TIETOISKU – MAASEUDUN TUTKIMUS- JA KOULUTUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN

2.6            Tutkimus- ja koulutusjärjestelmän kehittäminen

Koulutus (osaamisen tuottaminen) on klusterin keskeinen voimavara panelistien mielestä

• Pk-paneelin mielestä ammattioppilaitos (2-aste) ja ammattikorkeakoulutaso palvelisivat parhaiten yritysten tarpeita, kolmanneksi yliopistotaso. Miten etäämmälle keskuksista mennään, sen enemmän korostuu ammattioppilaitostaso tärkeimpänä osaamisen tuottajana. Yliopistotason koulutus korostuu jonkun verran vuorovaikutusalueen yritysten tarpeissa.
• Internet-verkon rooli koulutuksessa korostuu, parhaimmassa tapauksessa ”koulutusrakenteet irtoavat paikasta ja notkistuvat palvelemaan tarpeita”.

Panelistit hyväksyivät väitteen, että koulutus tai osaaminen tuottaminen on klusterin keskeisin voimavara (kuvio 29). Myös maaseudulla koulutuksen kehittäminen on tärkein yksittäinen teema tai toimenpide, jotta maaseudun toimintaympäristö, erityisesti sen elinkeinoalat ja väestö, kehittyisivät panelistien toivomalla tavalla. Tulos on merkittävä. Sitä tukee myös se seikka, että tärkeimmät maaseudun muutostrendit olivat megatrendianalyysin mukaan toimintojen verkottuminen, tietoteknologinen kehitys ja verkkopalvelujen kasvu. Neljäntenä korostui väestön ja työvoiman ikääntyminen. Myös maaseudun uudet mahdollisuudet, klusterit, joissa maaseutualueet voivat olla mukana, perustuvat megatrendien aiheuttamaan kysyntään. Edellä mainituista neljästä tärkeimmästä megatrendistä voi päätellä, että ilman koulutusta ja sen suuntaamista palvelemaan megatrendien ja konkreettisemmin muun muassa keskusten tai maaseudun omien veturiyritysten tarpeita mahdollisuuksia tuskin voidaan realisoida. Koulutus on osaamisen tuottamisessa keskeistä.

olen = Olen taipuvainen hyväksymään väitteen; en_ole = En ole taipuvainen hyväksymään väitettä

Koulutusjärjestelmä, kasvuklusterit, Aluekehitys, Delfoi, Kuvio 29.

Kuvio 29. Koulutus on keskeinen klusterin kehittymisen voimavara. Delfoi-panelisteista 95 % hyväksyi väitteen edustamansa klusterin näkökulmasta: Koulutus (osaamisen tuottaminen) on klusterin keskeisin voimavara. Myös maaseudulla koulutuksen kehittäminen on tärkein yksittäinen teema / toimenpide osiossa I kuvaamasi maaseudun toimintaympäristön kehittymiseksi haluamallasi tavalla. Delfoi-paneeli, 1. haastattelukierros.

Maaseudulla keskeistä on ollut mahdollisuudet luontoperustaisiin ja raaka-aineperustaisiin elinkeinoihin. Tulevaisuudessa tällaiseksi luonnonvaraksi on luettava myös osaaminen. Osaamisen tuottamisessa em. koulutuksen merkittävyyttä käsitellyn kohdan perusteella koulutus on tärkein väline osaamisen siirrossa. Osaaminen  keskeinen osa virtaa koulutuksen kautta pisteestä A pisteeseen B.  Koulutus ilman vuorovaikutusta tutkimukseen ja käytännön yrityselämään ei kuitenkaan yksistään riitä alueellisen osaamiskeskittymän luomiseksi.

Osaaminen koostuu keskeisesti tutkimuksen, koulutuksen ja käytännön yrityselämän ja työelämän vuorovaikutuksesta. Kuten aiemmassa muun muassa toimijoiden rooleja käsittelevässä kohdassa todettiin parhaimmillaan osaamiskeskittymässä on kysymys, että alueella on riittävästi kilpailevia yritysverkostoja, jotka oppivat toisiltaan. Tällainen horisontaaliseen ja vertikaaliseen klusteroitumiseen perustuva alue voi vetää puoleensa lisää toimijoita.  Maaseutu ei ole vuonna 2015 tärkeää yrityksille itsessään vaan siellä olevan osaamiskeskittymän vuoksi (kuvio 30). Toisin sanoen yritykset hakeutuvat niille alueille, joissa on tarjolla ja odotettavissa tulevaisuudessa niiden tarvitsemaa osaamista ja jotka alueet muodostavat yritysten toiminnan kehittymiselle hyvän oppimis- ja kehittymisympäristön.

olen = Olen taipuvainen hyväksymään väitteen; en_ole = En ole taipuvainen hyväksymään väitettä

Osaamiskeskittymät, maaseutu, koulutusjärjestelmä, Aluekehitys, Delfoi, Kuvio 30.

