Ohessa kuvakooste Helsinki Climate Forum: Arctic Urgency 28.9.2013 tapahtumasta. 

Nobel-palkittu IPCC:n pääjohtaja Rajendra K. Pachaurija Pohjoisen ja arktisen ulottuvuuden viitekehyksessä tutkimussovelluksia yli 20 vuotta tehnyt yhteiskuntamaantieteilijä ja tulevaisuuksientutkija Yrjö Myllylä
RD Aluekehitys Oy:stä (www.rdaluekehitys.net). Kuva illallisen päätteeksi, johon illalliselle osallistui myös presidentti Tarja Halonen, Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja, ym. alan vaikuttajia Suomesta. Pachaurille Myllylä luovutti tämän UM 2008 julkaisun.

.

Kun Arktis sulaa –kirjan kirjoittaja Alun Anderson keskellä, oikealla Tom Henriksson, Helsinki Climate Forum -tapahtuman primus- moottori.

.

Kuvassa  ”key note speakersit” Petteri Taalas ja Nobel-palkittu IPCC:n pääjohtaja Rajendra K. Pachauri.

.

Kuvassa menossa keskustelu / Discussion panel: Natural Resources or Environmental Protection. Professori Myles Allen pitää ensimmäisen puheenvuoron videoitse Oxfordin yliopistosta ja muut panelistit kuuntelevat. Tom Henriksson ohjailee tilannetta. Yrjö Myllylä korosti puheenvuorossaan arktiseen aktiivisuuteen vaikuttavia muitakin kuin ilmastonmuutostekijää*.

.

Yrjö Myllylä  ennakoi että mm. arktista ”ryntäystä ja luonnonvarojen hyödyntämistä” ei voida estää ja ennakoi arktisen LNG:n yllättävän positiivisesti.

.

Myllylä korosti, että suurvaltojen elintärkeät intressit tulee ymmärtää. Suurvalta ei voi sallia niitä vastaan asettumista.  Kuvassa Greenpeacen aktiivisistit yrittävät nousta Prirazlomnojen öljynporauslautalle syyskuussa Petšoran merellä Euroopan koillisosassa (ei Siperiassa, kuten YLE on uutisoinut toistuvasti).

.

Järjestäjät esittäytyvät Tom Henrikssonin (3. oik.)  johdolla .

.

Akateemiselle illalliselle kutsuttiin alustajat ja puheenvuorojen pitäjät. Tilaisuus oli mieleenpainova, jossa opiskelijat pitivät korkeatasoisia puheenvuoroja arktisen haasteista ja tulevaisuudesta. Mm. alkuperäiskansojen maaoikeuskysymyksiä käsiteltiin kattavasti ja todettiin, että etenkin Suomella ja muilla pohjoismailla (ja Venäjällä) olisi niissä vielä paljon tekemistä . USA:ssa ja Kanadassa asia on ratkaista alkuperäiskansojen eduksi, tunnustamalla heidän oikeutensa maahan ja luonnonvaroihin (yksityikohtaisia lisätietoja mm. Alun Anderssonin kirjasta ”Kun Arktis sulaa”) . Tilaisuudessa oli läsnä mm. Nobel palkittu Rajendra K. Pachauri, ilmatieteen laitoksen pääjohtaja Petteri Taalas ja presidentti Tarja Halonen. Menu oli ”ilmastoysävällinen”. Tilaisuuden isäntänä toimi valtiotieteiden opiskelija Tom Henriksson.

.

Akateemiselta illalliselta poistuessa eduskuntatalo näytti kauniilta syyskuun viimeisen viikonlopun iltavalaistuksessa..

Helsinki Climate Forum: Arctic Urgency 28. September 2013

Source/Lähde: http://helsinkiclimateforum.org/

Ohjelma / Programme:  http://helsinkiclimateforum.org/www/en/programme-speakers

Mukana mm. Nobel palkittu IPCC:n pääjohtaja Rajendra K. Pachauri , Suomen Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja Petteri Taalas ja myös yrittäjä/tutkija Yrjö Myllylä.

(Huom. ao. linkit eivät enää toimi toivotusti)

Break

Supporters/ Sponsorit

.

