Työvoima- ja koulutustarpeiden ennakointi -case: Siivous- ja kotitalouspalveluala


TKTT siivous ja kotitalouspalvelu374

.

.

.

.

.

HANKE-ESIMERKKI – Siivous- ja kotitalouspalvelualan lyhyen aikavälin ennakointi, Varsinais-Suomi

Myllylä, Yrjö & Linturi, Maija (2007). Työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimus 2007[1]. Yhteenveto siivous- ja kotitalouspalvelualan työnantajahaastatteluista. Asiantuntijaraadin SWOT-analyysi 15.3.2007. 45 p. Varsinais-Suomen TE-keskuksen julkaisuja 7 / 2007.


[1] Käytäntö on valittu Euroopan unionin parhaimmaksi alueellisen ennakoinnin käytännöksi http://arenas.itcilo.org/en/home, ,lisätietoa myös artikkelin lopussa.

.

TIIVISTELMÄ

.
Varsinais-Suomen siivous- ja kotitalousalan työvoiman ja koulutustarvetutkimuksessa (TKTT) haastateltiin 35 yrityksen edustajat Turun ja Uudenkaupungin työvoimatoimistojen alueilta. Haastatelluissa yrityksissä työskenteli yhteensä 2951 työntekijää. Haastateltujen yritysten palveluvalikoimassa korostuvat kotipalvelut, kiinteistö- ja porrassiivous ja toimistosiivous. Haastatteluissa oli mukana yrityksiä, joiden päätoimiala on jokin muu kuin siivous (741).

.
Siivouspalveluala luetaan osaksi liike-elämän palveluita. Sekä siivouspalvelun että liike-elämän palveluiden ylipäätään on arvioitu olevan aiempien ennakointitutkimusten mukaan työllisyyttä lisääviä aloja ainakin vuoteen 2015 asti.

.
Varsinais-Suomessa oli alan työpaikkoja vuonna 2005 yhteensä 2730 ja toimipaikkoja 309. Alalle on perustettu yrityksiä enemmän kuin lopetettu vuosina 2003-2005. Työntekijöiden ikärakenne on melko nuorta. Alan työttömyys on vähentynyt vuosina 2000-2007. Liikevaihto on yli kaksinkertaistunut vuodesta 1995 vuoteen 2005.
Yleisin ammattinimike siivousalalla haastattelujen perusteella on siivooja. Työntekijät haastatelluissa yrityksissä ovat melko nuoria: 59 % on alle 39-vuotiaita, yli 55-vuotiaita 7 %.

.
Työvoiman käyttöaste on tällä hetkellä useimmiten sopiva haastateltujen yritysten mukaan. Sekä suorittavalla että johtajien ja asiantuntijoiden tasolla käyttöaste on noin 74 % mielestä sopiva ja 20 % mielestä korkea. Seuraavan viiden vuoden aikana suorittavan tason työvoimatarve kasvaa useimmissa vastanneissa yrityksissä jonkin verran. Johtajien ja asiantuntijoiden työvoimatarve pysyy sen sijaan ennallaan useimmissa yrityksissä.

.
Työvoiman kysynnän kasvu Turussa ja Uudessakaupungissa on merkittävää: puolen vuoden kuluttua se on 7,8 % ja vuoden päästä 12,8 %. Haastateltujen yritysten henkilöstön lisäys puolen vuoden sisällä on 231 ja vuoden kuluttua 379 uutta työntekijää. Suurimmat rekrytointiongelmien syyt ovat riittämätön työkokemus, riittämätön ammatillinen peruskoulutus, työntekijöiden henkilökohtaiset ominaisuudet.

.
Yhteensä koulutustarpeen arvioitiin koskevan vuoden kuluessa 536 henkilöä. Eniten koulutustarvetta on siivoojien keskuudessa – yhteensä 530 koulutettavaa vuoden kuluessa. Yritysten sisäinen koulutus on merkittävää, ammatillisen peruskoulutuksen parantamiselle on myös tarvetta. Koulutuksen markkinointia tulisi lisätä huomattavasti. Koulutuksessa tulisi kiinnittää huomiota asiakaspalveluun.

.
Suhdannetilanne on tällä hetkellä noususuhdanne. Vuoden päästä noususuhdanteen arvioidaan jatkuvan, muutamat näkevät tuolloin jo korkeasuhdanteen tai laskukauden merkkejä.

