Päivän 4.8.2013 Ilta-Sanomien ”jymy-uutinen”:

”Salon Bloks-tehdas on ainoa laatuaan Suomessa – katso jäätävät kuvat!”

”Jää ei ole Suomessa uusi asia, vaikka Suomen ensimmäinen jääpalatehdas on vasta nyt perustettu Saloon. Tehdas tuottaa jatkossa tuhansia tonneja jäätä vuosittain.
Veljekset Arto ja Harri Manninen perustivat kesän alussa Suomen ensimmäisen jääpalatehtaan.”

Salon luonnollinen ”jääpalatehdas” keväisin on kaupunkin läpi kulkeva Salonjoki. Kuvassa jäälohkareita keväällä 2013. Ilta-Saomien mukaan kesällä 2013 Salossa aloitti jääpalatehdas, joka nojaa logistiikassaan mm. hyvien liikenneyhteyksien varaan, kuten E18-moottoritiehen.

Tästä uutisesta tuli mieleen seikka Salon maantieteellisestä asemasta ja sen mahdollisuuksista. Tämä kaipaisi suurempaakin huomiota, koulutusta ja asiantuntevia innovaatiotoimintaa tukevia sovelluksia mahdollisuuksien havaitsemiseksi ja toteuttamiseksi Salon alueella Hämeenlinnan-mallista oppien. Potentiaaliset eri toiminnot pitäisi asiantuntevasti kartoittaa RD Konseptilla ja mahdollisuuksia markkinoida ”Invest in Salo” hengessä:

Salon asema on hyvä sen sijaitessa Turun ja Helsingin välissä, eräässä mielessä täsmälleen samaan tapaan maantieteellisestä näkökulmasta kuin Hämeenlinna. Kun Hämeenlinnan moottoritie Nurmijärvi-Hämeenlinna -osuudeltaan valmistui vuonna 1992 ja Hämeenlinnan yhteydet alkoivat olla valmiina sekä Helsinkiin että Tampereelle, sain tehtäväkseni laatia moottoritien avajaispuheen  pohjat  Viatek-Tapiola Oy:n toimitusjohtajalle Antti Talvitielle, joka tunnetaan myös liikennetaloustieteen professorina Aalto-yliopistossa ja Yhdysvalloissa sekä Maailmanpankin liikennetalousasiantuntijana.  Viatek-yhtiöt oli laatinut Nurmijärvi-Hämeenlinna -välin tien suunnitelmat. Palvelin tuolloin yhtiössä pohtien etenkin suurten liikennehankkeiden vaikutuksia maankäyttöön ja aluerakenteeseen sekä yhdyskuntien kehitykseen sekä kehittäen näihin liittyviä metodologisia käytäntöjä (esim. Pasilanväylän vaikutusselvityksen koordinointi, Hailuodon liikenneyhteyksien kehittämisen vaikutus saaren yhdyskuntakehitykseen YVA-lain hengessä tai pääkaupunkiseudun rakentamismahdollisuuksien tarkastelu suurten liikennehankkeiden vaikutuksesta tai Etelä-Espoon joukkoliikennejärjestelmien, ml. metro – vertailu). Toimitusjohtaja ymmärsi vastuunantamisen kasvattavan merkityksen, mistä puheenvalmistelutehtävä monien muiden opettavaisten ja vaikuttavien tehtävien lisäksi jo nuorena oli esimerkkinä.

Osaltaan tämän luottamuksen kasvattavasta vaikutuksesta kertoo myös se, että RD Aluekehityksen toimitusjohtajana ja tutkijana olen saanut olla myöhemmin useissa strategisissa käytäväkehittämishankkeissa mukana.  Pieni strateginen puheenkirjoitustoimeksianto kertoi myös siitä, että maantieteilijänä ja yhteiskuntatieteilijänä ja alaa jo nuorena pitkään seuranneena, kykenin käsittelemään asiaa jollakin tapaa kokonaisuutena mm. maantieteiljän taustastani johtuen. Tämä osaaminen on nyt RD Aluekehityksen käytössä. Käytäväkehittämisen perinne on jatkunut.  RD Aluekehitys teki vuonna 1994-1995 projektissa Delfoi-menetelmällä skenaariotutkimuksen E18-käytävän ja muiden suurhankkeiden vaikutuksista Varsinais-Suomen aluekehitykseen, ml. Salon seutu.  RD Aluekehitykselle on kertynyt  pitkä lista referenssejä erilaisista käytäväkehittämishankkeista.  Esimerkiksi RD Aluekehitys vastasi projektissa  1998 perustetun NelostieE75ry:n kehittämisvision luonnista projektipäällikkönä yhteistyössä Oulun Viatekin kanssa. Barentsin käytävää, Sallan yhteyttä arktisia yhteyksiä on kehitetty mm. yliopistojen yhteistyönä.  Logistiikka onkin ollut projekteissa yksi punainen lanka Pohjoisen ulottuvuuden / Itämeren alueen mahdollisuuksien ja arktisen  mahdollisuuksien realisoinnin  osalta.