Panelistin kokemuksia ja kommentteja

Climate Forum oli tärkeä ja opettavainen RD Aluekehityksen yrittäjälle. Kiitos järjestäjien, etenkin koordinattori Tom Henrikssonin ja sponsoreiden (mm. Väisälä ja Solixi).

Yrittämällä tai toimeksiannoista eläville markkinatietoa heijastaville tutkijoille ja pienyrityksille (jotka ovat synnyttäneet nettomääräisesti kaikki uudet reilut 70 000 työpaikkaa viimeisen noin 10 vuoden aikana)  olisi saatava keskusteluissa enemmän sijaa. RD Aluekehityksen lähtökohta on ollut alusta asti, että vain uskottava tieto ympäristöstä ja markkinoista voi toimia varsinaisesti liikkeellepanevana dynamisoivana voimana, mistä kertoo käytössä ollut yrityksen nettisivuosoite www.rdmarketinfo.net.  Koordinaattori Henriksson viittasi yhteydenotossaan tätä tietoa heijastaviin mahdollisuuksia tarjoaviin julkaisuihin, erityisesti julkaisuun ”Arktisen ja Itämeren kasvualue Suomen intressien polttopisteessä” (TEM 43/2010).

YRITTÄJYYTTÄ ARVOSTETTIIN

Ilmastonmuutoskonferenssissa henkinen ilmasto oli se, että yrittäjyys on keino vaikuttaa tulevaisuuteen, keino vaikuttaa parempaan maailmaan esimerkiksi kansalaisjärjestötoiminnan ohella. Toimijat ovat havahtuneet, että toiminta tarvitsee varoja ja niiden hankkiminen ja mission toteuttaminen on yhtä kuin yrittämistä.  Sponsori-Väisälän tarinakin kertoo siitä. Yrittäjyyttä ei nähty siis tässä tilaisuudessa pelkästään ahneuden yms. symbolina, kuten joskus saattaa kokea yleisen mielipiteen   perusteella. Ehkä joidenkin esimerkiksi energialan suuryritysten rooli saatettiin nähdä tällaisena joidenkin osallistujien mielessä. Huomauttaisin, että yli 90 % maailman öljyvaroista hallitaan kansallisten yritysten toimesta, joten tällöin astutaan käytännössä valtioiden intressejä vastaan, mikä on syytä huomioida seurauksia ennakoitaessa.  Yrittäjyys on pikemminkin pelastuksemme – tärkein yrittäjyyttä säätelevä rajapinta ovat viranomaiset, politiikot ja lainsäädäntö, ks. myös Politiikka, virkamies- ja yrittäjyys. Climate Forumissa hyviä yrityscaseja tuotiin esille work shopissa, johon osallistuin. Esimerkkejä tuotiin esille erityisesti seuraavat kolme

• Pelago (polkupyörätehdas),
• Helsinki Think Company (Helsingin yliopiston ja Helsingin kaupungin yrityskehittämö) ja
• Mesenaatti.me (Uudenajan yhteisörahoituspalvelu).

Kansalaisjärjestötoiminta on toinen  keino vaikuttaa maailmaan, josta esimerkkinä  Greenpeacen ohjelmajohtaja Juha Laakson mukana olo konferensissa vastaavasti panelistin roolissa.  Koska olen väitellyt nyt otsakkeissa olevan alueen artkiseen kuuluvan Luoteis-Venäjän ja Murmanskin alueen tulevaisuudesta, olen käytettävissä ymmärryksen lisäämiseksi siitä, millaisista intresseistä arktisessa on todellisuudessa kysymys ja asemoimaan konferenssissa esittämäni tavoin ilmastonmuutoksen vain yhdeksi tekijäksi muiden vaikuttavien rinnalla. Facebookin seinälläni on viime päiviltä muutamia mielestäni tärkeitä kommentteja aiheesta. Riski ei siis ole pieni vaan suuri, että joutuu vaikeuksiin nähdyillä tempauksillaan  arktisessa. Ympäristöasioihin huomion kiinnittäminen on tärkeää, jonka valtiot ja suuryritykset tiedostavat. On kuitenkin mahdotonta ajatella, että maailman suurin valtio, joka elää pohjoisista luonnonvaroistaan, voisi sietää toimintansa estämistä. Yleensäkin pienten toimijoiden voi olla viisasta tunnustaa suurvaltojen intressit realiteetteina.