Kuvio 30. ”Maaseutu ei ole vuonna 2015 tärkeää yrityksille itsessään vaan siellä olevan osaamiskeskittymän vuoksi.” 77 % Delfoi-paneelin vastaajista hyväksyi em. väitteen. Delfoi-paneeli 1. haastattelukierros.

Em. väitteen hyväksyi lähes 80 % vastaajista. Myös noin 20 % vastaajista, jotka eivät hyväksyneet väitettä,  mielipiteet ja perustelut voivat sisältää huomionarvoisia aineksia. Perusteluita voi löytää Delfoi-paneelin 1. haastattelukierroksen yhteenvetomuistiosta osoitteesta http://aluekehitys.internetix.fi.

Koulutusjärjestelmää ei tule ymmärtää ensisijaisesti fyysisenä koulujen verkkona vaan toimintana, jota harjoitetaan joustavasti ja järkevästi osaamisen lisäämiseksi. Panelisteilta kysyttiin kuinka tärkeänä he pitävät eri koulutusasteiden ja tutkimuksen alueellistamisen tärkeyttä. Keskuksiin koulutuksen alueellistamisessa tärkeintä oli panelistien mukaan ammattikorkeakoulun ja toisen asteen ammatillisen koulutuksen alueellistaminen. 80 % tai yli piti näitä melko tai erittäin tärkeänä. Vuorovaikutusalueilla samat koulutuksen tasot ja niiden alueellistaminen olivat tärkeitä noin 60 % mielestä (taulukko 14).

Taulukko 14.  Delfoi-paneelin näkemys koulutuksen alueellistamisen tärkeydestä koulutustasoittain ja kuntatyypeittäin. Delfoi-paneeli, 1. kierros.

Alueellistaminen, koulutusasteet, Aluekehitys, Delfoi, Taulukko 14.

*asteikkona 1-5, jossa 1= vähän tärkeä ja 5=erittäin tärkeä.

Ydinmaaseudulle koulutuksen alueellistamisen lisäämisessä pidettiin selvästi tärkeimpänä toisen asteen ammatillisen koulutuksen alueellistamista, toiseksi ammattikorkeatason alueellistamista. Käytännössä harvaan asutun alueen näkökulmasta alueellistamisen lisäämisen tarve koettiin samansuuruisena ja kuta kuinkin yhtä tärkeänä kuin ydinmaaseudulla. Eli toisen asteen ammatillisen koulutuksen alueellistaminen lisääminen oli melko tai hyvin tärkeää noi 60 % mielestä ja ammattikorkeatason koulutuksen alueellistaminen noin 50 % mielestä.

Tutkimuksen alueellistamisessa lisäämistarpeessa tulosprofiili oli seuraava: tärkeintä sen alueellistaminen on keskuksissa, mutta sitten ydinmaaseudulla ja harvaan asutulla alueella.  Vähiten tärkeää sen alueellistaminen on vuorovaikutusalueille.

Myös 4000 pk-yrityspanelistia pohtivat koulutustarjonnan ja tarpeen eli kysynnän välistä suhdetta eri kuntatyyppien näkökulmasta. Pk-paneelin tulos on ei ole ristiriidassa varsinaisen Delfoi-paneelin tulosten kanssa (kuvio 31).

Koulutusasteet, Aluekehitys, Delfoi, pk-yrityspaneeli, Kuvio 31.

 Kuvio 31. Pk-yrityspaneelin (n. 4000 yritystä) 2004 näkemys koulutustarjonnasta eri kuntatyyppien ja koulutustasojen osalta. Eniten korostuu ammattioppilaitostaso, toiseksi ammattikorkeataso. Ydinmaaseudulla ja harvaan asutulla maaseudulla ammattioppilaitostason koulutuksen tarjonta on nykyisten yritysten mielestä keskimäärin tärkeintä. Lähde: KTM/Tietoykkönen Oy, Pk-yritysten toimintaympäristötutkimus 2/2004.

