Matkailu ja maaseudun työllisyys


TIETOISKU – MATKAILU JA MAASEUDUN TYÖLLISYYS 2015

Matkailun klusteri

Matkailun klusterissa tärkeimmät kaksi tuotealuetta työllistämisen näkökulmasta Delfoi-paneelin mukaan

  • ohjelmapalvelut
  • majoituspalvelut
  • sekä ravitsemuspalvelut- ja kulttuurituotanto.

Ohjelmapalveluiden merkitys korostui selkeästi tärkeimpänä tuotealueena. Mikäli kulttuurituotanto yhdistetään ohjelmistotuotannon kanssa, nousee tämä selvästi tärkeimmäksi tulevaisuuden tuotealueeksi työllistämisen näkökulmasta. Toiseksi korostui majoituspalvelut. Majoitus- ja ravitsemuspalvelut voidaan myös yhdistää, koska ne kulkevat pitkälti käsikädessä. (kuvio 19.).

1 = Majoituspalvelut, 2 = Ravitsemuspalvelut, 3 = Kuljetuspalvelut, 4 = Ohjelmapalvelut, 5 = Kulttuurituotanto, 7 = Tapahtumat, 8 = Nähtävyydet, 9 = Muu

Kuvio 19.

Kuvio 19.

Kuvio 19. Matkailun klusterin tärkeimmät tuotealueet vuonna 2015 työllistämisen näkökulmasta ovat paneelin mukaan ohjelma- ja majoituspalvelut. Vastaajia pyydettiin valitsemaan kaksi tärkeintä. Delfoi-paneeli, 2. kierros.

Delfoi-paneelin 1. haastattelukierroksella ideoitiin vapaamuotoisesti keskusten synnyttämää uutta kysyntää ja maaseutualueiden uusia tarjontamahdollisuuksia. Tulokset tukevat em. tuloksia ja tarkentavat muutamia mahdollisuuksia em. korostuneiden ohjelmapalvelujen sisältä. Paneelin 2. haastattelukierroksella ideat priorisoitiin maaseudun  työllistämisen kohenemisen näkökulmasta (kts. http://aluekehitys.internetix.fi, 2. kierroksen yhteenvetomuistio, kysymys 8). Eniten korostuivat vapaa-ajan elämykset sekä matkailun ja lomailun ohjelmapalvelut. Seuraavaksi tulivat maaseutumatkailu, loma-asukkaiden palvelutehtävät ja kotieläimet sekä ohjattu kalastus ja metsästys. Loma-asukkaiden hyödyntämistä työvoimaresurssina voisi arvioida vakavasti jatkohankkeissa.

Matkailua selittää perinteisesti eniten tulotason nousu. Tämän vuoksi matkailun on otaksuttu olevan maailmanlaajuisesti hyvin merkittävä kasvuala. Näiden ollen talouden kasvun ja tulotason nousun voidaan sanoa olevan tärkein yksittäinen matkailun kehitystä tukeva megatrendi.

Onko kuitenkaan pohdittu riittävästi megatrendien aiheuttamaa muuta kysyntää? Tällä hetkellä voisi kysyä, tarjoavatko toimintojen verkottuminen, tietoteknologinen kehitys, verkkopalvelujen kasvu ja vaikkapa väestön- ja työvoiman ikääntyminen uusia mahdollisuuksia matkailuluelinkeinolle ja onko nämä megatrendit huomioitu matkailun kehittämisessä?  Keskustelu lienee parhaiten aloitettu ikääntyvän väestön matkailullisista tarpeista, joka tarjoaa erityisiä uusia mahdollisuuksia muun muassa ohjelmapalvelujen kehittämiseen. Majoituspalveluiden näkökökulmasta sen sijaan työssäkäyvän väestön tarpeissa ei ehkä ole riittävästi huomioitu verkkopalvelujen, työn murroksen ja etätyön tuomia uusia mahdollisuuksia. Pitäisi kartoittaa esimerkiksi, missä määrin on puutteita tietoliikenneyhteyksissä, internetpalveluissa muun muassa nykyisissä lomakeskuksissa matkailua- ja työntekoa yhdistävien henkilöiden näkökulmasta.

