Maaseudun tulevaisuuden kasvuklusterit pk-yrittäjien ennakoimana


TIETOISKU – MAASEUDUN TULEVAISUUDEN KASVUKLUSTERI 4000 PK-YRITYKSEN ENNAKOIMANA

2.5 Pk-yrityspaneelin näkökulma

 

Pk-yrityspaneelin (Pk-paneeli, yht. n. 4000 yritysvastaajaa) mukaan eri klustereiden kehitys (kaikki klusterit yhteensä) pitkällä tähtäimellä

  • paras tulevaisuus kaupunkien läheisellä maaseudulla ja harvaan asutulla maaseudulla (yli 50 % mielestä parempaan suuntaan)
  • myös keskuksissa yli 50 % katsoo tulevaisuuden olevan parempaan suuntaan
  • ydinmaaseudulla tulevaisuuden odotukset pitkällä tähtäimellä hiukan heikommat (reilut 40 % katsoo tulevaisuuden olevan parempaan suuntaan).

Klustereittain tarkasteltuna paras tulevaisuus

  • Matkailualalla, johon lukeutuvista yrityksistä lähes 70 % katsoo pitkän tähtäimen tulevaisuuden olevan parempaan suuntaan
  • IT-klusteriin kuuluvista yli 60 % katsoo pitkän tähtäimen tulevaisuuden olevan parempaan suuntaan
  • Ympäristö- ja hyvinvointiklusteriin lukeutuvista lähes 60 % katsoo pitkän tähtäimen tulevaisuuden olevan parempaan suuntaan.
  • Kuljetus- ja logistiikkaklusterissa noin 40 % ja elintarvikeklusterissa reilut 30 % katsoo pitkän tähtäimen tulevaisuuden olevan parempaan suuntaan

Kuntatyypeittäin ja klustereittain paras tulevaisuus

  • Keskuksissa IT-klusterilla paras tulevaisuus (yli 60 % mielestä parempaan suuntaan), myös hyvinvointi, ympäristö ja matkailualan klustereilla on lähes 60 % mielestä parempaan suuntaan oleva tulevaisuus.
  • Vuorovaikutusalueilla matkailualan klusterilla nähdään olevan ylivoimaisesti paras tulevaisuus (80-90 % mielestä tulevaisuus parempaan suuntaan). Toisena vuorovaikutusalueella korostuu IT- ja viestintäklusteri, jonka tulevaisuuden noin 70 % katsoo olevan parempaan suuntaan. Ympäristö- ja hyvinvointiklusterilla katsotaan olevan tulevaisuus parempaan suuntaan noin 60 % mielestä.
  • Ydinmaaseudulla paras tulevaisuus on ympäristöklusterilla, johon lukeutuvat katsovat tulevaisuuden olevan lähes 80 % mielestä parempaan suuntaan. Toisena korostuu matkailu, johon lukeutuvista yli 60 % katsoo tulevaisuuden olevan parempaan suuntaan. Kolmantena hyvinvointi, johon lukeutuvista lähes 60 % mielestä tulevaisuus on parempaan suuntaan.
  • Harvaan asutulla alueilla ykköseksi nousee matkailu, jonka tulevaisuuden 70-80 % vastaajista katsovat olevan parempaan suuntaan. Toiseksi tulee hyvinvointiklusteri sekä IT- ja viestintäklusterit, joiden tulevaisuuden noin 60 % vastaajista katsoo olevan parempaan suuntaan. Noin 50 % mielestä ympäristöklusterin ja hiukan alle 50 % mielestä mekaanisen puun klusterilla pitkän tähtäimen tulevaisuus on parempaan suuntaan.
  • Klustereittain tarkasteltuna parhaimmat alueet, ts. alueet, jossa ko. klusteriin lukeutuvat yritykset katsovat tulevaisuutensa olevan eniten parempaan suuntaan ovat
    • Elintarvikeklusterissa vuorovaikutusalueet ja keskukset
    • Hyvinvoinnissa harvaan asuttu maaseutu ja vuorovaikutusalueet
    • IT:ssa ja viestinnässä vuorovaikutusalueet ja keskukset
    • Kuljetus- ja logistiikkaklusterissa keskukset ja vuorovaikutusaleet
    • Matkailussa vuorovaikutusalueet ja harvaan asuttu maaseutu
    • Mekaanisessa puussa keskukset ja harvaan asuttu maaseutu
    • Ympäristöklusterissa keskukset ja ydinmaaseutu.

