TIETOISKU – MAASEUDUN TULEVAISUUS JA ELINTARVIKEKLUSTERI

2.4  Klustereiden tuotealueet

Elintarvikeklusteri

Elintarvikeklusterin tärkeimmät tuotealueet työllistämisen näkökulmasta Delfoi-paneelin mukaan vuonna 2015 ovat

• Vihannesten sekä marjojen ja hedelmien valmistus
• Leipotoiminta
• Teurastus- ja lihanjalostus
• Maidon jatkojalostus

Muut painopistealueet / ominaisuudet tuotealueissa

• Tärkeimpänä funktionaalisuus
• Toiseksi erikoiselintarvikkeet ja bioteknologiaan perustuvat tuotteet.

Elintarvikeklusterin tärkeimmät tuotealueet työllistämisen näkökulmasta Delfoi-paneelin mukaan ovat vihannesten sekä marjojen ja hedelmien valmistus, leipomotoiminta, teurastus- ja lihanjalostus ja maidon jatkojalostus (kuvio 11).

Muina painopistealueina tuotealueissa tulisi paneelin mukaan olla tärkeimpänä funktionaalisuus, toiseksi erikoiselintarvikkeet ja bioteknologiaan perustuvat tuotteet. Elintarvikeklusteria ei kokonaisuudessaan ole nähty selkeänä kasvuklusterina (määritelmän mukaan klusterin yritysten liikevaihdon kasvu keskimääräistä yritysten liikevaihdon kasvua nopeampaa). Elintarvikeklusterissa on kuitenkin tuotealueita, joissa kasvu voi täyttää kasvuklusterin määritelmän.

Arvioitaessa tarkemmin esimerkiksi vihannesten kulutuksen kasvua, voidaan todeta sen olevan linjassa ihmisten hyvinvoinnin tavoitteiden korostumisen ja ruokailutottumusten muutoksen  myötä, myös vertailu esimerkiksi Keski-Euroopan maiden kulutukseen voi antaa osviittaa kasvumahdollisuuksista. Marjojen ja hedelmien valmistuksessa (etenkin marjojen) osalta on luonnollisten maaseudun raaka-ainevahvuuksien ja pitkälti niiden funktionaalisten ominaisuuksien hyödyntämisestä.

Leipotoiminnan korostuminen kertonee myös parantuneen logistiikan tuomista uusista mahdollisuuksia hoitaa kauempana olevien keskusten ja lähellä olevien matkailukeskusten palveluja uudella tavalla maaseudulta käsin. Kuljetuskustannukset asettanevat omia rajoitteita leipomotoiminnan kasvulle, mutta tietyin edellytyksin valtakunnallistenkin leipomotuotebrändien rakentaminen on mahdollista. Esimerkiksi muutamia maaseudulta selkeästi koko valtakunnan tuotteiksi ponnistaneita brändejä on havaittavissa. Mainittakoon niistä esimerkiksi Pälkäneeltä (perunalimppu).

Teurastus- ja lihanjalostus on maaseudun perinteistä vahvaa elintarvikeklusterin tuotealuetta ja tämän tuotealueen panelistit uskovat olevan edelleen tulevaisuudessa tärkeä. Uusia avauksia tämän ryhmän sisällä lienevät muun muassa riistalihan hyödyntäminen.

Maidon jatkojalostus korostuu myös tärkeänä tulevaisuuden tuotealueena. Ruokailutottumusten muutosten myötä esimerkiksi juuston kulutuksessa saattaisi olla kasvua (verrattaessa Suomen juuston kulutusta esimerkiksi Keski-Euroopan kulutukseen). Myös Venäjän viennillä voi olla merkitystä maitotaloustuotteiden kysynnän kasvulle, joskin samanaikaisena trendinä on sen oman tuotannon kehittäminen.

Uusien tuotealueiden kehittäminen ja niiden funktionaalisuuden ja terveysvaikutteisuuden  toteaminen, erikoiselintarvikkeiden kehittäminen ja bioteknologian hyödyntäminen edellyttää vahvaa tutkimuksen ja koulutuksen panosta, mikä korostaa suurta tarvetta keskusten tutkimuslaitosten ja maaseutualueiden yhteistyössä myös jatkossa. Tässä mielessä maaseudun elintarvikeklusteri on jatkossa hyvin riippuvainen yhteistyöstä keskusten tutkimus- ja koulutuslaitosten kanssa.

1 = Teurastus sekä lihanjalostus, 2 = Kalanjalostus, 3 = Vihannesten sekä marjojen ja hedelmien valmistus, 4 = Maidon jatkojalostus, 5 = Myllytuotteiden valmistus, 6 = Leipomotoiminta, 7 = Eläinten ruokien valmistus, 8 = Muu elintarvikkeiden valmistus, 9 = Juomien valmistus, 10 = Muu.

Kuvio 11.

Kuvio 11. Elintarvikeklusterin tärkeimmät tuotealueet vuonna 2015 työllistämisen näkökulmasta ovat vihannesten sekä marjojen ja hedelmien valmistus, teurastus sekä lihanjalostus ja leipomotoiminta. Vastaajia pyydettiin valitsemaan kolme tärkeintä. Ruoka-Suomi – projektin TOL-perustainen luokittelu. Delfoi-paneeli, 2. kierros.

Väestön ikääntymisen megatrendin huomioiden näkökulmasta ja arkihavaintoihin perustuen voisi kysyä: Onko Suomessa huomioitu elintarvikkeiden pakkauksissa pienet taloudet, hoivakodit etc, joissa elää vanhuksia . Iäkkäiden käyttämien pientalouksien elintarvikkeet on pakattu heille samoihin suuriin perhekokoihin kuin perheellisillä. Suuri osa pakkauksen tuotteesta ehtii pilaantua ennen sen käyttöä.