Pk-yrityspaneelin mukaan kaikkien kuntatyyppien alueilla ammattioppilaitostason koulutuksen tarve on suurinta (lue toisen asteen ammatillinen peruskoulutus). Toiseksi eniten korostui kaikkien kuntatyyppien alueilla ammattikorkeakoulutaso. Yliopistotason koulutuksessa on mielenkiintoista nähdä vuorovaikutusalueiden suurin tarve yliopistokoulutukseen sekä vastaavasti pienin tarve ammattioppilaitostason koulutukseen. Osaltaan tämä voisi selittyä muun muassa sillä, että uudet kasvualojen työpaikat ovat syntyneet juuri vuorovaikutusalueille, kun taas keskukset osittain kamppailevat perinteisen elinkeinorakenteensa kehittämiseksi. Ilmeisesti uudet kasvualat tarvitsevat suhteessa enemmän koulutettua työvoimaa kuin perinteiset alat.

Eri klustereiden koulutuskysyntää eri kuntatyyppien alueille pk-yrityspaneelin valossa voi tarkemmin arvioida laajan perusaineiston avulla osoitteessa http://aluekehitys.internetix.fi. Aineiston tarkempi esittely voidaan suorittaa myös tutkimuksen tuloksia ja soveltamisesta esittelevissä koulutus- ja kehittämistilaisuuksissa. Edellä kuvattu kaikkien klustereiden (mukaan lukien itsensä ei tutkimuksen kasvuklustereihin lukeutuvien) koulutuskysyntä ei anna riittävän tarkkaa kuvaa yksityiskohtaiseen koulutuksen kehittämisen työhön. Muun muassa harvaan asutun maaseudun alueilla on korostuksia tietyissä klustereissa yliopistotason koulutuksen kysyntään jne. Nämä korostukset selviävät tarkemmin vuoden 2004 pk-yrityspaneelin taulukkomuotoisesta aineistosta em. internet-osoitteesta.

.

Viitaten jälleen tärkeimpiin maaseudun megatrendeihin, toimintojen verkottumiseen, tietoteknologian kehittymiseen ja verkkopalvelujen kasvuun, on hyvin luonteva tulos, että panelistit hyväksyivät väitteen, jossa perinteisen fyysistä ympäristöä painottavan koulukäsitteen sijaan korostuu kysynnän tyydyttäminen joustavasti (kuvio 32).

olen = Olen taipuvainen hyväksymään väitteen; en_ole = En ole taipuvainen hyväksymään väitettä

Joustavat koulutusjärjestelmät, Aluekehitys, Delfoi, Kuvio 32.

Kuvio 32. ”Tulevaisuudessa koulutusrakenteet irtoavat paikasta ja notkistuvat parhaimmassa tapauksessa kysynnän mukaan hyödyntäen erityisesti internetverkkoa palveluineen.” Väitteen hyväksyi 77 % panelisteista. Delfoi-paneelin 1. haastattelukierros.

”Tulevaisuudessa koulutusrakenteet irtoavat paikasta ja notkistuvat parhaimmassa tapauksessa kysynnän mukaan hyödyntäen erityisesti internetverkkoa palveluineen.” Väitteen hyväksyi 77 % panelisteista. Hyvänä esimerkkinä notkistuvasta koulutuspalvelusta  on muun muassa Otavan opiston kehittämä verkkolukio, jonka oppilaina on muun muassa useita ulkomailla asuvia suomalaisia ja Helsingin seudulla opiskelevia lukiolaisia. Ensimmäiset ylioppilaat, joita ei ole ”koskaan nähtykään”, ovat jo muutamia vuosia sitten kirjoittaneet ylioppilaiksi. Verkkolukiota koordinoidaan Mikkelistä Otavan opistosta käsin. Otavan opiston työn taustalla voi nähdä syvällisempiä näkemyksiä juuri mainittujen tärkeimpien megatrendien vaikutuksesta koulutukseen. Lisää teoreettisestikin perusteltuja näkemyksiä näiden vaikutuksesta koulutuksen toteuttamiseen voi löytää Otavan opiston sivuilta www.ofw.fi. Sivujen kautta pääsee Yleisradion  käyttämään Otavan opiston ylläpitämään Mikael-radioon, jossa on aiheesta muun muassa tulevaisuudentutkija Osmo Kuusen ja tutkijarehtori Hannu Linturin multimedialuentoja.

