”MURROSAJAN ’FILOSOFIA’ JA UUDEN SUKUPOLVEN TOIVO JA MAHDOLLISUUDET”


Espoonjoki.

Espoonjoki.

Keväällä 2010 Tulevaisuuden tutkimuksen seuran Helsingin toimintaryhmän palstalla oli vilkasta keskustelua mm. Finlandia-palkitusta Uuni-kirjasta ja keskustelijoiden suhteesta kirjailija Antti Hyryyn. Tämän aikana ilmeni hetken mahdollisuus, johon  Yrjö Myllylä tarttui – ei tosin ottamalla osaa keskusteluun palstalla vaan yhteyttä keskustelija Pentti Malaskaan henkilökohtaisesti. Sen johdosta RD Aluekehityksen tukemana ja sponsoroimana Yrjö Myllylä järjesti pienimuotoisen seminaarin yhteistyössä professori Pentti Malaskan kanssa 9.4.2010 Espoossa. Tilaisuuteen tulijat kutsuttiin puoleksi molempien toimesta, yhteisenä nimittäjänä oli mm. KONEen historia ja sen vaiheet sekä pohjoisuus-teemat, jotka olivat olleet esille mm. Myllylän väitöskirjassa. Antti Hyry ja Pentti Malaska kuuluivat Koneen Pekka Herlinin kanssa säännöllisesti keskusteleviin ns. kulttuuriradikaaleihin ja tulevaisuudentutkijoiden ryhmiin 1960- ja 1970-luvuilla (Simon 249-257). Yrjö Myllylälle on puolestaan tullut mahdollisuus keskustella tulevaisuudentutkimuksen piiriin kuuluvaa väitöskirjaansa Murmanskin ja Luoteis-Venäjän kehityksestä tehdessään KONEn perheyritystaustaisen  Ilkka Herlinin kanssa. Näin yhdistyi Jäämeri, Itämeri,  Finlandia-kirja, KONE sekä ihmisten suhteet.  Historiallinen tapaaminen ja seminaari saatiin näin aikaiseksi.

Tämän blogiartikkelin otsake noudattaa seminaarikutsua ja sen yhteenvetomuistion (laajempi) ja raportin (suppeampi) otsaketta ja oli Pentti Malaskan lopulliseen asuun muotoilema. Seminaari rakentui kunniavieraiden ympärille, jotka tilaisuuteen kutsuttiin.  Syksyn 2009 myydyin tietokirja oli Koneen Ruhtinas – Pekka Herlinin elämä ja myydyin romaani Uuni. Tutuhesan keskustelupalstan keskustelun virittämänä  Yrjö Myllylän keskeinen mahdollisuus oli tarjoutua yhdistämään näihin julkaisuihin liittyviä avainhenkilöitä ja samalla  pohjoisuuden ja tulevaisuudentutkimuksen asiantuntijoita:

Seminaarin yhteenvetoraportti ja muistio laadittiin niin, että niitä voidaan tarvittaessa käyttää lähdemateriaalina. Raportin laati Yrjö Myllylä ja hän kantaa vastuun tulkinnoista niin laajemmassa puheenvuoroja referoineessa seminaariraportista kuin johtopäätöksiä kuvaavan yhteenvetomuistion tulosten osalta, vaikka osallistujille annettiin mahdollisuus sisällön kommentointiin.   Sisältöä on hyödynnetty aiemmin joissakin materiaaleissa, kuten seminaarin järjestämisen yhtenä perusteena olleessa silloisessa ajankohtaisessa tutkimushankkeessa: Myllylä, Yrjö, TEM 43/2010 –Arktinen ja Itämeren kasvualue Suomen intressien polttopisteessä” sivut 72 ja 32 (raportti aukeaa myös alla olevaa kuvaketta klikkaamalla). Todettakkoon tässä,  muualla kirjallisesti aiemmin mainitsematta, että myös em. TEM-raportin otsakkeen lopullisessa sanamuotoilussa auttoi professori Pentti Malaska.  Yrjö Myllylän tekemän otsakeluonnoksen lopullinen muotoilu Malaskan vinkistä toi raportille varmasti uutta mielenkiintoa ja sekin on osaltaan ollut tekijänsä osalta best seller saadun palautteen perusteella – johtipa kirjan tekeminen todennäköisesti kriittisellä tavalla myös Nobel palkitun IPCC:n pääjohtaja Rajandra K. Pachaurin kohtaamiseen. Kiitos erityisesti raportin tilaannelle TEMille ja ohjausryhmässä tilaajaa edustaneille Veijo Kavoniukselle ja Ilkka Mellalle.