.
Verkottumis- ja yhteistyötarvetta on mm. työntekijöiden kierrättämisessä pienempien yritysten kesken. Moni vastaajista oli jo mukana erilaisissa verkostoissa, tosin lisäverkottumisen tarvetta oli myös näissä yrityksissä.
.
Maahanmuuttajien palkkaamisesta oltiin kiinnostuneita, mutta esteeksi katsottiin rasismi ja kielitaitovaatimukset asiakkaiden taholta. Ammattitaitoisten ja motivoituneiden työntekijöiden puutteen nähtiin muodostavan esteen yrityksen kasvulle. Työhallinnon rekrytointipalveluista oli pääasiallisesti hyviä kokemuksia. Kiinnostusta oli myös erilaisia rekrytointitapahtumia kohtaan. ”Vapaassa sanassa” esitettyjä uusia avauksia: yhteistyö alan yrittäjien kesken, osa-aikatyön kannattavaksi tekeminen tukitoimin sekä alan laajempi markkinointi työvoimapulan ratkaisemiseksi. kertomalla mm. hyvistä työllistymisnäkymistä.

.
Em. yrityshaastattelun tuloksia käsitellyt asiantuntijaraati kokoontui 15.3.2007. Asiantuntijaraati käsitteli alla lueteltuja teemoja I-IV ja SWOT-tekijöitä ja –strategiaa. Tuloksia käsiteltiin vielä internet-Delfoissa1, jossa tuloksia edelleen kehitettiin ja prioriorisoitiin. Internet-työskentelyyn osallistui asiantuntiraatiin osallistuneiden lisäksi TKTT-tutkimuksessa haastateltuja yrityksiä ja TE-keskuksen elinkeinotiimin jäseniä:

.
I Vaikuttavat vahvat trendit ja heikot signaalit. Vaikuttavimmat vahvat ulkoiset muutostrendit olivat 1) Elinkeinorakenteen palveluvaltaistuminen, 2) Väestön ja työvoiman ikääntyminen, 3) Ekokilpailukyky, 4) Toimintojen verkottuminen, 4) Ihmisten tarpeiden muuttuminen, 5) Työn murros, 6) Julkisen sektorin keveneminen sekä 7) Elinkeinorakenteen pk-yritysvaltaistuminen. Alan sisäisinä trendeinä puolestaan korostuivat 1) Hyvät työllistymisen trendit myös jatkossa, 2) Kilpailu työntekijöistä kasvaa, 3) Alan monialaisuus huomioitava koulutuksessa, 4) Maahanmuuttajien määrä alueella lisääntyy, 5) Työvoimapulan runsas kasvu sekä 6) Työn laadun merkitys sekä asiantuntijuus yhä tärkeämpää.

.
Heikkoina signaaleina (tässä erityisesti uudet mahdollisuuksia tarjoavat ilmiöt) korostuivat 1) Ala osana hyvinvointipalveluita (uusien palveluiden kasvu, kuten kuntosalit, kylpylät), 2) Kiinnostus vanhempien työntekijöiden palkkaamiseen, 3) Maahanmuuttajien määrä alueella lisääntyy, 4) Toimitilajohtaminen ja 5) Alkuperäisten suomalaisten katoaminen alalta.

.
Edellä esitettyjä trendejä ja kehityskuvaa uhkaavina mahdollisina, mutta osin epätodennäköisenä tekijöinä, ns. villeinä kortteina esille nostettiin 1) EU:n palveludirektiivi, 2) Lintuinfluenssa ja 3) Ilmastonmuutos.

.
II Rekrytointiongelmat ja ratkaisut. Iäkkäämpää väestöä ja maahanmuuttajia on hyödynnettävä, TE-keskus ollut viime aikoina alan peruskoulutuksesta vastaava taho.

.
III Oppilaitosten, tutkimuslaitosten ja yritysten välisen yhteyden parantaminen. Oppilaitosten välille ja yritysten ja oppilaitosten välille tarvitaan foorumeita tukemaan alan klusteroitumista. Klusteroituminen merkitsee toimijoiden nykyistä tiiviimpää vuorovaikutusta, kustannussäästöjä ja oppimista, mikä auttaa alan kehittämisessä, mm. koulutuksen suuntaamisessa ja kehittämisessä. Alan klusterianalyysi on keskeinen jatkotoimenpidehanke.

.
IV Verkostoitumistarpeet ja V Muut teemat. Työvoimapooli yksi keskeinen verkostoitumisen ratkaisu.

.