Pk-paneelin mukaan pitkällä tähtäimellä paras tulevaisuus on kaupunkien läheisellä maaseudulla ja harvaan asutulla maaseudulla (yli 50 % mielestä parempaan suuntaan). Myös keskuksissa yli 50 % katsoo tulevaisuuden olevan parempaan suuntaan. Ydinmaaseudulla  tulevaisuuden odotukset pitkällä tähtäimellä hiukan heikommat (reilut 40 % katsoo tulevaisuuden olevan parempaan suuntaan). (Kuvio 23).  Aluekehitys, pk-paneeli, Kuvio 23.

Aluekehitys, pk-paneeli, Kuvio 23.

Kuvio 23. Klustereiden kehitys pitkällä tähtäimellä kuntatyypeittäin tarkasteltuna vastanneiden pk-yritysten mielestä (luvut %). Lähtötiedot Pk-yritysten toimintaympäristötutkimus 2003, KTM/Tietoykkönen Oy

Klustereittain tarkasteltuna paras tulevaisuus on matkailualalla, johon lukeutuvista yrityksistä lähes 70 % katsoo pitkän tähtäimen tulevaisuuden olevan parempaan suuntaan. IT-klusteriin kuuluvista yli 60 % katsoo pitkän tähtäimen tulevaisuuden olevan parempaan suuntaan. Ympäristö- ja hyvinvointiklusteriin lukeutuvista lähes 60 % katsoo pitkän tähtäimen tulevaisuuden olevan parempaan suuntaan. Kuljetus- ja logistiikkaklusterissa noin 40 % ja elintarvikeklusterissa reilut 30 % katsoo pitkän tähtäimen tulevaisuuden olevan parempaan suuntaan. (Kuvio 24).

Aluekehitys ja kasvuklusterit, Kuvio 24.

Aluekehitys ja kasvuklusterit, Kuvio 24.

Kuvio 24. Klustereiden kehitys pitkällä tähtäimellä klustereittain ja kuntatyypeittäin tarkasteltuna vastanneiden pk-yritysten mielestä (luvut %). Lähtötiedot Pk-yritysten toimintaympäristötutkimus 2003, KTM/Tietoykkönen Oy.

Kuntatyypeittäin ja klustereittain paras tulevaisuus (taulukko 6) pk-paneelin mukaan keskuksissa paras tulevaisuus on IT-klusterilla (yli 60 % mielestä parempaan suuntaan), myös hyvinvointi, ympäristö ja matkailualan klustereilla on lähes 60 % mielestä parempaan suuntaan oleva tulevaisuus. Logistiikkaklusterilla on hiukan yli 40 % ja elintarvikeklusterilla hiukan alle 40 % mielestä parempaan suuntaan oleva tulevaisuus.

 

Taulukko 6. Klustereiden pitkän tähtäimen tulevaisuus eri kuntatyyppien alueilla tärkeysjärjestyksessä pk-paneelin mukaan. Lähtötiedot Pk-yritysten toimintaympäristötutkimus 2003, KTM/Tietoykkönen Oy.

Aluekehitys ja  kasvuklusterit pk-paneelin mukaan, Taulukko 6.

Aluekehitys ja kasvuklusterit pk-paneelin mukaan, Taulukko 6.

Vuorovaikutusalueilla matkailualan klusterilla nähdään olevan ylivoimaisesti paras tulevaisuus (80-90 % mielestä tulevaisuus parempaan suuntaan). Toisena vuorovaikutusalueella korostuu IT- ja viestintäklusteri, jonka tulevaisuuden noin 70 % katsoo olevan parempaan suuntaan. Ympäristö- ja hyvinvointiklusterilla katsotaan olevan tulevaisuus parempaan suuntaan noin 60 % mielestä. Logistiikka- ja elintarvikeklusterilla nähdään olevan hiukan yli 40 % mielestä tulevaisuus parempaan suuntaan. Sen sijaan mekaanisessa puussa alle 40 % mielestä tulevaisuus on parempaan suuntaan.