Vastaavia erikoisryhmiä, joille voisi toimittaa olemassaolevia tuotteita pienpakkauksissa on monia muitakin. Esimerkiksi tällä hetkellä tiettävästi kukaan ei toimita hunajaa pienissä purkeissa (muutama vuosi sitten pienissä muovituupeissa hunajaa toimittanut taho lopetti tuubien tuotannon ”pienen kysynnän vuoksi” Helsingin Diabetesyhdistyksen myymälästä saadun tiedon perusteella. Pienet hunajatuubit ovat olleet erityisesti suurelle ja kasvavalle 1-tyypin diabetes-ryhmälle tärkeä ensiapu matalan verensokerin tilanteissa. Sama tuote sopisi hyvin kahviloihin etc.

1 = Funktionaaliset (terveysvaikutteiset) elintarvikkeet, 2 = Ravintolisät ja puristeet, 3 = Erikoiselintarvikkeet, 4 = Luomutuotteet, 5 = Bioteknologiaan perustuvat tuotteet, 6 = Muu.

Kuvio 12.

Kuvio 12. Elintarvikeklusterin tärkeimmät tuotealueet vuonna 2015 työllistämisen näkökulmasta teemoittain tarkasteltuna ovat funktionaaliset elintarvikkeet ja erikoiselintarvikkeet. Vastaajia pyydettiin valitsemaan kaksi tärkeintä. Delfoi-paneeli, 2. kierros.

Erikoistuotteiden kehittäminen edellyttää paitsi perinteisiä markkinatutkimuksia, myös herkkää korvaa ja niihin reagoimista eri ryhmien tarpeisiin, volyymit eivät välttämättä ole suuret kansallisella tasolla, mutta tarpeet ovat selvät ja mikäli ne voidaan tyydyttää kohtuukustannuksin, voivat tällaiset segmentit työllistää aina muutaman yrityksen. Esimerkiksi yhteistyö erilaisten kansalaisjärjestöjen, kuten Diabetesliiton, Vanhustyön keskusliiton etc. kanssa voisi olla hyvin hedelmällistä tietyn maaseutualueen kehittäessä tuotteitaan esimerkiksi osana EU-rahoitteisia hankkeita. Em. järjestöt olisivat perusteltuja tuotekehitysalustana myös vientiä ajatellen, koska etenkin lapsuustyypin diabetes lisääntyy Suomessa maailmassa nopeimmin ja väestön vanheneminen on Euroopan nopeinta.

Kummassakin em. järjestöryhmässä on potentiaalia monille erikoistuotteille ja osin ne ovat samat. Näille tuotteille voisi löytyä myös vientipotentiaalia. Esimerkkinä yksi teema voisi olla vähähiilihydraattiset tuotteet, mukaan lukien makeiset. Tälle ryhmälle löytyisi kuluttajakuntaa diabeetikkojen ja iäkkäiden piiristä sekä laajasta laihduttajien piiristä. Esimerkiksi USA:ssa vähähiilihydraattiset tuotteet ovat saaneet suuren suosion ja niitä on tullut viime vuosina satoja markkinoille, hiilihydraattien vähäisyydestä tuotteessa on tullut kilpailuvaltti. Suomessa tätä tukee muun muassa light-juomien suosion kasvu, joiden osuus tällä hetkellä limonadien kokonaiskulutuksesta on merkittävän suuri (kymmeniä prosentteja).

Suomen maaperän köyhyys tiettyjen hivenaineiden osalta on yksi hypoteesi, jota voisi tutkimuksen kautta selvittää ja etsiä elintarvikkeita, jotka vahvistaisivat suomalaisten hivenainetasapainoa ja tätä kautta kansan terveyttä. Tämä trendi voi jossain määrin korostaa joko tuontiraaka-aineiden jalostamista tai tiettyjen ainesosien lisäämistä elintarvikkeisiin.

Tarpeellinen kysymys on myös, missä määrin tutkimuksen ja koulutuksen painopisteet ja volyymit vastaavat em. tulevaisuudessa tärkeitä elintarvikeklusterin tuotealueita.

Lähde

Myllylä, Yrjö & Linturi, Hannu (2004). Maaseudun tulevaisuuden kasvuklusterit. 114 s. Oy Aluekehitys RD, RD Delfoi -sarja / Maa- ja metsätalousministeriö / Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä YTR.   <http://aluekehitys.internetix.fi/fi/tiedostot/matukaloprap290305.pdf>

Myllylä, Yrjö (2005). Maaseudun tulevaisuus ja elintarvikeklusteri – Arviointi Delfoi-menetelmällä. Ruoka-Suomi 4/2005. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä YTR, Turun yliopiston Täydennyskoulutuskeskus. <ruokasuomi_tiedote-4-2005, s5-7>

Ks. myös

Maaseudun tulevaisuuden kasvuklusterit -blogiartikkeli

Myllylä, Yrjö & Kai Karsma (2005). Maaseudun tulevaisuus ja klusterit – Arviointia Delfoi-menetelmällä. 64 s. Kauppa- ja teollisuusministeriö, Rahoitetut tutkimukset 10/2005. <http://ktm.elinar.fi/ktm_jur/ktmjur.nsf/12b74ae4d1122aadc22565fa003211a6/7db3284fd6ff7044c225707d0040c9d0/$FILE/ratu10elo_2005_netti.pdf>