Kirjakkala on yksi Teijon ruukkikylistä. Sen vanhan ruukkialueen rakennukset on kunnostettu matkailu- ja yrityskäyttöön. Lisätietoja http://www.ruukkikylat.fi

E18-tien varressa keskeisellä paikalla Turun ja Helsingin suurten keskusten välissä meren rannalla sijaitsee Salon kaupunki. Salon kaupunkiin kuuluu mm. perinteikäs Teijon alue. Nykyisin alue tunnetaan matkailijoiden piirissä Meri-Teijo ja Teijon ruukkikylät -nimellä. Virallisemmin voidaan puhua Teijon kylistä, jotka valittiin valtakunnalliseksi Vuoden Kyläksi vastikään. Alue tunnetaan myös kansallispuistohankkeesta. Teijolla on pyörinyt kuutena kesänä ns. Ruukin avain -kesätapahtuma. Näinä kuutena vuotena alueen matkailu ja muu toiminta on kehittynyt merkittävästi. Ruukin avain  osoittaa, että matkailu on avain myös Salon kaupungin kehittämiseen, ei vain matkailun kehittämiseen pelkästään omana toimialanaan vaan monipuolisemmin myös muiden alojen kehittämiseen. Tärkeää on myös kansainvälinen matkailu alueita kehitettäessä. Salon merkittävä mahdollisuus on mm. sen sijainnissa lähellä suuria keskuksia, kuten pääkaupunkiseutua ja Turkua vieläpä erinomaisten liikenneyhteyksien päässä. Seuraavassa on lyhyesti viitattu Yrjö Myllylän RD Aluekehitys Oy:n nimissä tekemään merkittävään valtakunnalliseen tutkimukseen vuosina 2003-2005 maaseutupolitiikan yhteistyöryhmälle / YTR:lle ja samalla valokuvin muutamiin Teijon alueen matkailukohteisiin.

”Klustereittain tarkasteltuna paras tulevaisuus on matkailualalla, johon lukeutuvista yrityksistä lähes 70 % katsoo pitkän tähtäimen tulevaisuuden olevan parempaan suuntaan. IT-klusteriin kuuluvista yli 60 % katsoo pitkän tähtäimen tulevaisuuden olevan parempaan suuntaan. Ympäristö- ja hyvinvointiklusteriin lukeutuvista lähes 60 % katsoo pitkän tähtäimen tulevaisuuden olevan parempaan suuntaan. Kuljetus- ja logistiikkaklusterissa noin 40 % ja elintarvikeklusterissa reilut 30 % katsoo pitkän tähtäimen tulevaisuuden olevan parempaan suuntaan. (Kuvio 24).”

Katso koko artikkeli osoitteesta Maaseudun tulevaisuuden kasvuklusterit pk-yrittäjien ennakoimana.

Artikkeli perustuu RD Aluekehitys Oy:n Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän / MMM:n / KTM:n tilaamaan hankkeeseen vuosina 2003-2005: ”Maaseudun tulevaisuus ja klusterit – Arviointia Delfoi-menetelmällä”. Lue ja arvioi onko ennakointi ”osunut kohdalleen”. Uudet sovellukset ovat ajankohtaisia  matkailun kehittämiseksi Suomessa, Salossa, eri käytävien, kuten E18-tien varrella matkailua tukien. On markkinoitava kokonaisuutta ja sen osana matkailupalveluita.

Rautaruukin rakennuksista löytyy korketasoista majoitusta miellyttävästä miljööstä Hamarinjärven rannalta ja Kirjakkalan ruukkikylästä. Paikkaa ja palveluita ohjelmapalveluineen voi suositella niin yksittäisille matkailjoille kuin yritysryhmille.

.

Teijon alueella on 4-5 järveä, jotka on padottu n. 300 vuotta sitten, jotta koskienergiaa saataisiin enemmän. Kuvassa on Hamarinjärvi, joka synnytti nappien valmistuksen ympärille Kirjakkalan ruukkikylän. Nykyisin Kirjakkalassa entisen ruukkikylän rakennuksessa toimii Kahvila Nappi, joka on aloittanut toimintansa keväällä 2013. Kaikki tuntevat alueella valmistetut metalliset ankkurinapit, joita tehdään Teijon kylässä vieläkin.

.

Mathildedal

Teijon Mathildedalin kylä on kunnostettu kasvavan matkailutoiminnan tarpeisiin. Rautateollisuus erilaisina jalostustoimintoineen levisi Teijon pääkylästä alueelle 1800-luvulla. Syynä Mathildelin, kuten muiden teollisuuden syntyyn oli keskeisesti käytettavä koskivoima, puuhiili mäntykankaiden muodossa ja meriyhteydet. Alueella on avattu hotelli 2013 keväällä.

.

