Uusiutuvat energiat, mm. bio- ja tuulienergiayhteistyö


HANKEAIHIO (Kehittämistoimi, Nopea vaikutus)

III Inno + Suomi + Logistiikka – ratkaisut

Ympäristöratkaisut

Uusiutuvat energiat, mm. bio- ja tuulienergiayhteistyö (57).

Suomalaisilla on ollut ennenkin merkittävä rooli uusiutuvien energialähteiden hyödyntämiseen Venäjällä, etenkin Suomen lähialueilla. Mm. Inarinjärvestä Jäämereen laskevan Paatsjoen varrella on voimalaitoksia, joiden rakentamiseen suomalaiset ovat keskeisesti osallistuneet. Vaikka Venäjä on suuri fossiilisten polttoaineiden toimittaja, on sillä suuri kiinnostus myös uusiutuvien energialähteiden hyödyntämiseen. Näillä voi olla usein paikallisesti hyvinkin suuri merkitys työllisyyden vuoksi, mutta myös sen vuoksi, että ne voivat olla joustavampia tapoja joidenkin pienien yhdyskuntien energiansaannin turvaamiseksi. Myös Venäjä joutuu kohtaamaan markkinatalouteen sopeutuessaan kallistuvan energian, mikä tekee uusiutuvista myös siellä kilpailukykyisen vaihtoehdon. Oletettavasti juuri biopohjaiset energiatuotantoratkaisut tarjoavat kenties merkittävimmät yhteistyömahdollisuudet uusiutuvissa energiaratkaisuissa, mm. Venäjän laajojen metsäalueiden vuoksi. Mm. alue- ja paikallistason viranomaisten suunnitelmissa tällaisia vaatimuksia ja suunnitelmia esitetään nykyisin usein (Oikarinen 2010). Murmanskin alue on tuuliolosuhteiltaan tuulienergiantuotantoon hyvin sopiva ja tuulienergiayhteistyölle  voi löytyä yhteistyömahdollisuuksia tulevaisuudessa. Myös aaltoenergian tuotantoa ja siihen liittyvää yhteistyötä voisi pitää potentiaalisena mahdollisuutena. Asiantuntipalautteessa tämä hankeaihio sai hyvin merkittävää tukea. Asiantuntijapalautteessa kommentointiin ehdotusta mm. seuraavasti: ”Uusiutuva energia on käyttökelpoinen syrjäisissä yhdyskunnissa, minne on kallista toimittaa kaasua, öljyä ja sähköä. Tällaista itäsuomalaista yhdyskunnan lämpöhuollon teknologiaa kokeillaan nyt esim. Skotlannissa.”

Tuulienergiaa Porissa 25.7.2013.

Tuulienergiaa Porissa 25.7.2013.

 


Lähde:

Myllylä, Yrjö (2010). Arktinen ja Itämeren kasvualue Suomen intressien polttopisteessä. 92 s. Työ- ja elinkeinominsteriö, alueiden kehittäminen, 43/2010.

<http://www.tem.fi/files/27375/TEM_43_2010_netti.pdf>

Seuranta ja implementointi:

Myllylä, Yrjö (2013). Arktisen meriteknologian ennakointi – Uudenmaan pk-yritysten näkökulmasta. 141 s. Uudenmaan ELY-keskuksen julkaisuja 13/2013. <http://amtuusimaa.net/2013/06/01/arktisen-meriteknologian-ennakointi-loppuraportti/>

Mainokset
Kategoria(t): 02 YRITTÄJYYS, YRITYKSET, KLUSTERIT, 03 YRITYSPALVELUKESKUKSET, 04 OPPILAITOKSET, T&K, 05 HALLINTO, VIRKAMIEHET, 06 POLITIIKKA, POLIITIKOT, 07 Valtakunnan taso, 08 Etelä-Suomi, 09 Länsi-Suomi, 10 Pohjois-Suomi, 11 Itä-Suomi, 12 Maakunnat-/ELYt-/Kuntayhtymät, 13 Maakuntien yhteistyö, 14 Seutukunnat, Seudulliset kehittämiskeskukset, kuntayhtymät, 15 Kaupunkiseudut, 16 Maaseutu, 17 Kylät, 18 Yritykset ja toimialat, 19 Yhdistykset, AVAINKÄSITTEET JA TIETOISKUT, KANSAINVÄLISET HANKKEET, KOULUTUS, VISIOT JA TOIMENPITEET Avainsana(t): , , , , , , , , , , , , , , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.