Mielestäni ja ennakointitutkimusten mukaan oikeaa politiikkaa olisi meillä Suomessa sen sijaan satsata offshore-koulutukseen ja ympäristöteknologian faciliteetteihin (vrt. kaivosasiat, kaivokset vuotavat, mutta koulutuksesta ei kanneta suurempaa huolta vaan päinvastoin nykyhallitus – on yrittänyt lakkauttaa edelleen luonnonvarakoulutusta mm. Oulussa). On siis ymmärrettävä, että aktiivisuuden lisääntymisen taustalla on muitakin ajureita ja kuin ilmastonmuutos. Populismiin ei tulisi tutkijoidenkaan mennä. Ymmärrystä asioiden suhteista tarvitaan siis lisää. Nykyaikanakin on syytä myös edelleen korostaa empiriisiä havaintoja tietokonesimulointimallien ohessa ja niiden perusteena osaltaan. Joidenkin mukaan yrittäjät ovat avainasemassa myös tutkimusmaailmalle oikean tiedon tuottamisessa ja tutkimuskohteiden osoittamisessa.

TOISENLAISIA NÄKÖKULMIA HAETTIIN FOORUMIIN

Tässä tapauksessa tietoista eri näkökulmien hakua  näytti olevan järjestäjien, käytännössä Helsingin yliopiston opiskelijoiden tekemien linjausten vuoksi ja siksi myös allekirjoittanut sai kutsun. Tässä haettiin myös mahdollisuuksia (mm. elinkeinoelämälle), mikä painoi ehkä eniten allekirjoittaneen valinnassa. Ihmiset eivät ilmeisesti halua, että heille syötetään pelkkiä uhkakuvia, joiden tuloksena ihminen ahdistuu.  Jos syötetään uhkakuvia, tulee olla myös toivo ja visio paremmasta tulevaisuudesta sekä toimintaohjelma. Näin toki on ilmastonmuutoskeskustelussa, mutta ongelmia kenties on käytännön tasolla, mitä kukin voisi konkreettisesti tehdä asioiden suhteen, mistä voisi maailmanparantamisessa saada myös toimeentulonsa ja leipänsä.

CLIMATE FORUMIN TAKANA OLI KESKEISESTI  INNOSTAVA IHMINEN, JOKA SAI MUUT MUKAAN

Loppujen lopuksi tässä, kuten lähes kaikessa, homma lähtee persoonista. Elämä pyörii auringon ja positiviisuuden ympärillä. Tämä oppi on yksi oppi, jolla Suomi voidaan nostaa, jos toimijat, etenkin viranomaiset sen mahdollistavat. Päinvastaisia esimerkkejä saamme lukea uutisista päivittäin.  Tämän tilaisuuden liikkeellepanijana, perustajana ja koordinaattorina oli valtiotieteen opiskelija Tom Henriksson, innostaja ja kannustaja, joka sai joukot liikkeelle! Koska konferenssi nousi pystyyn, ehkä yliopisto oli ymmärtynyt yrittämisen merkityksen tässäkin.

Akateemisella illallisella ”Bottalla” mm. muutamat opiskelijat pitivät niin korkeatasoisia esitelmiä, että uskon Suomen tulevaisuuden olevan hyvissä käsissä näiden henkilöiden vaikuttaessa asioihin.  Esille nostettiin mm. perusteellisen katsauksen muodossa alkuperäiskansojen oikeus maahan, mikä on Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa myös huomattavasti heikommalla tolalla kuin Kanadassa tai USA:ssa. Suomessa kaiketi näistä heikoimmalla jamalla (mm. Smithin ”Uusi Pohjoinen – Maailma vuonna 2050” – 2011 – kirjan mukaan). Illallisella minut oli plaseerattu ruotsisaamelaisen Josefina Skerkin viereen. Oli hienoa kokea opiskelijoiden keskuudessa  kunnioitusta myös yrittäjyyden kautta syntyneen asiantuntemuksen johdosta.

Tärkeintä on siis kannustaminen.

Helsinki Climate Forumin esittelyni löytyy tästä http://helsinkiclimateforum.org/www/en/speakers/yrjo-myllyla

VIELÄ ERITYISKIITOKSET

Erityiskiitokset myös professori (em.) Matti Saarnistolle  mm. Futuran artikkelin 1/13 ”Jäämeri ympäristöineen jääkauden jälkeen” artikkelin johdosta.