VI Kehittämisprojektiaihiot / keskeiset jatkotyöstämisen teemat.
Alan alueellinen klusterikehityshanke Varsinais-Suomessa ja innovatiivinen kehittäminen korostuivat jatkotoimenpidesuosituksissa asiantuntijaraadin keskusteluissa.

.

SWOT-analyysi. Alan vahvuutena pidettiin seuraavia internet-Delfoi-kierroksen arvioinnin jälkeen: 1) Siivous on välttämätöntä, 2) Alana vapaa ja monipuolinen, ei liukuhihnatyötä, 3) Kasvuala, työpaikkoja paljon, 4) tarjolla myös jatkossa, 5) Oppilaitokset, hyvät vahvat kouluttajat alueella sekä 6) Hyvät alan yritykset, paljon yrittäjiä. Heikkoudet ovat 1) Alan imago, 2 Työvoiman saatavuus, 3) Palkkaus, 4) Asiakkaiden ostokäyttäytyminen ja 5) Alan mieltäminen läpikulkualana.

.

Mahdollisuuksina esille nousivat ennen muuta seuraavat: 1) Ostajien kouluttaminen ostamaan realistisesti oikeilla kriteereillä, 2) Kotitalouksien kasvava alan palvelujen kysyntä, 3) Alan markkinointi positiivisessa hengessä, 4) Kasvuala – työt lisääntyvät – alan arvostus kasvaa sekä 5) Yrittäjyys. Uhkina koettiin olevan erityisesti 1) Osaavan työvoiman saatavuus, työntekijöiden loppuminen, 2) Siivoojien arvostus huono, 3) Maahanmuuttajien palkkaamisen esteet, 4) Alan epäterve kilpailu ja 5) Ostajien ammattitaidottomuus.

.

Keskeisimpinä jatkotoimenpiteinä asiantuntijaraadin tekemän SWOT-analyysinja jatkotoimenpiteiden internetissä tapahtuneen yrittäjien, työnantajien ja muiden asiantuntijoiden kommentoinnin perusteella esitetään seuraavat: 1) Ratkaisuja tarjoava työnvälitys, 2) Nykyisen henkilöstön kouluttaminen, 3) Viestintäsuunnitelman tarkentaminen ja toteutus, 4) Klusterianalyysi ja alan laajempi markkinointihanke, 5) Siivouspalvelualan ostaminen -koulutus, 6) Siivouspalvelualan tasot ja mittarit, 7) Työvoimapooli, 8) Alueellinen innovaatio- ja tuotekehitysohjelma, 9) Asiakaspalve-lukoulutus, 10) Työllisyysasteen nosto ja kunto-ohjelma, 11) Innovatiivinen kilpailuttaminen ja 12) Yrittäjyyden edistämisohjelma.

.

SISÄLLYS

.

SISÄLLYS……………………………………………………………………………………………………..8
1. JOHDANTO……………………………………………………………………………………………….9
1.1 Muutostrendejä………………………………………………………………………………………..10
1.2 Siivousala tilastojen valossa Varsinais-Suomessa…………………………………………11
2 TUTKIMUKSEN KATTAVUUS…………………………………………………………………….12
2.1 Henkilöstön ammattinimikkeet………………………………………………………………….12
2.2 Henkilöstön ikärakenne……………………………………………………………………………13
3 TYÖVOIMAN LISÄYS- JA VÄHENTÄMISTARPEET……………………………………..14
3.1 Työvoiman käyttöaste……………………………………………………………………………….14
3.2 Työvoiman tarpeen kehitys……………………………………………………………………….15
3.3 Työvoiman lisäystarpeet……………………………………………………………………………15
4 MUUTOKSET AMMATEISSA……………………………………………………………………..16
5 REKRYTOINTIONGELMAT……………………………………………………………………….18
6 KOULUTUSTARPEET JA ESITYKSET OPPILAITOKSILLE………………………….19
6.1 Koulutustarve-esitykset……………………………………………………………………………19
6.2 Palaute koulutusorganisaatioille……………………………………………………………….20
7 SUHDANNETILANNE NYT JA VUODEN KULUTTUA…………………………………21
8 ELINKEINOILMASTO………………………………………………………………………………23
9 VERKOTTUMISTARPEET, UUDET YRITYSIDEAT…………………………………….24
10 VAPAA SANA………………………………………………………………………………………….24
11 KYSYMYKSIÄ ASIANTUNTIJARAADILLE………………………………………………..26
12 SWOT-ANALYYSI……………………………………………………………………………………33
13 JATKOTOIMENPIDE-EHDOTUKSET………………………………………………………35