Onkin oletettavaa megatrendi- ja klusterianalyysin valossa, että koulutusrakenteet joustavoituvat (tosin eivät itsestään vaan kovalla henkisellä työllä osin pakon edessä). Toisaalta on ilmeistä, että koulutuksen kautta (yhteistyössä tutkimuksen ja yritys- ja työelämän kanssa) tuotettu osaaminen tulee olemaan keskeinen alueiden kilpailutekijä. Panelistit hyväksyivätkin pitkälti ajatuksen, että alueet kilpailevat tulevaisuudessa koulutettavalla väestöpotentiaalilla (väitteen hyväksyi 73 % vastanneista) ja tämän vuoksi koulutettava väestöpotentiaali pitäisikin ottaa tärkeimmäksi alueen kehittämisen lähtökohdaksi. Tässä on syytä huomata muun muassa ikääntyvän väestön mahdollisuudet toimia muun muassa palvelukeskuksissa työvoimana.

olen = Olen taipuvainen hyväksymään väitteen; en_ole = En ole taipuvainen hyväksymään väitettä

Väestörakenne, Aluekehitys, Delfoi, Kuvio 33.

Kuvio 33. ”Tulevaisuudessa alueet kilpailevat yhä enemmän koulutettavalla varannolla ja siksi koulutettava väestöpotentiaali tulisi ottaa alueiden kehittämisessä keskeiseksi lähtökohdaksi.” Väitteen hyväksyi 73 % vastaajista. Delfoi-paneeli 1. haastattelukierros.

Koulutuksen kehittämisestä on paljon varsinaisen paneelin ja pk-paneelin tässä käsittelemätöntä aineistoa osoitteessa http://aluekehitys.internetix.fi. Aineistoa voidaan hyödyntää muun muassa alueellisissa koulutus- ja kehittämistilaisuuksissa. Aineistosta on löydettävissä vastauksia muun muassa uusiin metodisiin malleihin koulutuksen kehittämiseksi, tietotekniikan koulutuksessa hyödyntämisen uusia ideoita sekä kommentteja opetushallituksen alueellistamisen tarpeesta, tärkeydestä ja perusteluista.

Lähde

Myllylä, Yrjö & Linturi, Hannu (2004). Maaseudun tulevaisuuden kasvuklusterit. 114 s. Oy Aluekehitys RD, RD Delfoi -sarja / Maa- ja metsätalousministeriö / Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä YTR.   <http://aluekehitys.internetix.fi/fi/tiedostot/matukaloprap290305.pdf>

Ks. myös

Maaseudun tulevaisuuden kasvuklusterit -blogiartikkeli

Myllylä, Yrjö & Kai Karsma (2005). Maaseudun tulevaisuus ja klusterit – Arviointia Delfoi-menetelmällä. 64 s. Kauppa- ja teollisuusministeriö, Rahoitetut tutkimukset 10/2005. <http://ktm.elinar.fi/ktm_jur/ktmjur.nsf/12b74ae4d1122aadc22565fa003211a6/7db3284fd6ff7044c225707d0040c9d0/$FILE/ratu10elo_2005_netti.pdf>

Myllylä, Yrjö (2001). Yhteistyömahdollisuudet kaupunkiseutujen klusterikehittämisessä. 86 s. Kauppa- ja teollisuusministeriön tutkimuksia ja raportteja 22/2001. <http://julkaisurekisteri.ktm.fi/ktm_jur/ktmjur.nsf/All/3BA13D5049533F7AC2256ACA0027394B>

Myllylä, Yrjö & Mika Perttunen (2011). Koillis-Suomen elinkeinostrategia 2011-2015.  121 s. Koillis-Suomen kehittämiskeskus Naturpolis Oy / Koheesio- ja kilpailukykyohjelma KOKO. <http://www.naturpolis.fi/dynamic/Nettiversio_Koillis-Suomen_elinkeinostrat.pdf> (EU:n parhaimman alueellisen ennakointikäytännön elementtejä vahvasti hyödyntänyt sovellus)

Lehtinen, Pirkko & Myllylä, Yrjö & Suikkanen, Asko (2001): Osaaminen, Koulutus ja Ennakointi – Kemi-Tornio 2010. 192 s. Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun julkaisuja Sarja A. Raportteja ja tutkimuksia. Kemi 2001. <http://aluekehitys.internetix.fi/fi/sisalto/03_tuotteet/kt2010yvtietoisku> (EU:n parhaimman alueellisen ennakointikäytännön elementtejä vahvasti hyödyntänyt sovellus)

Myllylä, Yrjö (2003). Palvelu- ja ihmissuhdetaitoinen Helsinki 2015. ESR-koulutustarpeiden ennakointi-projekti. 68 s. Helsingin kaupungin opetusvirasto, ammatti- ja aikuiskoulutuslinja. <http://aluekehitys.internetix.fi/fi/sisalto/05_julkaisut/hki2015>