SEMINAARIMUISTIOSTA OTTEITA

Viittaustiedot

Myllylä, Yrjö (2010). Murrosajan” filosofia” ja uuden sukupolven toivo ja mahdollisuudet.  Seminaarimuistio 9.4.2010, Espoo.

1.      TEEMA JA TAVOITTEET

Keskusteluille oli etukäteen sovittu väljästi otsikon teema kunkin osallistujan intressien mukaisesti painotettuna.

Puheenvuorojen kautta haluttiin tuottaa erilaisia relevantteja näkemyksiä ja niiden kohtaamisia maailmasta nykyisessä myllerryksessä ja sen jälkeen, sekä näkemyksiä suomalaisen yhteiskunnan koossapysymisestä ja mahdollisuuksista globaalin maailman menestyjänä ja toimijana.

 2.      KESKEISET TULOKSET JA JATKOTOIMENPITEET

Tämän muistion tehtävänä on esitettyjen puheenvuorojen referointi sekä koota yhteen keskeiset tulokset.  Muistion sisältö seuraa ohjelmaliitteessä ja tässä esitettyä järjestystä

Yrjö Myllylä on laatinut tilaisuuden keskustelun pohjalta systemaattisemman seminaariraportin[1].

Pentti Malaskan puheenvuoro tilaisuudessa kiteytti mm. ”filosofisia” johtopäätöksiä: Voidaan objektiivisesti osoittaa, että elämme murrosaikaa, ja tarvitsemme murrosajan filosofiaa. Murrosajan filosofiassa keskeistä on nähdä, mikä loppuu ja kannattaa lopettaa ja mikä on uusi, johon kannattaa kurottautua. Murrosaika on pikemmin vuosien tai vuosikymmenien kuin vuoden parin mittainen. On siis kohdattava riskit, lopetettava vanha, vasta sitten voidaan rakentaa tulevaisuutta. Jolleivät kyvyt ja osaaminen tai rohkeus ja voimavarat ja johtamistaito riitä, pudotaan ”vanhan ja uuden” väliin ja murrosta seuraa sitäkin huonommat ajat.  Murroksen läpi kulkemiseen liittyy sen sijaan tulevaisuuden toivo ja mahdollisuudet.  Esim. Mikä on pohjoisen merkitys? Ennen sanottiin ”Suomi elää metsästä”. Pitäisikö nyt tai tulevaisuudessa sanoa, että  ”Suomi elää merestä”?

 Yksi keskeinen sovellettava hyötykäyttöön otettava tulos, innovaatio, oli ”Pohjoinen luottamus” -käsite, jonka Pentti Malaska puki sanoiksi tilaisuudessa ensi kerran. Tällä viitattiin luottamukseen perustuvan yhteistyön tärkeyteen eri tasoilla. Hyvänä esimerkkinä ja käsitteen virittäjänä tästä oli Elävä Itämeri -säätiön/ Ilkka Herlinin johdolla pidetty Itämeren huippukokous 10.2.2010 Helsingissä ja sen taustojen esittely seminaarissa. Huippukokouksen järjestämisessä keskeistä oli mm. suomalaisten ja venäläisten toimijoiden keskinäinen luottamus. Tämä luottamus kokosi ympärilleen muita toimijoita Itämeren piirin maista. Myös itse seminaari oli pienempi esimerkki tästä. Yhtenä tuloksena siis seminaarissa nousi esille uuteen aikaan kurottautumisessa yhteistyötä tukevan luottamuksen rakentaminen eri tasoilla. Siinä epävirallista osittain talkoisiin perustuvaa kansalaistoimintaa pidettiin myös tärkeänä ja suomalaisten erityismahdollisuutena. Todettiin, että tarkempi perehtyminen myös Machiavellin kirjallisuuteen osoittaa, että hänkin suositteli itse asiassa luottamusta.

Keskeisenä johtopäätöksenä virike- ja kommenttipuheenvuorojen perusteella nousi esille, että meidän on luovuttava ajattelusta, että toimintamme synnyttää jätettä. Sen sijaan meidän tulee keskittyä kierrättämään raaka-aineita, säästämään energiaa ja luonnonvaroja, mm. noudattamalla ”vähemmästä enemmän” periaatetta, ja ehkä myös tyytymään vähempään ja arvostamaan enemmän immateriaalisia asioita. Öljyn lisäksi ns. peak oil -ilmiö kohtaa myös muita uusiutumattomia ja rajallisia raaka-aineita, kuten fosforia. Hyvänä apuna uusien liiketoimintatuotteiden/palveluiden ideoinnissa voi olla Rooman klubin Günter Paulin  kirja Blue Economy sekä konkreettiset liiketoimintaideat, lisätietoja linkistä http://typo.blueeconomy.de/?id=10. Ilmastonmuutoksen todettiin olevan tosiasia, makean veden todettiin loppuvan ensimmäiseksi, toisaalta napajäätiköiden sulaminen arvioitiin mukana olevan asiantuntijan taholta hitaammaksi, kuin yleisestä keskustelusta voisi päätellä.

