Turun Sanomat, Alio 26.7.2013: ”LNG-rakentaminen ajankohtainen arktisen meriteknologian mahdollisuus”


Myllylä, Yrjö (2013). LNG-rakentaminen ajankohtainen arktisen meriteknologian mahdollisuus. Turun Sanomat, Alio-kirjoitus, 26.7.2013.

Turun Sanomat, Alio, 26.7.2013

Turun Sanomat, Alio-kirjoitus 26.7.2013

Turun Sanomat, Alio-kirjoitus 26.7.2013

Seuraavassa on artikkelin käsikirjoitus:

Suomalaiset muodostavat maapallon suurimman yksittäisen arktisen alueen kansakunnan, joka elää noin Helsingin tasalla olevan 60 leveysasteen pohjoispuolella. Tämän vuoksi olemme joutuneet tuottamaan muita maita enemmän arktisen ympäristön ominaisuuksiin liittyviä ratkaisuja, joiden markkinat ovat usein olleet maailmanlaajuiset. Nämä ratkaisut ovat muodostaneet vientimme selkärangan.

Esimerkiksi yksi arktisen ympäristön ominaisuus on pitkät etäisyydet. Tarve ratkaista kannattavasti harvaan asutun Suomen tietoliikenneyhteyksiä on ollut täällä ja muissa Pohjoismaissa muita suurempi, mistä kertoo mm. Nokia-ilmiö.

Myös meriteollisuudessa pitkät etäisyydet ovat olleet siunauksemme. Risteilyalusosaamisen juuret ovat 1960-luvulla. Jo tuolloin luotiin kannattava autolautta-risteilyaluskonsepti pitkälle merimatkalle Suomen ja Ruotsin välillä, kun tavara- ja matkustajavirrat olivat lähtökohtaisesti ohuet. Tämä synnytti osaamisen, joka on skaalattu markkinoiden tarpeisiin. Maailman suurimmista risteilyaluksista jopa 80 % on tehty Turussa ja Suomi hallitsee autolauttamarkkinoista 40 %. Lisäksi ainoana jäätyvän meren takaa ympärivuotista kauppaa tekevänä maana Suomi on tuottanut 60 % maailmalla tällä hetkellä toimivista jäänmurtajista.

Arktinen meriteknologia onkin yksi suuri mahdollisuutemme edelleen. Tuoreen kesäkuussa 2013 julkaistun kirjoittajan johdolla tehdyn Arktisen meriteknologian ennakointitutkimuksen mukaan Suomella voi olla johtava rooli arktisessa meriteknologiassa myös jatkossa. Aseman säilyttämiseksi on kiinnitettävä huomiota koulutuksen, tutkimuksen ja muun toiminnan kuten testausympäristöjen suuntaamiseen palvelemaan arktisen meriteknologian kysyntää ja sen kasvavien tuotesegmenttien, kuten ympäristönsuojelu- ja öljyntorjuntateknologian, ilmatieteen ja offshore-toiminnan tarpeita. On kehitettävä työnjohtotason koulutusta ja käynnistettävä uusia koulutusohjelmia eri tasoilla mm. offshore-teknologiassa.  Rahoitusta on uskallettava kohdentaa myös yrittäjien keksinnöille esimerkiksi arktisessa öljyntorjuntateknologioissa tutkimuslähtöisen tuen lisäksi. Arktisen öljyntorjuntateknologian kansainvälisessä standarnoinnissa Suomen on oltava aloitteellinen. Arktisessa menestysstrategiassa Suomi yhdistää tietoliikenneteknologia- ja meriteollisuusosaamisen.

Suomessa jatkossa tuotettava arktinen meriteknologia on mereen liittyvää teknologiaa merellä, ilmassa, meren alla tai maalla. Teknologia liittyy pääasiassa raaka-aineiden hyödyntämiseen, etenkin kaasun- ja öljyntuotantoon sekä kaivostoimintaan. Teknologia toimii arktisissa olosuhteissa ja se on etenkin kylmän, lumen ja jään kestävää,  luontoa vähän rasittavaa, ja teknologia toimii pitkillä etäisyyksillä, jossa huoltovälit ovat pitkät. Runsaat luonnonvarat suhteessa väestöön, pimeys talvella, runsas valo kesällä ja muita alueita voimakkaammin näkyvä ilmastonmuutos ovat myös keskeisiä huomioitavia arktisen ympäristön ominaisuuksia ja teknologian kehittämisen lähtökohtia.

Suomen kannalta erityisen tärkeitä verkottumisen kohdemaita ovat Venäjä ja Norja unohtamatta Kanadaa, Kiinaa, Tanskaa / Grönlantia, Yhdysvaltoja tai muita arktisissa meriolosuhteissa operoivia maita, kuten Argentiinaa tai Etelä-Afrikkaa, jolle Rauman telakka toimittikin vuonna 2012 S.A. Agulhaes II –nimisen Antarktisen tutkimusaluksen.  Yksittäisiin hankkeisiin pyrkimisen sijaan on tärkeämpää liittoutua investointeja tekevien yhtiöiden ja valtioiden kanssa ja tarjota niille palvelupaketti ennen investointipäätöstä.