Panelisteille esitettiin seuraava kysymys (kts. http://aluekehitys.internetix.fi,  2. kierros, kysymys 23,). ”Vaikka etätyöstä on puhuttu ja sen edellytyksiä kehitetty, mikä on käsityksenne, onko keskuksesta tulevalla maaseutualueilta loma-asunnon vuokraajalla tai keskimääräisellä loma-asunnon omistajalla käytännössä riittävät mahdollisuudet syventävään työympäristöön maaseutualueilla, ajatellen erityisesti tietoliikennetarpeita ja palveluja (koneet, laitteet, verkot, työpisteet)?” Lähes kaikki vastaajat vastasivat, että riittäviä mahdollisuuksia ei ole. Tietoliikennetarpeet ja palvelut eivät vastaa toisiaan.

Maaseuduilla sijaitsevat lomakeskukset voisivat tarjota muun muassa kielikoulutusta keskusten työntekijöille (esimerkiksi venäjän kieltä raja-alueiden matkailukeskuksissa). Rauhallinen ympäristö voisi tarjota tässä merkittävää kilpailuetua koulutuksen järjestämiseen. Tästä jossain määrin esimerkkinä on muun muassa suomalaisten käyminen kielikoulutuksessa Irlannissa osin ympäristön vuoksi. Kaiken kaikkiaan kurssi- ja koulutustoiminta voisi olla yksi vahvistuva toiminnan muoto jatkossa yhä useammalle matkailukeskukselle ottaen huomioon keskusten organisaatioiden koulutustarpeet ja että maaseudun kehittämisen keskeinen lähtökohta kasvuklustereiden näkökulmasta perustuu maaseudun väestön koulutukseen (esimerkiksi täsmäkoulutus palvelukeskusten tarpeisiin).

On vaikea nähdä esimerkillistä aluetta, jossa olisi yhdistetty matkailullinen näkökulma ja työntekemisen uudet muodot kovinkaan hyvin. Kaupallisen vuokraustoiminnan piiriin kuuluvista mökeistä tai niitä palvelevista keskuksista tai hotelleista on usein vaikea löytää kohtuullista työskentely-ympäristöä ja internetyhteyttä kohtuuhinnalla esimerkiksi muutaman tunnin päivittäiseen työskentelyyn.

Esimerkiksi kunnat, jotka ovat pyrkineet hyödyntämään läpikulkuliikennettä kuntansa matkailun kehittämisessä ovat todenneet, että matkailun tulot ovat suorassa suhteessa ohikulkijan kunnassa viipymään aikaan (esimerkiksi NelostieE75 ry:n Liikenne- ja matkailuseminaari, Kempele, 1999). Ihmisiä on pyritty saamaan viipymään kauppakeskuksien sijoittelulla oikeaan paikkaan tai muilla keinoin. Ehkä tästä syystä päätievarren kunnat oivaltavat ensimmäisenä myös tietoyhteyksien merkityksen alueella viipymisen perusteena. Pitäisikö samaa ajattelutapaa soveltaa voimakkaammin muun muassa myös muualla? Onko tietoyhteyksien ja nykyajan verkkotyöskentelymahdollisuuden tarvetta huomioitu riittävästi? Yksi esimerkiksi on Nelostien varren kunnassa: Pihtiputaalla autoilijoiden käyttämän huoltamon läheisyyteen on sijoitettu työtupa- ja etätyöpiste.

Lähde

Myllylä, Yrjö & Linturi, Hannu (2004). Maaseudun tulevaisuuden kasvuklusterit. 114 s. Oy Aluekehitys RD, RD Delfoi -sarja / Maa- ja metsätalousministeriö / Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä YTR.   <http://aluekehitys.internetix.fi/fi/tiedostot/matukaloprap290305.pdf>

Ks. myös

Maaseudun tulevaisuuden kasvuklusterit -blogiartikkeli

Myllylä, Yrjö & Kai Karsma (2005). Maaseudun tulevaisuus ja klusterit – Arviointia Delfoi-menetelmällä. 64 s. Kauppa- ja teollisuusministeriö, Rahoitetut tutkimukset 10/2005. <http://ktm.elinar.fi/ktm_jur/ktmjur.nsf/12b74ae4d1122aadc22565fa003211a6/7db3284fd6ff7044c225707d0040c9d0/$FILE/ratu10elo_2005_netti.pdf>

Mainokset
Kategoria(t): 01 DELFOI JA MENETELMÄT, 02 YRITTÄJYYS, YRITYKSET, KLUSTERIT, 07 Valtakunnan taso, AVAINKÄSITTEET JA TIETOISKUT Avainsana(t): , , , , , , , , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.