Perimmältään on kysymys yksilön selviämisestä. Karut olosuhteet ovat pakottaneet yrittämään ja luomaan selviytymiskeinoja. Ihminen on kehittynyt tekemällä mielekästä työtä ja yrittämällä. Nykyisin toimeentulo on mahdollista ilmankin ja ajan käyttäminen kehittymistä estävästi (sihteerin muotoilu). Tästä seurannee, että elinvoimaiset piirteet kuitenkin nousevat. Jatkuva talouskasvu ei liene mahdollista. Tosin kommenttipuheenvuorojen perusteella nykyistä kestävämpi talouskasvu ainakin voisi olla mahdollista.

Kommenttipuheenvuoroissa tuotiin esille lisäksi, että vaikutamme EU:ssa 5 %:n painolla ja Itämeren alue on tavallaan kaksi kertaa painavampi alue EU:ssa kuin muut alueet. On uskottava Itämeren alueeseen mahdollisuutena myös tässä mielessä. Pohjoinen ulottuvuus on mahdollisuutena ja on tuotava esille näkökulma EU:ssa, että kehittämällä Itämeren aluetta, kehitämme koko EU:ta (verrattiin Pohjois-Suomen kehittämistä 1950-luvulla ja Suomen kehittämistä). Talouskasvun mittaristoa on uusittava, hyvinvointiulottuvuus saatava mukaan. Suomi voi olla Slow Flow –ajattelussa kiinalaisia parempi. Innovaatioajattelussa käytännön ongelmanratkaisu myös insinöörikoulutuksessa on tärkeää.

___

Jatkotoimenpiteet. Jokainen edistää tekemiään johtopäätöksiä omalla ”rintamallaan”.  Kiinnostusta osoitettiin osallistua vastaaviin think tank -tilaisuuksiin myös jatkossa. Myllylä ilmoitti olevansa tarvittaessa mahdollisuuksien mukaan käytettävissä koordinointi- tms. tehtäviin tilaisuuksien järjestämisessä, jos kipinää isketään ja isäntä tilaisuudelle löytyy.

Keskusteluiden pohjalta voisi generoida myös useita erilaisia jatkotoimenpideaihioita, joista tässä esitetään yksi ennakointitutkimuspainotteinen[2] mahdollisuus ja joka voisi kenties parhaimmillaan yhdistää mahdollisimman monen toimijan intressejä: Tulisi laatia Itämeren (alueen) skenaariot  a) Itämeri kuntoon hinnalla millä hyvänsä, b) ei tehdä mitään / nykymeno jatkuu – vaikutukset elinkeinoelämään skenaarioittain. Laaditaan ainakin kaksi skenaariota, joissa toisessa kustannuksia säästämättä panostetaan Itämeren tilan parantamiseen, toisessa puututaan vain vähän Itämeren tilan parantamiseen. Arvioidaan skenaarioiden vaikutuksia yritystoimintaan Suomessa ja muualla Itämeren alueella. Mielenkiinto kohdistuu siihen, että millaisen yritystoiminnan uuden ”buumin/boostin” Itämeren pelastaminen voisi synnyttää, millaiset jatkomarkkinat kehitetyillä uusilla tuotteilla olisi tai miten se vahvistaisi jo olemassa olevien yritysten kilpailukykyä markkinoilla. Hanke voitaisiin toteuttaa esimerkiksi aihepiiriin / aluekehittämiseen perehtyneen ammattilaisen toteuttamana Delfoi-sovelluksena, joka sovellus osaltaan voisi toimia samalla innovaatioprosessina, oppimisprosessina sekä dynamisoivana ja mobilisoivana liikkeelle panevana prosessina.