Esimerkiksi arktista meriteknologiaa tarvitaan maakaasun hyödyntämiseksi.  Maakaasusta nesteytetyn kaasun eli LNG:n (Liquefied Natural Gas) osuuden lisääntyminen energiantuotannossa on jatkuva trendi. Venäjällä on käynnistynyt suuri LNG-tuotantolaitoshanke Jäämerellä Jamalilla ja se kaavailee uutta tuotantolaitosta myös Viipurin alueelle Gazprom-yhtiön toimesta. Avaintoimijoita Venäjällä ovat mm. valionyhtiöt Gatzprom, Rosneft, Sovkomflot, Atomflot ja yksityisistä mm. Novatek ja Lukoil.  Norja puolestaan käynnisti Pohjois-Norjassa merellisen Snøvhitin kaasuntuotannon ja siihen liittyvän LNG-tehtaan Hammerfestissa vuonna 2009.

Meidän Suomessa kannattaa olla mukana LNG-trendissä ja tarjota arktista meriteknologiaosaamista jäissä kulkevien LNG-kuljetusalusten tarpeisiin ja olla innovatiivinen esimerkiksi kylmää ilmanalaa LNG-tuotannossa hyödyntämällä. Insinööri- ja projektiosaamistamme sekä pienempiä konepajoja voidaan nyt käyttää LNG-investoijayhtiöiden tarpeisiin Suomessa ja sen lähialueilla. Alkuvuonna 2013 perustetun Turkuun rekisteröidyn Suomen LNG Yhdistys Ry:n salolainen perustajajäsenen Timo Kiviahon mukaan mm. Salon seudun metallialan yritykset ovat kiinnostuneet LNG-terminaali- ja muista investoinneista.  Suomi ja sen konepajat ovat tunnettuja myös erikoisteräksistään, joita sovelletaan vaativiin kohteisiin kylmässä ilmanalassa.

LNG-tuotantolaitosten lisäksi pienempiä ja suurempia LNG-kaasun vastaanottoterminaaleja tulee rakentumaan rannikkokaupunkeihin Suomeen ja muualle Itämeren piiriin lähivuosina Norjan tapaan. Valtio on varannut maaliskuun kehysriihessään runsaat 100 miljoonaa euroa tukea LNG-infrastruktuurin rakentajille. Jotta kaavailtuja aluekehitysvaikutuksia ja vientimahdollisuuksia tulisi, yritykset ja päättäjät on valmennettava koulutuksen kautta LNG-investointeihin nyt.

***

Ks. myös seuraavat blogiartikkelit:

1. Kaasun käytön lisääntyminen  on hyvin todennäköinen villi kortti, jonka käsittelyyn päätöksentekijöillä on heikot valmiudet.

2. Erikoisterästen toimittaminen mm. öljyn- ja kaasunporaukseen, laivoihin, öljy- ja kaasuputkiin sekä öljy- ja LNG-terminaaleihin

4. Viipurin telakkayhteistyö – offshore-tuotteet, erikoisteräkset yms.

5. Pietarin telakkayhteistyö, alusten rakentaminen, moottorit, alihankintatuotteet

**

Artikkelissa viitatun Uudenmaan ELY-keskuksen rahoittamasta Arktisen meriteknologian ennakointihankkeesta lisätietoja tästä: AMT-ennakointihanke. 

Hankkeen viestintäsivut ovat osoitteessa www.amtuusimaa.net.

Hankkeen viimeisimpiä blogiartikkeleita

Mainokset
Kategoria(t): 01 DELFOI JA MENETELMÄT, 02 YRITTÄJYYS, YRITYKSET, KLUSTERIT, 03 YRITYSPALVELUKESKUKSET, 04 OPPILAITOKSET, T&K, 05 HALLINTO, VIRKAMIEHET, 06 POLITIIKKA, POLIITIKOT, 07 Valtakunnan taso, 08 Etelä-Suomi, 09 Länsi-Suomi, 10 Pohjois-Suomi, 11 Itä-Suomi, 12 Maakunnat-/ELYt-/Kuntayhtymät, 13 Maakuntien yhteistyö, 14 Seutukunnat, Seudulliset kehittämiskeskukset, kuntayhtymät, 15 Kaupunkiseudut, 18 Yritykset ja toimialat, 19 Yhdistykset, AVAINKÄSITTEET JA TIETOISKUT, INNOVAATIOYMPÄRISTÖT, KANSAINVÄLISET HANKKEET, KÄYTÄVÄKEHITTÄMINEN JA KORRIDORIT, KOULUTUS, VISIOT JA TOIMENPITEET Avainsana(t): , , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s