(Todettakoon, että myös puheiden valmisteluperinne jatkui käytäväkehittämisen rinnalla: Viatekin – nyk. Ramboll Finland – 40-vuotisjuhlat pidettiin 2000-luvun alussa, pääpuhujaksi pyydettiin presidentti Martti Ahtisaari. Sattuipa niin, että sain olla valmistelemassa tuotakin puhetta vähäiseltä osin  ja tuolla kertaa osaltani tuoreeseen RD Aluekehitys Oy:n Pohjoinen ulottuvuus -tutkimukseen viitaten mm. korostamalla Viatekin roolia ympäristö- ja energia-alan toimijana Itämeren piirissä. – Toivottavasti yhteistyö jatkuu ja syvenee entisestään konkreettisissa käytännön hankkeissa myös Viatekin seuraajan, nyk,  Rambollin kanssa.)

Laadin siis tekstisisällön 22.10.1992 Aulangolla pidettyyn Hämeen Maakuntaliiton järjestämään kutsuseminaaritilaisuuteen. Annoin puheelle työnimen ”Moottoritien vaikutus aluerakenteeseen”, joka jo jossain määrin oli seminaarin yleisteemasta johdettavissa. Toimitusjohtajan luoma alaotsake oli ”Hämeenlinna, Suomen kapunkien ’Tuhkimo’? Hämeenlinna, Cinderella Among our Cities?

Kansainväinen E18 moottoritie yhdistää suuret kaupunkiseudut, joista Saloa lähimpänä on pääkaupunkiseutu ja Turku. Kuvassa moottotoritien 7-tunnelin osuuutta Muurlasta Lohjalle, joiden kautta Salon jääpalat matkaavat. tiejakso avattiin 2009.

Muistelen tässä erästä mielestäni keskeistä ajatusta, joka puhetta valmistellessa eli ja ehkä etenkin sen jälkeen vielä voimakkaammin toimitusjohtajan valitseman otsakkeen perusteella. Tämä ajatus selittää Hämeenlinnan kasvun alkamisen yhtäältä sitten 1970-luvun 1990-luvulla uudelleen. Ajatus liittyi teoriaan, että kahden suuren keskuksen välissä oleva kaupunki voi olla tiettyjen toimintojen osalta parempi sijoittumiskohde kuin sen päissä olevat keskukset (tässä Helsinki tai Tampere). Esimerkiksi olen havainnut tuttavaperheitteni kohdalla, että Hämeenlinna muodostaa asumisalueen, mutta työpaikat voivat olla perheen toisella työssäkäväyllä Tampereella ja toisella seudulla (tai Helsingissä).  Samoin Hämeenlinnaan on sijoittanut sellaisia logistisia toimintoja, joille alueelta toimiminen on edullisempa kuin sen päistä (Helsingistä tai Tampereelta).

Vastaavasti edellytykset ovat Salon aluella uusille toiminnoille etenkin vuoden 2009 jälkeen, kun moottoritieyhteydet on saatu kuntoon (unohtamatta hyviä linja-auto- ja junayhteyksiä, joita molempia on ainakin noin tunnissa molempiin suuntiin, linja-autoja läpi vuorokauden). Ehkä tästä kertoo alueelle jo sijoittunut Orionin logistiikkakeskus.