***

UUSI SPONSOROINTIMAHDOLLISUUS !

Olen saamassa kutsun Moskovaan Arktiseen konferenssiin venäläisen / Murmanskin alueen yhteistyökumppanin toimesta/suosituksesta alkuvuodelle 2014. Jos halukkaita tukijoita ilmaantuu, voisin osallistua tuonne ja sponsorointia vastaan tuottaa hyödyllistä palautemateriaalia ja jos tukea on enemmän, voisimme valmistaa hyvät suomalaista meriteollisuutta myyvät tutkimustulokset Arktisen meriteknologian ennakointihankkeen suomalaisen materiaalin pohjalta.

Yhteistyöterveisin

_____________________________

Yrjö Myllylä, YTT

AMT-ennakoinnin Delfoi-manager

RD Aluekehitys Oy

Meriusva 5

FI-02320 Espoo

www.rdmarketinfo.net

yrjo.myllyla@rdmarketinfo.net

Tel: + 358 500 450 578

_____________________________

AMT-ennakointi: http://www.amtuusimaa.net

Artikkeleita: http://yrjomyllyla.com/category/5-koillisvayla-arktinen-meriteknologia/

In english: http://yrjomyllyla.wordpress.com/category/in-english/

·  Suosituimmat artikkelit & sivut

• Ajankohtainen koulutusteema: Mitä on arktinen osaaminen?
• Rautatieinvestoinnit Murmanskiin ja Koillisväylän öljyterminaaleihin
• KOILLISVÄYLÄ ja arktisen meriteknologian kehittämistarpeet Suomessa – RD Aluekehitys julkaisu
• MATKALLA PIETARIIN – E18-TIEN KANSAINVÄLINEN KEHITTÄMISPROJEKTI – historiallinen avaus Suomessa laman keskellä 1992 Pohjois-Euroopan poikittaisyhteyksien kehittämiseksi
• Yrittäjän henkilökuva
• Venäläinen pääoma Suomessa – riskit ja mahdollisuudet
• ARKTINEN SAMPO – RD Aluekehityksen uusi työnluomisväline ja rahantekokone Suomeen
• HS Mielipide 9.9.2013: ”Osaaminen on kytkettävä takaisin ympäristöön”
• Yhteystiedot
• Arktiseksi kaupungiksi haluavaan Saloon on perustettu Suomen ensimmäinen jääpalatehdas Ilta-Sanomien mukaan

·  Suosituimmat artikkelit & sivut, Yrjö Myllylä

• Ajankohtainen koulutusteema: Mitä on arktinen osaaminen?
• Arctic Logistics -konferenssi Murmanskissa, kaivosvierailu Kirovskissa ja muita huippuhetkiä 7.-11.4.2013 Murmanskin alueella
• III International Arctic Forum ”The Arctic – Territory of Dialogue” 24-25 September, Salehard, Russia
• Tulevaisuusvaliokunta-raportti: Sopimusten Venäjä 2030
• Koillisväylä ja Pohjoinen ulottuvuus – koulutusmateriaalia ja artikkeleita
• Virkamies, politiikka ja yrittäjyys
• ”Rataverkosta tarvitaan visio Jäämerelle asti”
• Rauman telakka – murroksessa on aina myös toivo ja mahdollisuus paremmasta tulevaisuudesta
• Mitä on ennakointi?
• HS Mielipide 9.9.2013: ”Osaaminen on kytkettävä takaisin ympäristöön”

·  Suosituimmat artikkelit & sivut, Arktinen meriteknologia

• ARKTISEN MERITEKNOLOGIAN ENNAKOINTI – LOPPURAPORTTI
• Meriteollisuusyhdistys ry: Suomen valtio tilaa uuden jäänmurtajan – Aker Arctic Technology Oy suunnittelee aluksen yhteistyössä ILS Oy:n kanssa
• AMTE-HANKE 9: Arktisen meriteknologian visuaalinen tuominen Suomen vienninedistämismateriaaleihin ja foorumeihin
• Arktinen meriteknologia
• Arctech Helsinki Shipyardille jäänmurtajatilaus Venäjän liikenneministeriöltä