Ydinmaaseudulla paras tulevaisuus on ympäristöklusterilla, johon lukeutuvat katsovat tulevaisuuden olevan lähes 80 % mielestä parempaan suuntaan. Toisena korostuu matkailu, johon lukeutuvista yli 60 % katsoo tulevaisuuden olevan parempaan suuntaan. Kolmantena hyvinvointi, johon lukeutuvista lähes 60 % mielestä tulevaisuus on parempaan suuntaan. Neljäntenä korostuu IT- ja viestintä, johon lukeutuvista yli 40 % katsoo klusterin tulevaisuuden olevan parempaan suuntaan. Mekaanisessa puussa ja kuljetus- ja logistiikkaklusterissa noin 30 % mielestä tulevaisuus on parempaan suuntaan. Elintarvikeklusterissa reilun 20 % mielestä tulevaisuus on parempaan suuntaan.

Harvaan asutulla alueilla ykköseksi nousee matkailu, jonka tulevaisuuden 70-80 % vastaajista katsovat olevan parempaan suuntaan. Toiseksi tulee hyvinvointiklusteri sekä IT- ja viestintäklusterit, joiden tulevaisuuden noin 60 % vastaajista katsoo olevan parempaan suuntaan. Noin 50 % mielestä ympäristöklusterin ja hiukan alle 50 % mielestä mekaanisen puun klusterilla pitkän tähtäimen tulevaisuus on parempaan suuntaan. Kuljetus- ja logistiikkaklusterin tulevaisuuden noin 30 % katsoo olevan parempaan suuntaan, elintarvikeklusterin noin 20 % mielestä.

Klustereittain tarkasteltuna parhaimmat alueet, ts. alueet, jossa ko. klusteriin lukeutuvat yritykset katsovat tulevaisuutensa olevan eniten parempaan suuntaan ovat (taulukko 7):

  • Elintarvikeklusterissa vuorovaikutusalueet ja keskukset
  • Hyvinvoinnissa harvaan asuttu maaseutu ja vuorovaikutusalueet
  • IT:ssa ja viestinnässä vuorovaikutusalueet ja keskukset
  • Kuljetus- ja logistiikkaklusterissa keskukset ja vuorovaikutusaleet
  • Matkailussa vuorovaikutusalueet ja harvaan asuttu maaseutu
  • Mekaanisessa puussa keskukset ja harvaan asuttu maaseutu
  • Ympäristöklusterissa keskukset ja ydinmaaseutu.


Taulukko 7. Eri klustereiden parhaimmat toiminta-alueet (vrt kuvio 24). Perusteena klusteriin lukeutuvien yritysten arvio oman klusterin pitkän tähtäimen tulevaisuudesta eri kuntatyyppien alueilla. Lähtötiedot Pk-yritysten toimintaympäristötutkimus 2003, KTM/Tietoykkönen Oy.

Aluekehitys ja kasvuklusterit, pk-paneelin mukaan, Taulukko 7.

Aluekehitys ja kasvuklusterit, pk-paneelin mukaan, Taulukko 7.

Klusteririvien luvut ovat sijalukuja, monenneksi parhaimpana alueena pk-yritykset mieltävät alueen ko. klusterin pitkän tähtäimen tulevaisuuden perusteella. *Indeksi laskettu sijaluvun perusteella sijalukujen keskiarvosta.

Vuorovaikutusalue muodostaisi em. pk-paneelin näkemyksen mukaan tällä analyysillä useimmalle klusterille ykkösalueen (vertaa tuloksia kuitenkin kuvioon 23, joka antaa totuudenmukaisemman kuvan eri alueiden välisten erojen suhteista). Vuorovaikutusalueella toimivat elintarvike, IT- ja viestintä sekä matkailuklusterin yritykset katsovat tulevaisuutensa olevan parhaimman pitkällä tähtäimellä juuri ko. alueella. Tämän pk-arvion mukaan vuorovaikutusalueita voidaan pitää ”voittaja-alueena”, se saa indeksin 1,86. Hopeaa tässä kisassa saa keskukset (indeksi 2,14), harvaan asutut alueet hävisivät hopean niukasti (indeksillä 2,43). Mikäli hopea kuitenkin jaetaan em. kesken, voidaan ydinmaaseudulle antaa pronssia (indeksi 3,14). Vuorovaikutusalueen voitto ei ehkä hämmästytä. Ydinmaaseudun asema myös tämän analyysin mukaan antaa aihetta jopa harkita ydinmaaseudun aseman tarkastelua eräänlaisena erityisalueena tulevana EU:n ohjelmakautena.