Salossa tietyt piirit näkevät jo arktisen teeman yhdistävän Salon tulevaisuuden aloja. Mainittakoon alueen kehittämistoiminnassa aktiivinen China Tekwayn varatoimitusjohtaja Timo P. Kiviaho. Esimerkiksi Led-valotuotanto kasvaa alueella merkittävästi ja vastaa näin osaltaan arktisen pimeyden haasteeseen työ- ja esimerkiksi katuvaloja kehittämällä. Samoin alueella valmistettavia työvenetilauksia on viime aikoina uutisoitu esimerkiksi Talouselämässä arktisten ominaisuuksien kautta. Arktisista toiminnoista siten voisi löytyä erityisesti myös mahdollisuuksia yhdistettynä Salon maantieteelliseen asemaan. Uusin uutinen, jääpalatehdas Salossa paitsi vahvistaa tätä Salon tulevaisuuden arktisen kaupungin imagoa,  on se mielestäni mahdollinen osoitus siitä että sen sijainti voi todella olla hyvä jääpalatehtaalle logistisesta näkökulmasta. Jos jäät saadaaan toimitettua alueelta nopeasti kuluttajille esimerkiksi Etelä-Suomessa sulamatta ja asiakkaat ovat tyytyväisiä, voisi sama malli toimia myös muidenkin tuotteiden osalta. Kansainvälinen E18-käytävä esimerkiksi tarjoaa mahdollisuuden osakomponenttien kokoamiseen Salossa (tuonti esim. meritse Turun kautta tai muualta E18-tien varrelta). Kun E18-käytävää katsoo hiukan pidemmälle, havaitsee Tukholman ja suuren offshore-keskuksen pääkaupungin Oslon ja Pohjanmeren rannikon toisella puolella ja toisella puolella Suomen kokoisen Pietarin kaupungin porttina Venäjälle. Näitä palvelevissa toiminnoissa Salon sijainta voi olla otollinen esimerkiksi offshore-logistiikan suhteen.   Onhan koko jääpalatehtaan liikeidean keskeisin haaste logistiikassa ja hyvä sijainti suurten kaupunkien välissä moottoritieyhteyksien varrella  saattaa toimia todellista kilpailuetua tuovana tekijänä.

RD Aluekehitys Oy on valmis soveltamaan ja palvelemaan osaamisellaan Saloa sen hakiessa hyötyjä liikenneyhteyksistään ja E18 kansainvälisestä liikennekäytävästä ja arktisista mahdollisuuksista – päivittämään ja soveltamaan esimerkiksi Hämeenlinnaa koskevat näkemykset Salon seudulle. Nämä mahdollisuudet on haettava systemaattisesti ja laitettava toimeen yhtä systemaattisesti viestintäosaamisella. Tässä auttaa mm. RD Aluekehityksen Varsinais-Suomen ely-yhteistyössä kehittämä EU:n parhaimmaksi arvioima alueellisen ennakoinnin käytäntö (18.10.2010 rakennemuutoksen hallintaseminaarissa Brysselissä) ja pitkä kokemus hankkeisiin kytkettävien viestintäsuunnitelmien ja niiden toteutuksen laadinnasta.

On tullut mieleen, että monet kaupungit uinuvat olemassaolostaan ehkä jopa pääosan ajastaan ja kasvu on vain hetkittäistä pitkässä juoksussa tarkasteltuna. Salo ei ole ehtinyt viimeisen 20 vuoden aikana nähdä uinuvaa vaihetta eikä sen sitä tarvitsekaan nähdä niin halutessaan ja käyttäessään parasta asiantuntemusta mahdollisuuksien löytämiseksi ja hyödyntämiseksi. Tämä vaatii kuitenkin julkisilta toimijoilta kykyä public-private -yhteistyöhön ja osaamisyhteistyön arvostamista organisaatioyhteistyön sijaan. Yrityten maksamaa verorahoja ei  pitäisi kierrättää julkisella puolella ja pitää sillä yllä vain julkista kehittämistoimintaa. Yksityisten osaavien kehittäjien mukaan ottaminen voi tarjota todella suuret mahdollisuudet ja vaikutukset alueen kehityksen kannalta (ks. esim. alla olevat referenssit ja niiden jälkeisten kolme Case-esittelyblogikirjoitusta). Käytäväkehittämisteemassa ja tulevaisuuden mahdollisuuksien tunnistamisessa  RD Aluekehitys Oy on kokenut ja verkostoitunut kumppani, jonka osaamista  ei kannata jättää käyttämättä, kun tarvitaan todellista vision ja suunnan määrittelyä ja toimijoiden mobilisointia. Salon alueelta ei ainakaan mahdollisuuksia puutu, koska alueen logistinen sijainti jo yksistään tarjoaa sille suuret mahdollisuudet edellä kuvatulla tavalla. Lisäetuina on monta muuta vahvuutta, kuten meri, suuret ja monipuoliset luonnonvarat, Suomen vilja-aitan lisäksi jopa kaivostoiminta voi muodostua alueella keskeiseksi toiminnaksi suoraan ja välillisesti – onhan Salo  Suomen suurimpia kaupunkeja pinta -alaltaan ja alueella on oma satama ja lähes ainoa kotimaisessa omistuksessa oleva kehittyvä telakka ja alan teollisuus. Erityisenä vahvuutena on myös yrittäjyys ja runsas menestyvien pk-yritysten kanta. Näiden ja muiden mahdollisuuksien realisoiminen EU:n parasta alueellista ennakointikäytäntöä soveltaen on suositeltava tapa luoda tavoiteltavia konkreettisia hyötyjä alueelle.