.
LIITTEET……………………………………………………………………………………………………………..36
Liite 1.1 Siivousalan työpaikat ja henkilöstö 1995-2005……………………………………………..36
Liite 1.2 Muun kiinteistötoiminnan työntekijämäärä 1988-2011…………………………………36
Liite 2 Siivousalan uudet ja lopetetut yritykset Varsinais-Suomessa 1995–2005…………..37
Liite 3 Siivousalan henkilöstön ikärakenne 2004………………………………………………………37
Liite 4.1 Kiinteistö- ja siivoushoit. työttömät työnhakijat ja avoimet työp. 2000–2007…38
Liite 4.2 Siivousalan työttömät työnhakijat ja avoimet työpaikat 2000–2007………………38
Liite 4.3 Siivousalan avoimet työpaikat 2000–2006 vuosittain ja kuukausittain ………….39
Liite 4.4 Siivousalan työttömät työnhakijat 2000–2006 vuosittain ja kuukausitt………….39
Liite 5 Työpaikkakehitys 2000-2020 PT-mallin mukaan……………………………………………40
Liite 6.1 Siivousalan liikevaihdon kehitys 1995–2005………………………………………………..40
Liite 6.2 Liikevaihto/työpaikka ja liikevaihto/henkilö………………………………………………..41
Liite 7 Siivousalan konkurssit 1998–2005………………………………………………………………..41
Liite 8. Jatkotoimenpide-ehdotukset……………………………………………………………………….42

***

Milloin TKTT:tä käytetään ja miten?

TKTT eli Työvoima- ja koulutustarvetutkimuskonseptia käytetään, kun halutaan saada tietoa jonkin alan tilanteesta. Syitä käynnistää TKTT-tutkimus ovat mm. seuraavat: Ala voi olla uusi, nopeasti kasvava, rakennemuutoksen alainen esimerkiksi uusien teknologioiden käyttöönoton vuoksi, kokonaan jäsentymätön, ala näyttäisi ajautuvan matalasuhdanteeseen ja on volyymiltaan merkittävä työllistäjä.  Tällä esimerkkityöllä RD Aluekehitys on osallistunut konseptin kehittämiseen vuosien 2006-2010 tilustöiden yhteydessä. TKTT-konsepti on arvioitu Euroopan unionin parhaimmaksi alueellisen ennakoinnin käytännöksi.

Parhaiten TKTT tuottaa hyötyä mm. työvoimakoulutuksen tehostumisen kautta, kun se kytketään esim. ELY-keskuksen tulosohjaukseen siten, että vuosittain valitaan tietty määrä aloja, joihin konseptia sovelletaan. Aloja ei pidä valita kovin paljon etukäteen, koska konsepti on 1-5 vuoden ennakointiin tarkoitettu ja on syytä ottaa tarkasteluun sillä hetkellä tärkeät alat, kuten vaikkapa kaivosala Pohjois-Suomessa tällä hetkellä.

Konseptin lähtökohdista voidaan suorittaa myös pitkän tähtäimen ennakointia, seudullista ennakointia ja maakuntatason ennakointia sekä valtakunnan tason ennakointia. Kysy lisätietoja sovelluksista RD Aluekehitys Oy:stä.

Mainokset
Kategoria(t): 01 DELFOI JA MENETELMÄT, 02 YRITTÄJYYS, YRITYKSET, KLUSTERIT, 03 YRITYSPALVELUKESKUKSET, 04 OPPILAITOKSET, T&K, 05 HALLINTO, VIRKAMIEHET, 06 POLITIIKKA, POLIITIKOT, 07 Valtakunnan taso, 08 Etelä-Suomi, 09 Länsi-Suomi, 10 Pohjois-Suomi, 11 Itä-Suomi, 12 Maakunnat-/ELYt-/Kuntayhtymät, 13 Maakuntien yhteistyö, 14 Seutukunnat, Seudulliset kehittämiskeskukset, kuntayhtymät, 15 Kaupunkiseudut, 16 Maaseutu, 17 Kylät, 18 Yritykset ja toimialat, 19 Yhdistykset, AVAINKÄSITTEET JA TIETOISKUT, INNOVAATIOYMPÄRISTÖT, KANSAINVÄLISET HANKKEET, KÄYTÄVÄKEHITTÄMINEN JA KORRIDORIT, KOULUTUS, VISIOT JA TOIMENPITEET Avainsana(t): , , , , , , , , , , , , , , , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s