei vain Suomen kehittämisessä vaan myös Suomen ulkopolitiikassa on puute maantieteellisestä ajattelusta. Aluepolitiikan ja aluekehittämisen huomiointi voisi nostaa keskusteluun laajemminkin maantieteellisen ajattelun lisäämisen tarpeen päätöksenteossa. Naapurissamme  Venäjällä maantiede on hyvin arvostettu, presidentti toimii sikäläisen maantieteellisen seuran johtokunnan puheenjohtajana. Meillä vastaavassa asemassa neuvonantajina ovat pikemminkin taloustiede ja politiikan tutkimus ilman selkeää maantieteellistä näkökulmaa.
.
ALOITE Suomen Maantieteellinen Seura ry:lle: Esitänkin SMS:n hallituksen puheenjohjajalle Kari Synberg​ille,  asian käsittelyä SMS:ssä. Kysymys voisi olla, että ”Miten SMS ottaa toimintavuotenaan huomioon kehitysaluelakien voimaantulon 50 vuotta sitten (1.4.1966)?” Voisiko SMS  esim. tilata tutkijoilta ja alan virkamiehiltä aiheeseen liittyviä katsauksia ja kirjoituksia esim. Terraan. Kirjoittajaehdotuksia voisivat antaa  esim. entiset ja nykyiset aluekehittämisestä vastanneet virkamiehet, joilta kuilta alan tiedemiehiltä voisi pyytää tulevaisuuskatsauksia aiheesta. Lisäksi voisi olla perusteltua käynnistää tutkimuksia aiheessa, jotka auttaisivat hahmottamaan tulevaa aluekehitystyötä erityisenä näkökulmana myös maakuntaitsehallinnon tuloon valmistautuminen. Tähän työhön olemme valmiita itsekin ennakointi- ja maantiedeosaamisinemme.
.
Onnittelen aluepolitiikan ja aluekehittämisen 50-vuotispäivän johdosta   kehitysaluelakien ja aluekehityslakien puitteissa Suomen kehittämiseen vaikuttaneita henkilöitä ja tahoja! Kiitän, että olen saanut olla mukana tässä työssä viimeiset reilut 20 vuotta.
.
Salossa  21.3.2016
.
Yrjö Myllylä, YTT
Toimitusjohtaja
RD Aluekehitys Oy
.

 

Suomen Maantieteellinen Seura ry:n Facebook-sivut:
https://www.facebook.com/geography.fi/?fref=ts

TEM-Tiedote, 15.7.2011:

Tuore historiikki: Kehitysalueista aluekehitykseen – Suomen virallisen aluepolitiikan 30 ensimmäistä vuotta

Asiantuntija-artikkeleitamme lehdistössä maantieteellisen ajattelun esille nostamisen tueksi Aluepolitiikka 50 vuotta -teeman puitteissa:

  1. HS Mielipide: Osaaminen on kytkettävä takaisin ympäristöön.
  2. HS Vieraskynä: Kultasuoni on lähempänä kuin uskoisi.
  3. Suomenmaa: Estääkö EAKR-asetuksen tulkinta ja käytännöt Suomen alueellisen uusiutumisen ja alueellisen kehityksen?
  4. Artikkeleita Savon Sanomissa
  5. Lapin Kansa: Lappi vuonna 2100
  6. Pohjalainen: Pohjanmaan tulevaisuus.

Ks. myös

Vastavalkea 30.3.2016: Aluepolitiikan alkamisesta 50 vuotta

Mainokset
Kategoria(t): 05 HALLINTO, VIRKAMIEHET, 06 POLITIIKKA, POLIITIKOT, 07 Valtakunnan taso, 08 Etelä-Suomi, 09 Länsi-Suomi, 10 Pohjois-Suomi, 11 Itä-Suomi, 12 Maakunnat-/ELYt-/Kuntayhtymät, 13 Maakuntien yhteistyö, 14 Seutukunnat, Seudulliset kehittämiskeskukset, kuntayhtymät, 15 Kaupunkiseudut, 16 Maaseutu, AVAINKÄSITTEET JA TIETOISKUT, INNOVAATIOYMPÄRISTÖT, PALKINNOT, POLIITIKOT, T&K, VIRKAMIEHET, VISIOT JA TOIMENPITEET Avainsana(t): , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.