Itämeren skenaarioiden laadinnassa esimerkiksi muistion laatija voisi toimia keskeisessä roolissa yhteistyössä esim. Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen kanssa. Tilaajan, esim. ”TEMin”, kiinnostuksen osoitus olisi kuitenkin ratkaisevaa hankkeen käynnistymiselle. Yhteistyötahona ja tiedon jakajana ja hyödyntäjänä voisi olla esim. Elävä Itämeren säätiön verkosto. Hanke voitaisiin käynnistää välittömästi esiselvityksellä avainhenkilöitä teemahaastattelemalla tarkemman sisällön ja osallistujatahojen määrittelemiseksi.

3. LIITTEET

q  Ohjelma ja osallistujat

q  Hand outit,  etc:


[1] Laajemman seminaariraportin viittaustiedot ovat: Myllylä, Yrjö (2010). Murrosajan” filosofia” ja uuden sukupolven toivo ja mahdollisuudet.  Seminaariraportti 9.4.2010, Espoo.

[2] Määritelmällisesti voidaan sanoa, että ennakoinnissa on oltava samanaikaisesti kyse 1) Uuden tiedon tuottamisesta, 2) Osallistumismahdollisuuksien luomisesta, 3) Verkostoitumisen edistämisestä, 4) Vision luonnista, ja 5) Ajankohtaisen päätöksenteon tukemisesta. (Tulkiten EU:n komission tutkimuksen pääosaston vuonna 2003 julkaisemaa Marja Toivosen ja Jouko Niemisen  toimittamaa Alueellisen ennakoinnin käytännön opas – julkaisua. )

***

TILAISUUDEN SEMINAARIRAPORTTI ON LAADITTU RD-SEMINAARIEN / KOULUTUS-TILAISUUKSIEN  RAPORTOINTIMALLIA SOVELTAEN
***   ***   ***

Ks. myös seuraava johtopäätöksiä hyödyntänyt ja edelleen kehittänyt

a)  Pohjoisen ulottuvuuden koulutustilaisuus Helsingin Vuosaaren Satamassa 2.11.2011

sekä

b) julkaisut

***

Lopuksi:

Suomen visio 1.1.2014 Yrjö Myllylä, RD Aluekehitys Oy (linkissä)

Nyt olisi aika päivittää em. vision sisältö tekijän toimesta perusteellisemmaksi kirjaksi TEM 43/2010 tapaan em. linkissä esitettyyn. Visio perustuu lukuisiin tilaustutkimuksiin ja kansalaisaktiivisuuteen. On aika keskittyä sen synteesivision tarkentamiseen, aukikirjoittamiseen ja viestintään.

__

Mikäli lainaatte tämän sivun tai muiden ylläpitämiämme blogiemme artikkelien ajatuksia, ne ovat käytettävissä, kunhan pyrkimys on kunnioittaa tekijänoikeuksia ja immateriaalisia oikeuksia. Tämä on osa em. visiota ja Suomen selviytymisstrategiaa, joka mahdollistaa välttämättömän tuotteistamisen, kasvun ja kansainvälistymisen yrityksillemme.

RD Aluekehitys ja yrittäjä Yrjö Myllylä verkostoineen on valmiina toimeksiantoihin Suomen visiota tarkentamaan ja jalkauttamaan sekä toimintaohjelmia laatimaan ja toteuttamaan. Ottakaapa yhteyttä rohkeasti!

Yhteydenoton aktiiviseksi ”rohkaisuksi” RD Aluekehityksen suuntaan Suomen kehittämiseksi myös viranomaisten itsensä toimesta seuraavat:

Mainokset
Kategoria(t): 01 DELFOI JA MENETELMÄT, 02 YRITTÄJYYS, YRITYKSET, KLUSTERIT, 03 YRITYSPALVELUKESKUKSET, 04 OPPILAITOKSET, T&K, 05 HALLINTO, VIRKAMIEHET, 06 POLITIIKKA, POLIITIKOT, 07 Valtakunnan taso, 08 Etelä-Suomi, 09 Länsi-Suomi, 10 Pohjois-Suomi, 11 Itä-Suomi, 12 Maakunnat-/ELYt-/Kuntayhtymät, 13 Maakuntien yhteistyö, 14 Seutukunnat, Seudulliset kehittämiskeskukset, kuntayhtymät, 15 Kaupunkiseudut, 16 Maaseutu, 17 Kylät, 18 Yritykset ja toimialat, 19 Yhdistykset, AVAINKÄSITTEET JA TIETOISKUT, INNOVAATIOYMPÄRISTÖT, KANSAINVÄLISET HANKKEET, KÄYTÄVÄKEHITTÄMINEN JA KORRIDORIT, KOULUTUS, PALKINNOT, VISIOT JA TOIMENPITEET Avainsana(t): , , , , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.