Em. taulukossa kuvattu ”sijaluku ja indeksiharjoitelma” on tässä karkea ehkä suuntaa antava ja alueiden keskinäistä eroa todellisuudesta jonkun verran korostava, aineisto antaisi mahdollisuuden tarkempaankin matematiikkaan, mutta se ei ole tässä yhteydessä mahdollista resurssien vuoksi. Laajan 4000 pk-yrityksen haastattelu aineisto antaa kuitenkin tilastollisesti melko luotettavan kuvan muun muassa tästä ja muista kysytyistä asioista kuntatyypeittäin. Hankitun aineiston käyttö ennen sen vanhenemista olisi toivottavaa esimerkiksi osana maaseutuprofessuurien tutkimustoimintaa. Aineiston on osoitteessa http://aluekehitys.internetix.fi/fi/index2.

Lähde

Myllylä, Yrjö & Linturi, Hannu (2004). Maaseudun tulevaisuuden kasvuklusterit. 114 s. Oy Aluekehitys RD, RD Delfoi -sarja / Maa- ja metsätalousministeriö / Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä YTR.   <http://aluekehitys.internetix.fi/fi/tiedostot/matukaloprap290305.pdf>

Ks. myös

Maaseudun tulevaisuuden kasvuklusterit -blogiartikkeli

Myllylä, Yrjö & Kai Karsma (2005). Maaseudun tulevaisuus ja klusterit – Arviointia Delfoi-menetelmällä. 64 s. Kauppa- ja teollisuusministeriö, Rahoitetut tutkimukset 10/2005. <http://ktm.elinar.fi/ktm_jur/ktmjur.nsf/12b74ae4d1122aadc22565fa003211a6/7db3284fd6ff7044c225707d0040c9d0/$FILE/ratu10elo_2005_netti.pdf>

Myllylä, Yrjö (2001). Yhteistyömahdollisuudet kaupunkiseutujen klusterikehittämisessä. 86 s. Kauppa- ja teollisuusministeriön tutkimuksia ja raportteja 22/2001. <http://julkaisurekisteri.ktm.fi/ktm_jur/ktmjur.nsf/All/3BA13D5049533F7AC2256ACA0027394B>

Myllylä, Yrjö & Mika Perttunen (2011). Koillis-Suomen elinkeinostrategia 2011-2015.  121 s. Koillis-Suomen kehittämiskeskus Naturpolis Oy / Koheesio- ja kilpailukykyohjelma KOKO. <http://www.naturpolis.fi/dynamic/Nettiversio_Koillis-Suomen_elinkeinostrat.pdf> (EU:n parhaimman alueellisen ennakointikäytännön elementtejä vahvasti hyödyntänyt sovellus)

Lehtinen, Pirkko & Myllylä, Yrjö & Suikkanen, Asko (2001): Osaaminen, Koulutus ja Ennakointi – Kemi-Tornio 2010. 192 s. Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun julkaisuja Sarja A. Raportteja ja tutkimuksia. Kemi 2001. <http://aluekehitys.internetix.fi/fi/sisalto/03_tuotteet/kt2010yvtietoisku> (EU:n parhaimman alueellisen ennakointikäytännön elementtejä vahvasti hyödyntänyt sovellus)

Myllylä, Yrjö (2003). Palvelu- ja ihmissuhdetaitoinen Helsinki 2015. ESR-koulutustarpeiden ennakointi-projekti. 68 s. Helsingin kaupungin opetusvirasto, ammatti- ja aikuiskoulutuslinja. <http://aluekehitys.internetix.fi/fi/sisalto/05_julkaisut/hki2015>

Mainokset
Kategoria(t): 01 DELFOI JA MENETELMÄT, 02 YRITTÄJYYS, YRITYKSET, KLUSTERIT, 07 Valtakunnan taso, AVAINKÄSITTEET JA TIETOISKUT Avainsana(t): , , , , , , , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.