Helsingissä pidetään 16.-19.6.2013 kansainvälinen ISPIM-innovaatiokonferenssi, jonka aiheena on Innovointitoiminta globaaleilla markkinoilla – haasteet kestävälle kasvulle. Helsingin konferenssiin on hyväksytty seuraava artikkeli:
Kaivo-oja, Jari, Santonen Teemu, Myllylä, Yrjö (2013) The Crowdsourcing Delphi: Combining the Delphi Methodology and Crowdsourcing Techniques. This paper will be presented at The XXIV ISPIM Conference – Innovating in Global Markets: Challenges for Sustainable Growth in Helsinki, Finland on 16-19 June 2013. Session: 2.2 Strategic Foresight, Strategic Agility and Future Orientation (SIG) Special Session. The publication is available to ISPIM members at www.ispim.org.
RD Aluekehitys Oy ja Yrjö Myllylä on erikoistunut Delfoi-menetelmän käyttöön ja sitä käyttöjärjestelmänä käyttäen erilaisten muiden menetelmien ja analyysivälineiden käyttöön. Tämän osaamisen tuominen myös tieteellisen yhteisön käyttöön vaatii omat panostuksensa, jota yhteiskunta, erityisesti sen tutkimusta rahoittavat orgaanit voivat halutessaan vauhdittaa. Melkoisella varmuudella näin saataisiin huomattavaa lisäarvoa tieteelle ja siten edelleen laajempia vaikutuksia yhteiskunnassa. Esimerkiksi yksi arvostetuimpia ja RD Aluekehityksenkin tärkeänä pitämiä innovaatioita tällä alalla on Delfoilla ammattimaisesti käytettävä Bostonin tuoteportfolioanalyysi, Joukkoistamisessa – laajojen piirien mukaanottamisessa ja osallistumismahdollisuuksien tarjoamisessa – ja innovaatiotoiminnassa tarvitaan erilaisia osallistumista ja demokratiaa tukevia välineitä joita Delfoilla voidaan käyttää. Tämä ei tarkoita pelkästään tietotekniikkaa ja Internet-kyselyitä. Onnistunut joukkoistaminen saattaa alkaa aivan muulla tavalla, esimerkiksi haastattelemalla muutamia alan asiantuntijoita ja toimijoita. Jossakin kohtaa tarvitsee ainakin osan osallistujista myös ajatella, joskus kompleksisiakin asioista, mikä trendiksi muodostumassa olevassa joukkoistamisboomissa saattaa joskus unohtua.
Kyse tässä ja muussa on laajasta myös pitkäaikaisen kokemuksen ja ennen muuta yrittämisen kautta syntyneestä osaamisen kokonaisuudesta (pitkälti tutkimussovelluksia). Vastuulliset toimijat yhteiskunnassa tämän myös tunnistavat ja antavat tällaiselle osaamiselle mahdollisuuden. On turha uhrata liikaa aikaa siihen kysymykseen, kumpi on ensin, yritystoiminta vai tutkimus ja olla vain toista laatua edustamassa toisessa poterossa: Toisen koulukunnan mielestähän tutkimus on kaiken a ja o (ja tämän koulukunnan mukaan se on pitkälti julkisten tutkimuslaitosten tehtävä), toisen mielestä tutkimus ei voi tehdä mitään järkevää, jos se ei saa haastetta ympäristöstään tekemiselle (tämä koulukunta hyväksyy, että myös yritykset voivat olla tutkimusorganisaatioita). Peiliin katsomisen paikka on molemmissa poteroissa. Tukka on kammattava, vaatteet silitettävä ja mentävä toistensa tapaamisiin toistansa kunnioittaen. Muitakin keinoja on haettava. Politikoilla ja päättäjillä olisi mahdollisuus vaikuttaa myös, siihen, että tutkimuksen rahoitus tukisi vuorovaikutusta yritysten ja tutkijoiden välillä, mutta se vaatisi ymmärrystä ja sen lisääminen edelleen ajan uhraamista yhteiseen keskusteluun erilaisten toimijoiden kanssa. Tärkein johtopäätös innovaatiotoiminnan, alueiden ja yhteiskuntien selviytymisen näkökulmasta on, että vain poteroissa olemisessa ei synny kovin paljon uutta jaettavaa. Sen sijaan pyrittäessä ylös poteroista aitoon luottamukselliseen vuorovaikutukseen yritystoiminnan ja tutkimuksen välillä, alkaa jo syntymään jotakin uutta. Mm. näin syntyneen osaamisen tuloksia esitellään Helsingissä ensi kesänä. Erityisenä ”case-hankkeena” artikkelissa on Arktisen meriteknologian ennakointi.
Ks. myös esim.
- Myllylä, Yrjö & Jouni Marttinen, & Jari Kaivo-oja (2012). Ennakointi demokratian vahvistajana. Esimerkkinä EU:n palkitsema TKTT-konsepti ja muut kansainvälisessä arvioinnissa esille nostetut suomalaiset ennakointikäytännöt. Futura 4/2012. 38-49. http://yrjomyllyla.com/2013/02/21/futura-42012-suomalainen-ennakointikulttuuri-menestyy-eurooppalaisessa-vertailussa/
__