Teijo

Teijon kartano on valmistunut vuonna 1770. Se on toiminut Teijon ruukin päärakennuksena. Teijon ja Salon metallinjalostus on näin Amerikan yhdysvaltojakin vanhempaa (USA syntyi vuonna 1976). Kartanoa vanhempi päärakennus on kuvan kartanon takana. Raudanvalmistus malmista on lopetettu, mutta alueella jatkuu meallinjalostus. Masuunin yhteydessä on avattu taidekeskus ja kahvila Masuuni keväällä 2012.

”Vuorovaikutusalueilla matkailualan klusterilla nähdään olevan selvästi paras tulevaisuus
(80–90 %mielestä tulevaisuus parempaan suuntaan). Toisena vuorovaikutusalueella
korostuu IT- ja viestintäklusteri, jonka tulevaisuuden noin 70 prosenttia
katsoo olevan parempaan suuntaan. Ympäristö- ja hyvinvointiklusterilla katsotaan
olevan tulevaisuus parempaan suuntaan noin 60 prosentin mielestä. Logistiikka- ja
elintarvikeklusterilla nähdään olevan hiukan yli 40 prosentin mielestä tulevaisuus
parempaan suuntaan. Sen sijaan mekaanisessa puussa alle 40 prosentin mielestä tulevaisuus on parempaan suuntaan.
Ydinmaaseudulla paras tulevaisuus on ympäristöklusterilla, johon lukeutuvat katsovat
tulevaisuuden olevan lähes 80 prosentin mielestä parempaan suuntaan. Toisena
korostuu matkailu, johon lukeutuvista yli 60 prosenttia katsoo tulevaisuuden
olevan parempaan suuntaan. Kolmantena hyvinvointi, johon lukeutuvista lähes 60
prosentin mielestä tulevaisuus on parempaan suuntaan. Neljäntenä korostuu IT- ja
viestintä, johon lukeutuvista yli 40 prosenttia katsoo klusterin tulevaisuuden olevan
parempaan suuntaan. Mekaanisessa puussa ja kuljetus- ja logistiikkaklusterissa
noin 30 prosentin mielestä tulevaisuus on parempaan suuntaan. Elintarvikeklusterissa
reilun 20 prosentin mielestä tulevaisuus on parempaan suuntaan.
Harvaan asutulla alueilla ykköseksi nousee matkailu, jonka tulevaisuuden 70–80
prosenttia vastaajista katsoo olevan parempaan suuntaan. Toiseksi tulee hyvinvointiklusteri sekä IT- ja viestintäklusterit, joiden tulevaisuuden noin 60 prosenttia vastaajista katsoo olevan parempaan suuntaan. Noin 50 prosentin mielestä ympäristöklusterin ja hiukan alle 50 prosentin mielestä mekaanisen puun klusterilla pitkän tähtäimen tulevaisuus on parempaan suuntaan. Kuljetus- ja logistiikkaklusterin tulevaisuuden noin 30 prosenttia ja elintarvikeklusterin noin 20 prosenttia katsoo olevan
parempaan suuntaan.
Klustereittain tarkasteltuna parhaimmat alueet, ts. alueet, jossa ko. klusteriin lukeutuvat
yritykset katsovat tulevaisuutensa olevan eniten parempaan suuntaan ovat
seuraavan taulukon mukaisesti:
• Elintarvikeklusterissa vuorovaikutusalueet ja keskukset
• Hyvinvoinnissa harvaan asuttu maaseutu ja vuorovaikutusalueet
• IT:ssa ja viestinnässä vuorovaikutusalueet ja keskukset
• Kuljetus- ja logistiikkaklusterissa keskukset ja vuorovaikutusaleet
• Matkailussa vuorovaikutusalueet ja harvaan asuttu maaseutu
• Mekaanisessa puussa keskukset ja harvaan asuttu maaseutu
• Ympäristöklusterissa keskukset ja ydinmaaseutu.”

Arktinen Teijon telakka maaliskuussa 2013. Majoitustilaa ja matkailupalveluita tarvitaan myös eri yritysten asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden käytettäväksi. .

.

Teijolainen mm. arktisia työveneitä valmistava Marine Alutech laajentaa tuotantotilojaan maaliskuussa 2013 Teijolla merellisessä Salon kaupungissa.  Yritysten vieraat ovat kasvavia matkailuyritysten palveluiden käyttäjiä muiden matkailijoiden ohella.

.

Lähde:

Myllylä, Yrjö & Kai Karsma (2005). Maaseudun tulevaisuus ja klusterit – Arviointia Delfoi-menetelmällä. 64 s. Kauppa- ja teollisuusministeriö, Rahoitetut tutkimukset 10/2005. <http://ktm.elinar.fi/ktm_jur/ktmjur.nsf/12b74ae4d1122aadc22565fa003211a6/7db3284fd6ff7044c225707d0040c9d0/$FILE/ratu10elo_2005_netti.pdf>

Ks. myös

• MATKALLA PIETARIIN – E18-TIEN KANSAINVÄLINEN KEHITTÄMISPROJEKTI – historiallinen avaus Suomessa laman keskellä 1992 Pohjois-Euroopan poikittaisyhteyksien kehittämiseksi