Salossa 5.8.2013

Yrjö Myllylä, YTT, Toimitusjohtaja

RD Aluekehitys Oy

Artikkelin lähdeaineistoa:

Myllylä, Yrjö 1992. Moottoritien vaikutus aluerakenteeseen. Tausta-artikkeli/paperi 16.10.1992 Hämeenlinnan moottoritien avajaisseminaarin 22.10.1992 valmisteluihin liittyen.

Talvitie, Antti 1992. Moottoritien vaikutus aluerakenteeseen. Hämeen maakuntaliiton järjestämä kutsuseminaari Hotelli Aulangossa 22.10.1992.

Muutamia aihepiiriä sivuavia hankkeita:

1. E18-tien ja Pohjois-Eurooppaa palvelevien jakelukeskusten kehittäminen – RD Case
https://rdaluekehitys.net/2013/08/01/e18-tien-ja-pohjois-eurooppaa-palvelevien-jakelukeskusten-kehittaminen-tarkeaa-rd-case/

2. Vaikutusselvitykset: Varsinais-Suomen asema Itämeren yhteysverkossa – RD Case
https://rdaluekehitys.net/2013/08/01/vaikutusselvitykset-varsinais-suomen-asema-itameren-yhteysverkossa-rd-case/

3. Turun Sanomat, Alio 26.7.2013: “LNG-rakentaminen ajankohtainen arktisen meriteknologian mahdollisuus” https://rdaluekehitys.net/2013/07/27/turun-sanomat-alio-26-7-2013-lng-rakentaminen-ajankohtainen-arktisen-meriteknologian-mahdollisuus/

4. Liikenteen suunta 2/2013: “Logistisilla ratkaisuilla on tuettava tulevaisuuden klustereiden kehittymistä”
https://rdaluekehitys.net/2013/05/22/liikenteen-suunta-22013-logistisilla-ratkaisuilla-on-tuettava-tulevaisuuden-klustereiden-kehittymista/

5. Aluekehitys RD julkaisuesittely: Arktinen ja Itämeren kasvualue Suomen intressien polttopisteessä https://rdaluekehitys.net/2013/05/30/aluekehitys-rd-julkaisuesittely-arktinen-ja-itameren-kasvualue-suomen-intressien-polttopisteessa/ (tästä löytyy monta konkreettista ajatusta esim. Pietarin suunnan yhteistyölle)

6. ARKTISEN MERITEKNOLOGIAN ENNAKOINTI – LOPPURAPORTTI
http://amtuusimaa.net/2013/06/01/arktisen-meriteknologian-ennakointi-loppuraportti/

7.TIETOISKU: Arktinen meriteknologia on mahdollisuus koko Suomelle, jos osaamme verkottua http://amtuusimaa.net/2013/07/14/arktinen-meriteknologia-on-mahdollisuus-koko-suomelle-jos-osaamme-verkottua/

8. AMTE-TIEDOTE 1.7.2013: Kansainvälistymisen edistämisessä verkottuminen investointeja tekeviin ”pelureihin” tärkeintä
http://amtuusimaa.net/2013/07/01/kansainvalistymisen-edistamisessa-verkottuminen-investointeja-tekeviin-pelureihin-tarkeinta/

9.Kaleva: “Arktinen meriteknologia voisi laajentua Oulun seudulle”
http://amtuusimaa.net/2012/11/05/kaleva-arktinen-meriteknologia-voisi-laajentua-oulun-seudulle/

10. LEHDISTÖTIEDOTE: Ympäristönsuojeluklusteri arktisen meriteknologian tähti vuonna 2030 http://amtuusimaa.net/2012/10/10/lehdistotiedote-ymparistonsuojeluklusteri-arktisen-meriteknologian-tahti-vuonna-2030/
…

11. Nordenswan, Olli & Yrjö Myllylä & Jukka Reinikainen (1992). Matkalla Pietariin – E18 tien kansainvälinen kehittämisprojekti. 13 p. Analyysi- ja visiomuistio 12.11.1992. Tiehallitus, Viatek Tapiola Oy, Omnipress Oy.

12. Kaleva 25.5.2013: “Arktinen osaaminen on Suomen Sampo” https://rdaluekehitys.net/2013/06/17/kaleva-25-5-2013-arktinen-osaaminen-on-suomen-sampo/

***

Ks. myös Caset:

• MATKALLA PIETARIIN – E18-TIEN KANSAINVÄLINEN KEHITTÄMISPROJEKTI – historiallinen avaus Suomessa laman keskellä 1992 Pohjois-Euroopan poikittaisyhteyksien kehittämiseksi

• LÄPIMURTO SALLASSA 96

• Nelostievisio – RD Aluekehitys ja Nelostie E75 ry

• Elinkeinostrategia-julkaisu: Koillis-Suomen elinkeinostrategia 2011-2015

• EU palkitsi public-private -yhteistyömallin