Yrjö Myllylä

Delfoi-työpaja 16.5.2008, Otavan opisto, Mikkeli

Hyvän Delfoi-tukimuksen teesit (pdf, 2 s.)

Hyvän Delfoi-tutkimuksen teesit

1. Hyvässä Delfoi-tutkimuksessa avainkäsitteet määritellään. Delfoi on menetelmä (ei avainkäsite), jolla avainkäsitteiden sisältöä ja keskinäisyhteyksiä tutkitaan.

2. Hyvässä Delfoi-tutkimuksessa käytetään ainakin yhtä tulevaisuuden tutkimuksen käsitettä ja mahdollisesti toisen tieteenalan käsitteitä, johon tuloksia sovelletaan (esimerkiksi aluekehittämisessä klusteri-käsite). Kysymys voi olla siis tulevaisuudentutkimuksen käsitteen ja tämän toisen tieteenalan käsitteen sisällön ja keskinäisyhteyden tutkimuksesta. Esimerkiksi käy vahvojen ennakoivien trendien ja klustereiden käsitteiden (operationaalisen) sisällön määrittely tehtävässä tutkimuksessa sekä näiden käsitteiden välisen keskinäisyhteyden määrittely (esimerkiksi trendien vaikutus klustereihin). Hyvässä Delfoi-tutkimuksessa avainkäsitteiden väliset suhteet tulee voida havainnollistaa esimerkiksi kuvana.

3. Palaute-Delfoi-lisää Delfoi-menetelmällä tuotettujen tulosten luotettavuutta ja tieteellisyyttä. Palaute-Delfoissa tutkijan johtopäätökset ja lopulliset selitysmallit (esim. skenaariot) altistetaan riittävää kompetenssia omaavien asiantuntijoiden arvioitavaksi. Arvioitavaksi tarkoitettu asia pitää tiivistää ja havainnollistaa. Asiantuntijoiden nimeä ei saa käyttää väärin legitimoimaan tutkijan johtopäätöksiä, vaan asiantuntijoiden vaikutus tuloksiin on osoitettava. Tämä tarkoittaa asiantuntijapalautteen käsittelyä tutkimusraportissa ja sen vaikutusten osoitusta lopullisiin tuloksiin.

 4. Aluekehittämiseen pyrkivässä Delfoi-soveltamisessa on tunnistettava aluekehityksen tai innovaatiotoiminnan dynamiikka ts.  tärkeimmät toimijat ja niiden välinen vuorovaikutus kehityksen liikkeelle panevana yhtenä keskeisenä voimana – klusterikäsite on yksi keskeinen mahdollisuus eri toimijoiden vuorovaikutusta ja siten aluekehitystä edistävä käsite. Käsite on siten yksi toimiva käsite esimerkiksi paneelin muodostamisen kompetenssin kriteerinä. Myös yritykset-kunta-valtio –vuorovaikutusmalli tai alhaalta ylöspäin –mallit ovat perusteltuja. Voi olla tarvetta kehittää ja laajentaa malleja huomioimaan mm. arvojen ja yrittäjyyden merkitys kehitykseen vaikuttavana osakomponenttina.

5. Hyvässä Delfoi-tutkimuksessa tulokset analysoidaan vähintään kahdessa vastaajaryhmässä mm. heikkojen signaalien tunnistamiseksi. Ryhmäjaon hyvä peruste on  esimerkiksi vastaajan intressi tutkittavaan asiaan (esimerkiksi mallista riippuen vaikkapa yritys tai julkinen hallinto, nousevat ja laskevat klusterit, aiheeseen nähden riippumattomat ja intressiä omaavat vastaajat jne.).

6. Palautteen antamiseen panelisteille on kiinnitettävä merkittävästi enemmän huomiota, kuin tähän asti on tehty. Hankkeen aikainen viestintäsuunnitelma on siten laadun yksi mitta. Tämä seikka korostuu vaikuttamaan pyrkivässä Delfoi-soveltamisessa ja on myös tärkeä menetelmän pitkän tähtäimen imagon ja kysynnän kannalta.

Jatkotoimenpidesuositus

Delfoi-menetelmän kilpailukyvyn turvaamiseksi ja kehittymiseksi on perustettava hyvin suunniteltu kansallinen tutkimus- ja kehittämisohjelma, esim. TEKES-rahoitteinen, jossa painottuu tavoitteena yritysten innovaatiotoiminta, yhteiskunnan toimintojen uudistaminen ja uusien verkostorakenteiden synnyttäminen. On tunnistettava menetelmän yleiset ja erityiset piirteet ja kehittämishaasteet sovellusalueista riippuen. Tutkimuksesssa arvioitaisiin myös uuden tietoteknologian SWOT-tekijät Delfoi-soveltamisen eri sektoreilla. Tutkimusohjelman pohjalta tekijät voisivat koostaa lopuksi omat artikkelinsa, jotka kootaan kirjaksi. Kirja voisi olla myös kaksiosainen. Ensimmäinen osa koostuisi tekijöiden tämän hetkisestä osaamisen ja kokemuksen esittelystä ja toinen osa tutkimus- ja kehittämishankkeiden tuloksista. Julkaisujen tavoiteltu aikaväli voisi olla 5 vuotta.

Lisätietoja: Yrjö Myllylä, puh. 0500-450 578

http://www.rdmarketinfo.net